Ripsimonniharrastajia?

[Substral]

Ei tuonne 270 litraiseen kehtaa enempää laittaa (noiden kahden lisäksi), kun ei siellä ole piilojakaan.. Ja muutenkin alkaa olla kalasto ylärajoilla, kun näyttää jotenkin ruuhkaiselta. Mutta seuraavaan altaaseen, sinne kyllä! Puhdasverisiä kavereita puolen tusinaa ainakin.

[smarttis]

Onkos kellään "ylimääräisiä" yli 15cm ripsareita tarjolla? Hybridejä ei valitettavasti kaivata.

Jos löytyy niin laittakaa yv.

[jippo]

Laitetaan nyt tänne kun ripsareitahan tässä lähinnä on.
Sairaslomalla on aikaa niin tuli leikittyä videokameralla ja ohessa on vähän videota Congon virta-altaasta. Lajeina toki muutakin kuin ripsareita, mm. kultasuuopsareita ja soukkakyhmyotsia.

Congon virta-allas

ripsumonnilaji

laikkuripsimonneja

[Deicide]

Hieno kokoelma! Pysyttele vaan enemmän saikulla!

[kalahullu123]

Ihan mielenkiinnostani haluaisin tietää paljonko ripsimonnit maksavat? Eivät ilmeisesti ole kovin halpoja kaloja. Entä mitä lajeja on onnistuneesti kudetettu akvaariossa Ilman hormoneita (onko sellaisia)? Olisi vain kiva tietää, kun puhutaan, että ripsarit ovat kalliita, niin kuinka kalliita.

Minkä hintaisia olisivat:

-Synodontis decora
-Synodontis clarias
-Synodontis batensoda
-Synodontis angelica
-Synodontis brichardi
-Synodontis granulosa (taitaa olla aika kallis...)
-Synodontis polli
-Synodontis njassae

Ehkä joskus kodissamme uiskentelee komeita afrikkalaisia.Ovathan nuo malawitkin todella komeita . Eikä niistä heti raaskisi luopua.

[jippo]

Tarjonta Suomessa rajoittuu tällä hetkellä valitettavasti muutamaan lajiin, monia erikoisia lajeja on toki täälläkin myynnissä mutta ovat 99% hybridejä.

Heitän nyt hiukan hintoja mitä tiedän kyseisistä lajeista tai olen omistani maksanut:

-Synodontis decora 35-50e
-Synodontis clarias 40-60e
-Synodontis batensoda 40-100e
-Synodontis angelica 40-60e
-Synodontis brichardi 30-70e
-Synodontis granulosa 250e-
-Synodontis polli 30-60e
-Synodontis njassae 30-50e, aitoja ei Suomessa ole ollut myynnissä pitkään aikaan muualla kuin NL-aquassa

[kalahullu123]

Kiitos paljon Jippo!

Oho! Brichardit ja decorat ovat noin kalliita! Odotin niiden olevan aavistuksen halvempia. Eivätkö ne kuitenkin ole hiukan yleisempiä, kuin esim. batensoda tai clarias? Itse minulla ei näistä hinnoista ollut hirveästi hajua, mutta kuvittelin, että clarias, batensoda ja njassae taas olisivat paljon kalliimpia. Nämä olivat vain minun mielikuviani. Enhän minä paljoa ripsareita tunne. Tosin saatavuus on varmaan hintaa paljon suurempi este. Itselläni on vain 3 hybridiä, jotka ovat vallan rohkeita ja vauhdikkaita.

Jos kuitenkin verrataan ripsareita, vaikkapa kiekkoihin niin eikös villit kiekot ole näitä lajeja kalliimpia (paitsi granulosa). Ja kiekot ovat herkkiä kaloja, kun taas lukemani perusteella ripsarit ovat sitkeitä ja pitkä ikäisiä. n. 30-100€ niin siinä on pitkäksi aikaa kaunista katseltavaa. Toki kiekot ovat erittäin kauniita, sitä ei voi kieltää.

