Sisäsuodattimen pesusta

[marjo2]

Hei!

Käydessäni tänään paikallisessa kalakaupassa hakemassa hyvää bakteerikantaa akvaariooni (koska tuhosin vanhan pesemällä hiekan..) Ohjeeksi sain, että mekaaninen sisäsuodatin pitäisi puhdistaa vedenvaihdon yhteydessä aina sillä vanhalla akvaariovedellä eikä puhtaalla kraanavedellä, jotta hyvät bakteerit pysyisivät filtterissä. Onko todellakin näin?

kyselee
Marjo

[Substral]

Kyllähän se altaan vesi vähän parempaa on, mutta jos sisäsuodatin on vain mekaaninen roskankerääjä (eli on ulkosuodatin tai matto tms..) niin se on se ja sama vaikka sen sisäsuodattimen pesisi rikkihapolla, kunhan pesumyrkkyjä ei joudu altaaseen. Itse pesen sisäsuodattimet aina hanavedellä ja "putipuhtaaksi". Ulkosuodatin pitää bakteerit sisällään kuin hullujen huone.

[Holstedt]

Ohjeeksi sain, että mekaaninen sisäsuodatin pitäisi puhdistaa vedenvaihdon yhteydessä aina sillä vanhalla akvaariovedellä eikä puhtaalla kraanavedellä, jotta hyvät bakteerit pysyisivät filtterissä. Onko todellakin näin?

Ei ole. Mekaaninen sisäsuodatin on tarkoitettu lähinnä vain roskien keräämiseen ei niinkään biologiseksi suodattimeksi. Sen voi siis pestä vaikka päivittäin hanan alla jos siltä tuntuu. "Hyviä" bakteereja asustelee liki kaikkialla akvaarion eri pinnoilla ja pääasiassa pohjahiekan päällikerroksissa. Se on se, joka pitää akvaarion typpikierron kunnossa.

[IkanIkan]

Pakko tunkea nyt tänne esittämään eriävää mielipidettä: Olen samalla kannalla kuin Substral topicin alussa, jos on muu tehokkaampi suodatuskeino käytössä, niin sen sisäsuodattimen voi huoletta pestä miten vaan.

Mutta jos ainoa suodatustapa akvaariossa on se sisäsuodatin, pesussa kannattaa olla hellävaraisempi, sillä vaikka edellisten vastaajien mukaan sisäsuodatin ei ole biologinen suodatin, se ei estä sitä että siinä tapahtuu mekaanisen lisäksi myös osin biologista suodatusta. Kuten Holstedt oikeasti totesi, akvaarion jokaisella pinnalla asuu bakteereja. Eli tähän kuuluu myös vaahtomuovipatruuna, mikä useimmiten sisäsuodattimesta löytyy. Bakteerit (ainakin ne mitä haluamme akvaarioon) tarvitsevat elääkseen happea ja ravintoa. Tätä on tietysti tarjolla kaikilla akvaarion pinnoilla, missä vesi pääsee liikkumaan (happea tulee ja hiilidioksidi kulkeutuu pois veden liikkeen mukana, ja lisäksi vesi kuljettaa myös ravinteita). Ja tehokkaimminhan se vesi liikkuu suodattimen läpi; eli suodatin on bakteereille suotuisa elinympäristö. Sitä en osaa juuri nyt sanoa, miten suuri prosentti akvaarion bakteereista asustaa suodattimessa, mutta se on ainakin fakta että paljon hyviä bakteereita kuolee turhaan jos sitä suodatinpatruunaa pestään tulikuumassa vedessä usein.

Hellävaraisempaa akvaarion tasapainon kannalta on pestä suodatinpatruuna akvaariovedessä, tai hankkia toinen suodatin rinnalle, mitä ei samanaikaisesti pestä jotta siinä säilyisi bakteerikanta elossa.

[tso]

Pakko tunkea nyt tänne esittämään eriävää mielipidettä: Olen samalla kannalla kuin Substral topicin alussa, jos on muu tehokkaampi suodatuskeino käytössä, niin sen sisäsuodattimen voi huoletta pestä miten vaan.

Hellävaraisempaa akvaarion tasapainon kannalta on pestä suodatinpatruuna akvaariovedessä, tai hankkia toinen suodatin rinnalle, mitä ei samanaikaisesti pestä jotta siinä säilyisi bakteerikanta elossa.

