Kääpiörasboroiden ongelmat

[magrat]

Tähän asti on vinkkiä löytynyt vanhoista keskusteluista, mutta nyt alan olla ymmälläni.

Allas on tuommoinen 63-litrainen kokolasiallas, asukkeina parisenkymmentä kääpiörasboraa ja lauma sukarapuja.

Vesiarvot
no2 0
no3 tippuu alle yhden vedenvaihtojen välillä, allas mallia salaattikippo. Lisäilen satunnaisesti kaliumnitraattia.
KH 3
GH 5
pH 6,8 (mitattu illalla, aamulla aavistuksen verran matalampi, mikäli noita värikarttoja oikein tulkitsen..)
Testattu jbl:n tipoilla, GH tetran tipoilla

Lämpötila 25, vedenvaihdot 15-20 litraa 7-10 päivän välein. Aiemmin vaihdoin jopa sen 30 litraa kerrallaan, mutta ajattelin sitten ongelmieni kanssa, että tuo tekee liian suuren muutoksen vesiarvoissa noin pienille sinteille..

Ongelmana ovat kääpiörasborat, jotka ovat asuttaneet allasta melko tarkkaan vuoden.
Ensimmäiset ongelmat ilmaantuivat puolisen vuotta sitten, kun huomasin altaassa yhden kalan pyrstön olevan repaleinen ja reunaltaan homeessa ja toisen sintin, jonka uinti oli varsin vaikean näköistä. Vesitesteistä (joita olin tehnyt luvattoman harvakseltaan) selvisi, että altaan pH oli pompannut noin 7.5een, kh neljään ja GH noin kuuteen. Syylliseksi osoittautuivat pienet mustat kivet, jotka poistin altaasta ja tämän jälkeen olen taistellut pH:n laskemisen kanssa.

Turveuutteella, ketapanglehdillä ja vedenvaihtoveden säätämisellä satekin ph-:n avulla sain pH:n laskemaan seitsemään ja nyt kesällä kiljupullovirityksen avulla lopulta tuohon 6.8:aan. Turvepapanoita ja ketapanglehtiä on toki vieläkin altaassa.

Ilmeisesti nyt kuitenkin on jotain muutakin ongelmaa altaassa, kun ainakin yhdeltä sintiltä puuttuu jälleen pala pyrstöstä, hometta ei onneksi ole, ja uutena oireena yhdelle varsin pienikokoiselle yksilölle on kasvanut tumma muhkura silmän tienoille. Uimarakkovaivaisia ei ole uusia ilmaantunut.
Sakki myös pysyttelee varsin tiiviisti altaan pintakerroksissa vaikka vedenpinta kiertää toisessa päässä allasta pinnan rikkoen, joten happeakin pitäisi olla. Ymmärtääkseni näiden pitäisi kuitenkin olla välivedenkin kaloja, joten olen tuotakin kummastellut.

Ruoka maistuu hyvin ja tuota pattipäätä lukuunottamatta ovat varsin pulskassa kunnossakin. Mainioita kerjäämään ja ruokintanurkassa käy kova kuhina, kun altaan eteen eksyy. Muuten kyllä varsin rauhallista ellei jopa passiivista sakkia.

Voiko tuo pH:n vakava viallisuus tehdä pysyviä vaurioita sinteille, vai joko nyt pitäisi lähteä epäilemään jotain aivan muuta.. Eli mitä seuraavaksi?

[magrat]

Päädyin nyt yrittämään vielä kerran vedenvaihtoja pari kertaa viikossa ja tiivistä tarkkailua, ellei ihmisillä olisi parempia ideoita?

Tilanne tällä hetkellä siis se, että kahdelta sintiltä puuttuu pyrstöstä palasia, toiselta pyrstön yläsakarasta pää ja toisella on lähinnä halkeama pyrstön alasakarassa. Hometta ei vieläkään silmääni osu, vaikka kuinka tihrustaisi ja vesiarvotkin ovat pysyneet samana kuin edellisessä viestissä.

Jonkinsortin piristymistä olin havaitsevinani, kun viime siivouksen yhteydessä raivasin pohjaa peittävään melalehtiviidakkoon aukkoa ruokintakulmaan, ja sain vaalean hiekan näkyville. Kalat innostuivat metsästämään pohjalle tiputeltuja rapujen ruokapapanoita, ja viihtyvät nyt myös alempana altaassa. Kuinka rauhallisia muiden kääpiörasborat ylipäänsä ovat ja missä osassa allasta viihtyvät?

Ja vielä tähän osaltaan liittyen. Mustavalkoisten tulisukien lisääntymistahti toisessa, ainoastaan kyseisille ravuille pyhitetyssä altaassa on aika huima ja liikakansoitus alkaa kolkutella ovella. Ikävä juttu sinänsä, sillä tuo pikkupurkkirapula on siivottu aina samoilla välineillä kuin rasboroiden allas. Kuinka suuri todennäköisyys on, että ravut kuljettaisivat mahdollista kalatautia mukanansa. Eli uskaltaako noita lähteä tarjoamaan eteenpäin vai keksinkö suosiolla jotain muuta?

[en]

Onko sulla mikä pohjana tuolla? siis mitä hiekkaa/soraa?

[magrat]

Bilteman toisiksihienointa hiekkapuhallushiekkaa sekoitettuna hieman tummempaan muistaakseni Bauhaussista ostettuun samankarkeuksiseen hiekkaan. Samanmoinen sekoitus löytyy 180-litraiseni pohjalta, eikä siinä altaassa ole pienimuotoisia leväongelmia lukuunottamatta ollut häiriöitä.

Tuon pikkualtaan pohjalla hiekkaa on noin kolmesenttinen kerros. Kuplia tai haisuja en sieltä saanut nousemaan, vaikka viimeviikolla sieltä melalehdet revinkin lähes koko pohjan alalta ylös.