Kylläpä Afrikasta löytyy paljon upeita kaloja!

[Kilu]

-Synodontis njassae 30-50e, aitoja ei Suomessa ole ollut myynnissä pitkään aikaan muualla kuin NL-aquassa

Minä maksoin njassaen nimellä myydystä ripsarista 16e, Haaparannan Djurmagazinetissa . Aitoudesta en osaa sanoa, kun kaverista ei saa minkäänmoista valokuvaa otettua, piilottelevaa sorttia kun on. En edes muista minkänäköinen otus oli kyseessä. Olisi pitänyt ottaa kuva silloin, kun se oli kuljetuspussissa.

[catfish freak]

Täältäkin löytyy yksi harrastaja .

Tällä hetkellä polskii:
11x selkauimarimonni
sulkaripsimonni
Ja muita polskisi jos kuopiosta vain löytyisi...

[jippo]

Oho! Brichardit ja decorat ovat noin kalliita! Odotin niiden olevan aavistuksen halvempia. Eivätkö ne kuitenkin ole hiukan yleisempiä, kuin esim. batensoda tai clarias? Itse minulla ei näistä hinnoista ollut hirveästi hajua, mutta kuvittelin, että clarias, batensoda ja njassae taas olisivat paljon kalliimpia. Nämä olivat vain minun mielikuviani. Enhän minä paljoa ripsareita tunne. Tosin saatavuus on varmaan hintaa paljon suurempi este. Itselläni on vain 3 hybridiä, jotka ovat vallan rohkeita ja vauhdikkaita.

Jos kuitenkin verrataan ripsareita, vaikkapa kiekkoihin niin eikös villit kiekot ole näitä lajeja kalliimpia (paitsi granulosa). Ja kiekot ovat herkkiä kaloja, kun taas lukemani perusteella ripsarit ovat sitkeitä ja pitkä ikäisiä. n. 30-100€ niin siinä on pitkäksi aikaa kaunista katseltavaa. Toki kiekot ovat erittäin kauniita, sitä ei voi kieltää.

Kylläpä Afrikasta löytyy paljon upeita kaloja!

Vaikka brichardi ja decora ovatkin yleisiä lajeja niiden pyydystettävyys ei ole niin helppoa kuin monien muiden ripsimonnien, decorat elävät poikasvaiheessa yksinäistä elämää ja luonnollisesti silloin pyydystys on hankalampaa ja saalista tulee kehnonlaisesti. Vanhempana kyllä ovat suurissakin parvissa mutta silloin rahtikustannukset nousevat korkeammiksi. Brichardit taas elävät vuolaissa koskissa josta niiden pyydystäminen on todella haasteellista.

Sen sijaan esimerkiksi batensoda on luonnossa verrattain yleisesti tavattava mutta jostain syystä sitä ei markkinoilla tavata. Toki eihän sitä kannata markkinoille tuoda jos ei kysyntääkään ole.

Tuo njassaen kohtalo taas on kovin mielenkiintoinen, vuosia sitten sitä löytyi markkinoilta todella hyvin mutta tällä hetkellä aitoja ei saa mistään. Olen kuullut Malawi-järven tukkureilta että sitä saadaan järvestä vaikka millä mitalla mutta se heitetään heti takaisin roskakalana. Tämä osittain siksi että hybridi-njassalaiset pudottivat ko. lajin hinnat niin alas etteivät aidot menneet enää kaupaksi ja aitojen njassalaisten rahtaamisessa markkinoille ei nähty ilmeisesti enää mitään järkeä. Kyselin Saksasta Malawi-tukkurilta asiasta ja että olisiko mahdollista saada aitoja njassalaisia markkinoille niin jo seuraavassa lähetyksessä oli lukuisia aitoja njassalaisia! Eivät ne mihinkään kadonneet siis ole, hybridit vain ovat tehneet tehtävänsä tässäkin asiassa

Minä maksoin njassaen nimellä myydystä ripsarista 16e, Haaparannan Djurmagazinetissa . Aitoudesta en osaa sanoa, kun kaverista ei saa minkäänmoista valokuvaa otettua, piilottelevaa sorttia kun on. En edes muista minkänäköinen otus oli kyseessä. Olisi pitänyt ottaa kuva silloin, kun se oli kuljetuspussissa.