Jos nyt sitten laittaa taas eri näkökulman tähän soppaan. Itse olen luopunut yhden sisäsuodattimen käytöstä, mutta silloin kun vielä pelkkiä sisäsuodattimia käytin, oli viikottainen siivousrutiini suunnilleen seuraava. Suodattimen pesu haalean juoksevan hanaveden alla. Suodatinmateriaali takaisin ja pari päivää tämän jälkeen vedenvaihto ja skeidan imurointi hiekan päältä. Koristeina runsaasti liuskekiviä, kantoja, anubiasta, vallua, sammalta. Pintoja bakuille siis todella paljon.

Totta kai sisäsuodattimessa elää bakteereita, eihän sitä olla missään sanottu, että näin ei olisi. Mutta kuinka paljon niitä sitten siellä on? Sisäsuodattimen käytettyjä patruunoita olen useampaan otteeseen käyttänyt ymppinä uutta allasta kypsyttäessä. Eli olen ottanut nuo suodatinmateriaalit, pessyt ne kypsystettävässä altaassa ja jättänyt vielä varoiksi sen suodatinmateriaalin pohjalle istumaan varoiksi. Tästä olen tehnyt myös pari koetta Orthexin muovikipossa. Kypsytyksen ruokinnan olen sitten tehnyt hirvesarvisuolalla tai ammoniakilla vaihtelevasti. Noh.. seurauksena on ollut aina ammoniumin kasautuminen, nitriittipiikki ja kolmen viikon kypsytysaika mikä ainakin minulle kertoo, että suodattimessa oleva bakteerikanta on ollut vähäinen. Jos sitten tarkastelee mitä niissä altaissa on tapahtunut, joissa sisäsuodatin on toiminut ainoana suodattimena ja olen niitä reippaasti pessyt.. arvaat varmaan, ei yhtään mitään.

Perustuen tuohon mielipiteeni on, että sisäsuodattimen tärkein tehtävä altaassa (oli se sitten siellä yksinään tai muiden suodattimien kanssa) on (1) hapettaa vettä, eli pitää veden pintakalvo jatkuvasti liikkeellä ja (2) kerätä puppua vedestä. Vasta näiden jälkeen tulee tuo biologinen suodatuskyky, mitä pidän varsin heikkona verrattuna muualla altaassa majaileviin mikrobeihin. Ulkosuodattimen biopallot ja makaronit on sitten asia aivan erikseen. Jos sisäsuodattimen vaahtomuovi tyynyjä "puristelee kevyesti altaan vedessä" - kuten ohje on, ne tukkeutuvat muutamassa päivässä ja merkittävästi vähentävät hapen määrää altaassa. Eli tässä on vähän niinkuin tehtävä päätös kahden pahan välillä. Joko aiheutetaan bakteerikannalle pieni kolaus, tai sitten otetaan riski tuon hapetuksen kanssa. Oma valintani on kyllä aivan selvä noiden kahden välillä.

[R_R]

Täysin samaa mieltä tso kanssa. Kuvitellaan, että sisäsuodattimen suodatinpatruuna olis aina huokonen ja vesi kulkisi vaivattomasti läpi, olisi bakuilla mahdollisuus. Näinhän ei käytännössä ole, vaan parin päivän kuluttua roskat ja p**kat imeytyy massan pintaan ja alkaa mätänemään, ei hajoaa kuten pitäis, seurauksena on, että massa supistuu ja virtaus vähenee sekä happi loppuu. Vesi alkaa pian ohittamaan massan ja kulkee ilman suodattamista akvaarioon.

[IkanIkan]

Kun suodatinpatruunat tukkeutuvat, bakteereilla ei enää tosiaankaan ole siellä hyvät oltavat, sekä vedenkierto altaassa häiriintyy ja hapetus vähenee, sitä ei voi kiistää. Ja olen samaa mieltä, tso, jos näiden kahden välillä pitää valita (kunnon pesu ja bakujen kuolema tai tukkeutuminen ja happivaje) niin tuo kunnon pesu on tietysti parempi vaihtoehto kaikille akvassa asujille.
Se mitä minä kirjoitin lepäsi todellakin oletuksella että veden virtaus suodattimessa pysyisi kohtuullisen hyvänä. Tämä siksi että minulla on kolmessa altaassani tällä hetkellä ainoana suodatuksena sisäsuodattimet, ja ne toimivat enimmäkseen veden kierrättäjinä, eivät niinkään roskankerääjinä. Tai sitten minulla ei ole sottaisia kaloja. Jos suodattimet vaikuttavat menemään tukkoon ennen kuin huoltoväli on täysi, olen lisännyt suodatusta. P**kat joutuu tietysti enimmäkseen keräämään lapolla pohjalta, mutta tällä systeemillä minun akvaarioni ovat toimineet hyvin pari vuotta.