[sakosa]

En tiedä kääpiörasboroista erityisesti, mutta millian sivujen mukaan pH saisi olla 5-6 eli voisit vielä koittaa laskea sitä. Nestemäinen turveuute voisi kanssa olla hyvä juttu: se pehmentää vettä ja samalla veden väri tummuu. Tämä voisi lisätä aktiivisuutta. Samoin voisit kokeilla pintakasveja tai pintaan asti kasvavia kasveja (vaikka vesirutto tai vallisneria), jotka vähän pimentäisivät allasta.

Jos jaksat niin varmaan olisi hyväksi vaihtaa kaksi kertaa viikossa vettä vaikka sen 15l. Näin ei tulisi niin isoja muutoksia veden laatuun. Samalla vähentyy loisten ja bakteerien määrä -> pysrstöt pysyy paremmin kunnossa. Pohja kantsii myös tökkiä vaikka joka viikko, jos ei kerran ole kierteisiä siellä möyrimässä.

Väärä pH todennäkoisesti lyhentää elinikää, vaikka muuten kalat pysyisivätkin "normaaleina".

Sukarapuasiaan en osaa ottaa kantaa. Meillä on annettu ja vastaanotettu rapuja ilman karanteenia, mutta onhan se tietty aina riski.

[magrat]

Aitoa ja oikeaa turveuutetta voisi tietysti vielä kokeilla. Altaassa lilluu jatkuvasti ketapanglehti ja sukkahousunyssäkässä turvesuodatukseen tarkoitettuja turverakeita. Rakeita ennen nyssäkkä sisälsi puhdasta turvetta ja turvemyttyä olen liotellut myös vedenvaihtoveden seassa ennen kuin testasin tuota satekin pH-alas -liuosta.

Vedenvaihtojen tihentäminen on tosissaan kokeilussa. Ainoa mikä siinäkin hirvittää on kraanaveden pH, päivästä riippuen 8-9, mikä tietysti väkisin nostaa arvoa altaassakin ja ilmeisesti altaan korkeahkon karbonaattikovuuden vuoksi se ei tahdo sitten millään laskea. 10 litran ämpärilliseen saa laittaa 3ml tuota Satekin pH-alas -litkua, jotta pH laskisi edes alle seitsemän, ja hiukan epäilyttää, kuinka paljon tuota altaaseensa uskaltaa tuupata. Hiilidioksidilisäys on tähän mennessä ollu tehokkain pH:n alentaja, joten harkintaan voisi tietysti ottaa myös tehokkaamman levittimen tuon kaasukellon tilalle.

Täällä tuo pH:n nouseminen kyllä näytti vaikuttaneen kalojen käytökseenkin. Tuolla 7.5 arvoissa oli jo melkoisen passiivista sakkia. Ruoka maittoi, mutta muuten lähinnä möllötettiin. Nyt tuolla sentään on jo jonkinlaista liikettä muutoinkin kuin ruoka-aikana. Tarkoitus on tosissaan jatkaa tuon pH:n laskemisen kanssa taistelua.

Kasveja altaassa on runsaasti (mallia salaattikippo), niin pohjan peittona kuin pinnanmyötäisestikin, ja asujaimistosta unohtuivat näköjään mainita nuo kierteiset ja roskakotilot, joita jonkinlainen populaatio tuolla myös elelee. Huomaamatonta porukkaa..

Kiitos sakosa vinkeistä!

[sakosa]

Mitäköhän se satekin pH-alentaja oikein käytännössä on? Rikkihappoa kenties? Kemia ei ole mun vahvin ala eli jos joku tietää miksi aineiksi rikkihappo muuttuu veden kanssa reagoidessa niin siitä voisi miettiä uskaltaako rikkihappoa lisäillä niin paljon, että pH tippuu sinne kuuteen... (hämärästi muistelen lukeneeni, että muuttuisi silikaateiksi, mutta voin olla väärässäkin) Sama periaate tietty hiilidioksidin kanssa eli käsittääkseni siitä tulee hiilihappoa veteen liuetessa ja samalla tavalla laskee pH:ta kun reagoi veden kanssa.

Kemistit huhuu?

[-riff-]

^ Laimennettua rikkihappoa. H2SO4, eli sulfaattejahan tuosta tulee.

Täällä jotain tietoa ja haulla loput. Tästä aiheesta on jauhettu täällä moneen otteeseen.

[sakosa]

Niin sulfaatteja eikä silikaatteja. Kiitos oikaisusta. Laiskamato iski, enkä jaksanut alkaa haulla etsimään.

[magrat]

Jep, en väitäkkään ymmärtäväni kovin syvällisesti tuota vesikemianpuolta, vaikka noita Järvenkin sivuja on tullut selailtua. Kyseiset sivut (maalaisjärjen ohella) tosissaan herättivät epäilyksen tuon pH:n alentajankin käytöstä.
Vahtaessani reippaammin vettä (20-25l), lisään tuota sen max 2ml / 10 litraa, jolloin vedenvaihtoveden pH laskee noin 7-7,2:een (jbl tipat). Tuota enempää en ole vaihdossa uskaltanut altaaseen kipata, mutta ämpärissä olen testaillut muutenvaan ja saanut pH:n laskemaan lähelle kuutta. En muista kuinka paljon happoa siihen vaadittiin, mutta sitä vettä en altaaseen enää uskaltanut kipata. Jos vaihdan ainoastaan tuon 10-15 litraa, jätän hapot kokonaan pois.

Kuulostaako edes etäisesti järkevältä?

Täytyypä kaivella tuonkin tökötin käyttökokemukset vielä esille, jos sieltä löytyisi lisävinkkiä.
Kiitoksia jälleen!