Toivoisin toki että olet saanut aidon yksilön mutta valitettavasti 99,9% tuolla nimellä myydyistä ripsareista on hybridejä. Ja hinta kyllä kertoisi että aito se ei ole, Saksassa suoraan tukkurin hinta on reilu 20e pienemmistä yksilöistä.

[iomeron]

Minkä kokoisia teillä on selkäuimarit? Mulla nuo alkaa olemaan 1,5vuotta vanhoja ja ovat vieläkin tosi pieniä n. 5-6cm. Vieläköhän nuo kasvaa? Leveyssuunnan kasvussa ei ole ongelmia.

[Kilu]

Toivoisin toki että olet saanut aidon yksilön mutta valitettavasti 99,9% tuolla nimellä myydyistä ripsareista on hybridejä. Ja hinta kyllä kertoisi että aito se ei ole, Saksassa suoraan tukkurin hinta on reilu 20e pienemmistä yksilöistä.

Niin se valitettavasti taitaa olla. Olisi kyllä mukava tietää, että mitä tukkuria tuo liike käyttää. Pitää yrittää ottaa sitä kuvia ja laitella vaikka tänne. Vai onko sitä edes mitenkään mahdollista tunnistaa aidoksi?

[nepis76]

Kyllä aina aidot ripsimonnit pystyy melko hyvin tunnistamaan. Niistä on kuitenkin tehty erilaisia revisioita/tunnistuksia, joiden perusteella pystyy asiantuntija/pitkään ripsimonneja harrastanut kyllä aidon erottamaan. Hybridit on asia erikseen, kun niissä on käytetty eri ripsimonni-lajeja. Niistä ei pysty sanomaan tarkkaan mitä lajeja niihin on käytetty. Ilmeisimmin (tai siis olen ymmärtänyt), että useasti ripsimonni-hybrideissä olisi toisena osapuolena käytetty sulka- tai ruskoripsimonnia.

[kalahullu123]

Minulle on vähän epäselvää, miltä aito njassae näyttää. Yritin googlettamalla etsiä mahdollisimman ei-hybridi näköisiä "njassalaisia". Olisiko näistä joku aito?

http://www.safhl.net/davesfish/images/S ... jassae.jpg
http://www.malawicichlidhomepage.com/pa ... ontis9.jpg
http://s1.hubimg.com/u/1916932_f520.jpg

Onko jollain kokemuksia tai tietoa aidoista njassalaisista? Onko (ryhmässä vai yksineläjä) arka vai aktiivinen? Onko n. 20cm?

[7330]

Ilmeisimmin (tai siis olen ymmärtänyt), että useasti ripsimonni-hybrideissä olisi toisena osapuolena käytetty sulka- tai ruskoripsimonnia.

Itse olen ymmärtänyt, että hybrideissä usein käytetään sulka- ja koruripsimonnia niiden kauneuden vuoksi, ja sitten toisena osapuolena rusko- tms. ripsimonnia... niin, en tiedä miksi. Eikö olisi helpompaakin vain myydä niitä sulka- ja koruripsareita? Vai olisiko taustana se, että hybridit on helpompi saada lisääntymään, joten niitä voidaan tuottaa tehokkaammin?

[JJVi]

ja sitten toisena osapuolena rusko- tms. ripsimonnia... niin, en tiedä miksi.