Reagoin vain siihen että kategoorisesti väitettiin että sisäsuodatin ei ole biologinen suodatin, niin kuin rajanveto olisi selvä. Minusta mikään ei ole niin yksinkertaista.

[R_R]

Rajanveto on sikäli selvä, että kun pyydät kaupasta biologista suodatinta, sinulle ei tarjota tavallista sisäsuodatinta eivätkä myy sellaista biologisena suodattimena.
Harvoin akvaariot ovat sillai tasapainossa, kuin ikanikan:lla on. Hänen akvaario toimii ilman suodattimen tarjoamaa baku pintaa.
Suodattimen tarkoitus on poistaa roskat ja jätteet akvaariota kuormittamasta. Toissijainen, vaikkakin tärkeä tehtävä on veden pinnan rikkominen. Biologisen suodattimen tarkoitus on mekanisen suodatuksen lisäksi lisätä bakuille sopivaa tartuntapintaa erilaisilla biologiselle toiminnalle tarkoitetuilla massoilla.

[Taavetti]

Itse pesen sisäsuodattimen tarvittaessa, joskaan en välttämättä vedenvaihtojen yhteydessä. Patruunan puhdistus tapahtuu painelemalla sitä lavuaarissa pinnan alla välillä vaihtaen veden, sekä toistaen tätä niin kauan, että vesi on kirkasta. Käytän haaleaa/vain kohtuullisen lämmintä vettä. Varsinkin 70-litraisen akvaarion ainoan (sisä-)suodattimen pesen mieluummin vedenvaihtojen välillä, vaikka en tiedäkään onko siitä todellisuudessa bakteerien kannalta mitään hyötyä.

[R_R]

Tietty asian vois tutkia labrassa ottamalla massasta näyte levylle ja tutkia elääkö bakut ja kuinka paljon eläviä on.
On tietysti tunnistettava ko. bakut .

[Mika Sandell]

Tämä siksi että minulla on kolmessa altaassani tällä hetkellä ainoana suodatuksena sisäsuodattimet, ja ne toimivat enimmäkseen veden kierrättäjinä, eivät niinkään roskankerääjinä.

Oikeastaan parempi paikka niille roskille olisi suodattimen sisällä. Vaikkei miettisi ulkonäköseikkoja, on pohjalle kertyvät jätteet otollisia paikkoja levittää kaikenlaisia tauteja.

Itse puhdistan sisäsuodattimien patruunat juoksevan, akvaariolämpöisen veden alla puristelemalla. Aikoinaan oli käytössä seisovassa vedessä rutistelu, mutta mielestäni juokseva vesi pidentää huoltoväliä. Paljonhan ei sisäsuodattimen patruunassa ole bakteereja, ja niiden säilymisen vuoksi tuo lämpö.

[Taavetti]

Itse puhdistan sisäsuodattimien patruunat juoksevan, akvaariolämpöisen veden alla puristelemalla. Aikoinaan oli käytössä seisovassa vedessä rutistelu, mutta mielestäni juokseva vesi pidentää huoltoväliä. Paljonhan ei sisäsuodattimen patruunassa ole bakteereja, ja niiden säilymisen vuoksi tuo lämpö.

Eikös veden alla painelu lisää patruunan käyttöikää? Vai onko tämä pelkkä myytti?

[R_R]

Pelkkä myytti, patruuna on tehty vaahtomuovin tapaisesta (sillä on kai jokin tieteellinenkin nimi) massaa joka hapertuu, kovettuu ja alkaa murentua. Patruunat on syytä uusia 1-2 vuoden välein, kimmoisa massa toimii paremmin.

[vallumaarit]

Hihii ja silkkihansikkain? Hauska ketju taasen.
Minä puristelen kans haalean kraanaveden alla pahimmat, jätän hiukka likasiks, etten ihan kirkkaaksi asti puristele.
Ja kaikki patruunat, vedenvaihdon yhteydessä, tarvittaessa. En sen kummemmin ajattele asiaa. hyvin on männy.