Jos ne ripsarit on niinkuin lapsuuden muovailuvaha, aikansa kun yhdistelee niin tuloksena on vain ruskeaa Ruskoripsimonnikin on vähän käsitteenä hankala, aito ruskoripsimonni on harvinainen, mutta niitä ruskehtavia joista ei oikein kukaan tiedä mitä ne ovat lienee läjäpäin.

[7330]

ja sitten toisena osapuolena rusko- tms. ripsimonnia... niin, en tiedä miksi.

Jos ne ripsarit on niinkuin lapsuuden muovailuvaha, aikansa kun yhdistelee niin tuloksena on vain ruskeaa Ruskoripsimonnikin on vähän käsitteenä hankala, aito ruskoripsimonni on harvinainen, mutta niitä ruskehtavia joista ei oikein kukaan tiedä mitä ne ovat lienee läjäpäin.

Onneksi ominaisuudet eivät periydy sekoittumalla kuin muovailuvaha. Muutenhan suvullisesta lisääntymisestä olisi aina loppujen lopuksi tuloksena vain ruskeaa.

Niin, omastakin altaastani löytyy tuollainen pieni ruskea, jonka Pertti Rassi sanoi näyttävän ihan tummaripsimonnilta. Tiedä häntä sitten, onko se aito tummaripsi vai vain oikeannäköinen hybridi: se löytyi takavuosina Tuurin Kalajutusta muutamalla eurolla. Samassa liikkeessä tosin myytiin samaan hintaan myös aitoja sulkaripsimonneja (sellainenkin löytyy), joten ei kai se ihme olisi.

[Kilu]

Minulle on vähän epäselvää, miltä aito njassae näyttää. Yritin googlettamalla etsiä mahdollisimman ei-hybridi näköisiä "njassalaisia". Olisiko näistä joku aito?

http://www.safhl.net/davesfish/images/S ... jassae.jpg
http://www.malawicichlidhomepage.com/pa ... ontis9.jpg
http://s1.hubimg.com/u/1916932_f520.jpg

Onko jollain kokemuksia tai tietoa aidoista njassalaisista? Onko (ryhmässä vai yksineläjä) arka vai aktiivinen? Onko n. 20cm?

Se minun "njassalainen" ei kyllä muistuta väriltään yhtäkään noista. Muistaakseni se oli sellainen vaalean kullanruskea, muutamalla mustalla täplällä varustettuna. Mahapuolelta aika vaalea. Aika pieni kooltaan se tullessaan oli, ehkä n. 5 cm. Mutta tosiaan, olen nähnyt sen viimeksi kunnolla varmaan kuukausi sitten.

[jippo]

Minulle on vähän epäselvää, miltä aito njassae näyttää. Yritin googlettamalla etsiä mahdollisimman ei-hybridi näköisiä "njassalaisia". Olisiko näistä joku aito?

http://www.safhl.net/davesfish/images/S ... jassae.jpg
http://www.malawicichlidhomepage.com/pa ... ontis9.jpg
http://s1.hubimg.com/u/1916932_f520.jpg

Kaikki kuvien yksilöt ovat aitoja njassalaisia. Njassanripsimonnista tunnetaan useampaa eri värimuotoa, mm. suuripilkkuinen ja pienipilkkuinen muoto, lisäksi pisteiden tiheydessä esiintyy eroja. Aidon njassanripsimonnin erottaa sen erittäin pitkänomaisesta muodosta verrattuna nykyisiin myynnissä oleviin hybrideihin, aito njassae on virtaviivainen eikä sillä ole "hyppyriä" selkäevän kiinnityskohdassa, selkäevä on myös aina niin lyhyt ettei se taaksetaivutettuna ylety lähellekään rasvaevän alkua. Väritys on upean hopean/kuparinhohtoinen joka puuttuu hybrideiltä. Väritystä on kuitenkin todella vaikea mennä kuvailemaan, sen oikeastaan ymmärtää vasta kun on aidon yksilön nähnyt.

Ilmeisimmin (tai siis olen ymmärtänyt), että useasti ripsimonni-hybrideissä olisi toisena osapuolena käytetty sulka- tai ruskoripsimonnia.

Itse olen ymmärtänyt, että hybrideissä usein käytetään sulka- ja koruripsimonnia niiden kauneuden vuoksi, ja sitten toisena osapuolena rusko- tms. ripsimonnia... niin, en tiedä miksi. Eikö olisi helpompaakin vain myydä niitä sulka- ja koruripsareita? Vai olisiko taustana se, että hybridit on helpompi saada lisääntymään, joten niitä voidaan tuottaa tehokkaammin?

Olen tähän jo jossain aiemminkin vastannut mutta lyhyesti uudelleen:
Toisena osapuolena käytetään yleensä jokialueen lajia ja toisena järvialueen lajia ja niin päin että naarasyksilö jokialueelta. Tämä siksi että poikastuotto jokialueen lajeilla on 10-100 -kertainen verrattuna järvialueen lajeihin, järvialueen lajit saadaan kuitenkin helpommin lisääntymään. Ja syyt miksi näin tehdään? Yksi on ainakin ihmismielen kieroutuneisuus saada aikaan jotain uutta ja ihmeellistä, tämähän nyt ei ole kovin uutta tietoa. Toinen on hinta ja se onkin hieman kimurantimpi asia, aidot yksilöt tunnetusti maksavat ja siihen vaikuttaa mm. huono pyydystysorganisaatio ja kuljetusyhteydet. Kun yritetään kudettaa hormoneilla aidoista lajeista puhdasta yksilöä(eli molemmat vanhemmat samaa lajia) se ei tarkoita että kudetus onnistuu joka kerta. Ja mainittakoon vielä että hormonipiikillä aivoon sohittaessa emokala ei tästä pääsääntöisesti hengissä selviä. Afrikan n.140 ripsimonnilajista on onnistuttu kudettamaan vasta n.20 lajia ja suuri osa niistä on järvialueen lajeja kuten S.petricola, lucipinna, multipunctata joiden kudetus on onnistunut jo pitkään ilman hormonejakin. Tämä huono kudettamisprosentti on taas johtanut siihen että kiero ihmismieli on keksinyt risteyttää joki- ja järvialueen lajit, hyvällä menestyksellä vielä. Ja kun asiassa mennään vielä pidemmälle niin vuosien työn jälkeen onnistutaan viljelylaitokselle saamaan aikaiseksi sellainen hybridikanta joka lisääntyy helposti ja monien risteytysten jälkeen muistuttaa erehdyttävästi esim. tuttua käkimonnia. Käyttäytyminen ja lajin ainutlaatuinen lisääntymiskäytös tosin on matkalla kadonnut mutta hinta onkin sitten saatu todella alas! Näitä hybridejä voi olla myynnissä jopa kolmella eurolla kun taas aitojen käkimonnien hinta on aivan toista luokkaa. Mutta näinhän me ihmiset toimimme kaikessa, halpa myy paremmin kuin kallis ja sillä kysyntää riittää laadusta piittaamatta. Tässä suhteessa saamme varmasti kaikki tuijottaa peiliin vaikka se tämän aiheen osalta pahalta tuntuukin mutta on kuitenkin rinnastettavissa meidän normaaliin kulutuskäyttäytymiseemme.

[Veikkonen]

No täällähän suhisee. Mulla on ollut tankki täynnä Synodontis-sukua, mutta tällä hetkellä ei yhtäkään. Muutos saattaa tulla, sillä NL-aquassa on yksi aito luonnosta tuotu Aaltoripsimonni Synodontis flavitaeniata, joka on noin 7 cm pitkä. Se on munsta ihan kauneimpia ripsareita mitä olla voi. Ja luonnekin on varsin okei.