[R_R]

Joo, oikeastaan olet oikeassa , kunnollisessa pusertelussa kauan käytössä ollut patruuna voi hajota käsiin .
Yksi tärkeä asia tässä jutussa on unohtunut, muistetaan pestä ainakin kerran kuukaudessa suodattimien moottoriosasto kunnolla (ei saippualla ).

[Taavetti]

Tietty patruunat pitää vaihtaa aika ajoin. Itse vaihdan ehkä liian tiuhaankin.

Olen ajatellut, että patruunan painelu veden alla olisi parempi kuin käsissä rutistelu. Jälkimmäisessä tavassahan patruuna saattaa menettää muotoaan ja sen reiät voivat litistyä ahtaammiksi, jolloin sen käyttöikä lyhenee. Vai?

[Deicide]

Yksi tärkeä asia tässä jutussa on unohtunut, muistetaan pestä ainakin kerran kuukaudessa suodattimien moottoriosasto kunnolla

Ja miksikähän kerran kuussa? Kuuraan korkeintaan kerran pari vuodessa, jos suodatin muuten toimii moitteettomasti. Nuo on yleensä niin lapsellisesti rakennettuja, että aukaisen mielelläni niin harvoin kuin mahdollista. Yleisin syy suodattimen rikkoontumiseen taitaa olla tuon roottorin läpi menevän tapin katkaisu, ja harvemmin se käytössä katkeaa.

[IkanIkan]

Oikeastaan parempi paikka niille roskille olisi suodattimen sisällä.

Joo, olet oikeassa. Minä en vain ole koskaan onnistunut jäjestämään virtauksia niin että suvantopaikkoja ei synny, mihin roskat jäävät lillumaan.

[R_R]

Oikeassa olet taas , mutta se katkeaminen yleensä johtuu akselin haurastumisesta.
Se taas johtuu siitä, että moottori on käynyt kuumana sen likaisuuden takia.

Suvantopaikat syntyy yleensä siksi, että halutaan piilottaa suodatin. Suodattimen paikka pitäisi olla sellainen mistä se pystyy tehokkaimmin toimimaan.

[Deicide]

Jaahas... Niin kait sitten... Keraamisen tangon ei luulisi juuri haurastuvan, vaikka suodatin hieman lämpöä ottaisikin. Ei tosin ole antureita tuolla moottoriosissa, niin en voi tätä todentaa.

[Taavetti]

Mun mielestä keraamisten akselien hajoamisvaara on suurin pikemminkin suodattimia puhdistettaessa.

[Deicide]

Yleisin syy suodattimen rikkoontumiseen taitaa olla tuon roottorin läpi menevän tapin katkaisu, ja harvemmin se käytössä katkeaa.

No niinhän mä tuolla jo yritin sanoa!

[crisse_83]

Kaikki akselit mitä täällä on katkennut, ovat olleet uusia, ensimmäiseen puhdistukseensa päässeitä, eli suodattimeen ollaan oltu vasta tutustumassa. Juuri viimeviikolla putsasin ekaa kertaa 250 litraisen altaamme 2252:sen moottoriosaston n. 1,3vuoteen, ei merkkejä kulumisesta.

Itse ainakin pyrin ihan tietoisesti luomaan meillä myös noita suvantoja altaaseen, ihan jo kalojenkin takia. Kyllä se sisäsuodatin toimii sen mitä pitääkin, roskat joita se ei ole jaksanut imeä, imuroidaan itse sitten vedenvaihdon yhteydessä.

[Taavetti]

Kommenttini oli R_R:n viestiin, jossa hän väitti akselin hajoavan käytön aikana.

.. mutta se katkeaminen yleensä johtuu akselin haurastumisesta.
Se taas johtuu siitä, että moottori on käynyt kuumana sen likaisuuden takia.

[IkanIkan]

Samaten...
Haluaisin mielelläni kuulla perusteluja sekä mistä olet saanut tiedon että nuo haurastuvat ylikuumenemisesta, R_R . Minä olen nähnyt keraamisia ja metallisia roottoriakseleita, ja kummankaan materiaalin ominaisuuksien ei pitäisi muuttua sellaisissa lämpötiloissa mistä tässä voi olla kyse. Mutta sinä tiedät varmaan paljonkin mitä minä en tiedä, joten ole hyvä ja valaise minua?