[kalahullu123]

Lueskelin tänään kirjastosta lainaamaani Ripsi- ja imumonnit-kirjaa ja mietiskelin onko kukaan jälkeen päin onnistunut määrittämään noiden kahden tunnistamattoman ripsarin (Synodontis sp.) lajia, vaikka ripsimonnilajista 1 lukee: "lajin tunnistaminen on osoittautunut mahdottomaksi". Varsinkin tuon ripsimonnilaji 1 on todella kaunis ja vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Harmittaa tuo hybridihomma. Ilmeisesti 1993 hybridiongelmaa ei ollut, koska en ainakaan vielä ole huomannut mitään sanaakaan kirjassa siitä. Ja enhän minä voi sitä muistaa, muuten olisin ihmepoika (13-vuotias ). Eivät nuo tuntemattomat lajit miltään hybrideiltä näytä mielestäni.

Aiai, kun ripsarit kiehtovat niin pirusti!

[+kalanen_97+]

Klahullu123, lainasin tänään tuon saman kirjan (toiseen kertaan) ja itseäni mietityttää sama juttu noiden kahden tuntemattoman lajin kohdalla : Mitä ne ovat?
Ja muuten heti alkuun tunnustan, että en ole ripsimonniharrastaja, mutta toivon joskus olevani. Sitten kun on rahaa hankkia sellanen 600-1000-litranen tankki (eli ei välttämättä koskaan...) perustan ripsari-/ monni-/ plekoaltaan.
Ja muuten, mikä on minimiallas selkäuimarimonnille? Siis litroina tai pohjapinta-alana, ihan kuinka vaan? Sellainen kiinnostaisi lajiakvaariona tai seura-akvassakin ehkä... Mutta lajiallas niille ihanuuksille voisi olla kohta jopa mahdollinen tuon nykyisen seuralan kaveriks. Ja jos joku viitsi vastata, niin kiitos!

[kalahullu123]

Klahullu123

Okei klanen 97 , jos mietit, että voit ripsareita harrastaa vasta 600l akvaariossa olet onneksi väärässä. Siis jos runsaasti reviiri tietoisia monneja sinne laitat niin sitten 600-1000l on sopivampi. Kyllä niitä pienempiinkin altaisiin saa. Itse en tiedä enkä ole kauhean kiinnostunut juuri selkäuimareista, mutta netissä 120l suositus tuli muutamaan otteeseen vastaan. Sen tiedän, että ovat parvikaloja ja melko arkoja, joten lajiakvaario tai pienet kaverit ovat varmaan jees. Fiksummat ripsarigurut korjailkoon, jos on virheitä.

[+kalanen_97+]

Juu, tiedänhän minä, että pienempikin käy, mutta suureen saisi kunnon parvet ja sellaisia suurempiakin+ reviiritietoisia kaloja
Onneksi selkäuimarit tarvivat sellaisen litramäärän, sillä 125- litrasesta sitten lajiallas tulossa!
Siis sitten kun ostan isomman seuralan... Tai ripsarialtaan, tai jotain...
No, ehkä 300- litraseenkin vois saada ihan kivan akvan. Mutta suurempaan vois ottaa jotain muitakin kaloja. Vaikka suuria tetroja tai barbeja jotka sopis vesiarvoiltaan ripsareitten kaa.

[kalahullu123]

Kyllä kai suurimmatkin ripsarit menevät jo 500l akvaarioihin ja ovat kooltaan 40cm (mm. Synodontis omias). Harmaaripsimonni (S. schall) ovat varmaan poikkeus, kun äärimmäisen nopeita, ärhäköitä ja 45cm pitkiä ovat.

Useat harrastajat ovat sanoneet, että ripsarit rohkaistuvat paljon muista ripsareista ja muista kaloista.

-----------------------------

Ai niin! Isoripsimonni (Synodontis acanthomias) on 40cm peto = tarvitsee paljon tilaa