Tulisuukirjoahven

[_paletti_]

Onko jollain kokemusta tästä kyseisestä kalasta. Mitä muuta kalastoa tämän kalan kanssa voisi hankkia?

[-matokani-]

Onko kyseessä nyt sama kala josta on käytetty nimitystä tulisuu? Siis ilman kirjoahventa.

[Aliisa]

Mun mielestä hehkusuu ja tulisuu on eri asia? Hehkusuu on Thorichthys helleri ja tulisuu on Thorichthys meeki tai Cichlasoma meeki, Thorichthys helleri meeki..
Meidän vauvoilla alkaa näkyä punaista leuan alla eli taitaa siis olla tulisuita. Mun mielestä kauppias kyllä sanoi, että ne olisi
hehkuja. Mutta googlen kuvahaulla kun katselin kuvia, niin hehkusuilla ei ollut tuollaista punaista/oranssia..

Meillä nuo elävät hyvässä sovussa keltabarbien, muutaman mustatetran ja pohjakalojen kanssa. Ja lehtikalojakin oli.

[Deicide]

Haulla löytyy ja mopolla pääsee!

[_paletti_]

Menevätkö tulisuut, paletit ja avainkirjot samassa altaassa?

[Deicide]

Minkä kokoinen sulla on allas? Vesiarvojen puolesta kyllä, joskin avain viihtyy hieman muita viileämmässä.

[_paletti_]

n. 300 litrainen, mutta ajattelin, että jos voisin laittaa paletti-parin 100 litraiseen asustelemaan, ja sinne muutama tetra ja monni. Voisivatko avainkirjo ja tulisuu elää sovussa edes joillain mahdollisuuksilla siellä 300 litraisessa?

[Deicide]

2. On erittäin tarkka reviiristään ja pariskunta hätistää etenkin lajitoverit ärhäkästi pois reviiriltään. Reviiri on kuitenkin suht. pieni (vain n.40 cm , riippuen lähteestä). Akvaario kannattaa sisustaa kivillä ja juurakoilla siten, että kaloille muodostuu selviä reviireitä, joiden sisällä on sopiva kutupaikka (jokin luola) ja joiden luonnollisina rajoina suuret kivet/kannot tai kasvitiheiköt.

Näin on dr. Axelrod kirjoittanut tulisuusta tuossa antamassani linkissä. Minun mielestä tilaa on riittävästi. Lähisukulainen liekkisuu, oli meillä ainakin varsin leppoisa kala, ainakin kutuajan ulkopuolella.

[dr. Axelrod]

Kyllä se mahdollista on, että tulevat toimeen 300-litraisessa. Mutta ei näihin lajiyhdistelmiin koskaan voi mitään satavarmaksi sanoa. Se pitää vaan kokeilla ja katsoa miten käy.

Kuten tuolla aiemmassa keskustelussa mainitsinkin, ei tulisuu ole mikään ylettömän aggressiivinen (keski-amerikkalaiseksi ahveneksi). Avainkirjoahven taasen on arimmasta päästä ahvenia, millä mittarilla tahansa. Tällä lajiyhdistelmällä akvaario todennäköisesti pyörii melko lailla tulisuiden tahtiin. Avainkirjoahvenet tuskin tulevat kukoistamaan ja menestymään tulisuiden allaskumppaneina, niin kuin ne voisivat toisissa olosuhteissa. Joten ne eivät ole paras vaihtoehto tulisuiden kavereiksi.

[_paletti_]

Okei, entäs jos avaimen vaihtaisi seepraan?

[dr. Axelrod]

siis Seeprakirjoahveneen? Parempi kuin avaimet. Seeprakirjoahven voi olla hyvin aggressiivinen, mutta kun järjestät sisustuksen, kuten edellä mainittiin, niin voisi hyvinkin toimia. Vain yksi pariskunta tulisuita ja seeproja + paljon kiviä ja juurakoita piilo- ja kutupaikoiksi.

[-matokani-]

Seeproissa tosin kannattaa ottaa huomioon ns. lisääntymisongelma. Ovat kuulemma pahempia kuin citykanit.

[Aliisa]

Miten erottaa uros ja naaras tulisuu?

[dr. Axelrod]

Miten erottaa uros ja naaras tulisuu?

Nuorista yksilöistä ei mitenkään. Kasvaessaan ja tullessaan sukukypsiksi muodostuu selkeä ero koiraan (kookkaampi, evien kärjet pitemmät, värikkäämpi sekä aggressiivisempi kuin naaras) ja naaraan välillä.

Seeproissa tosin kannattaa ottaa huomioon ns. lisääntymisongelma. Ovat kuulemma pahempia kuin citykanit.

No, tämä 'ongelma' tulee lopulta vastaan kaikilla akvaarioissa pidettävillä lajeilla, kun kalat viihtyvät. Miksi muuten aina pitäisi hankkia pariskunta? Onko tämä jonkinmoista inhimillistä Nooan arkki- ajattelua?

Useimmat (jos yksikään) kirjoahvenet eivät luonnossakaan muodosta mitään pysyviä parisidoksia. Suurimman osan elämästään l. lisääntymisajan ulkopuolella ne hengailevat yksinään tai jonkinmoisissa löyhissä parvissa, joissa yksilöt tulevat ja menevät. Useimpia kirjoahvenia voi mainiosti pitää myös yksinään tai jos mahdollista ilman suurempia tappeluita pelkkiä koiraita tai naaraita.

[_paletti_]

Entäs voisiko 100 litraiseen laittaa kiekkis-pariskunnan? Kahdestaa tietysti...

[Malys]

Kuvittelepa ruokalautasen (oletan että tarkoitat kiekkiksella kiekkokalaa) kokoinen kala 100 litran altaaseen, sopiiko? Ei. Vaativat huomattavasti isomman altaan, etenkin korkeutta tulisi olla altaalla reilusti, jotta se ruokalautanen mahtuisi uimaan kunnolla.

[jukkayjarvi]

Avainkirjot saavat turpaansa, jäljelle jääneet tulisuut kamppailevat vaatimastaan tilasta.

[_paletti_]

Entäs jos jättäisin tulisuut pois, laittaisin tilalle kiekkiksiä ja menisikö kiekkojen seuraksi seeproja?

[Malys]

Tuo 300 litrainenkin on kiekkokaloille liian pieni, tarvitsevat sitä korkeutta altaaseen, 60cm taitaa olla melkolailla se minimi (ja niitä muitakin mittoja saa olla reilusti, jotta se ruokalautanen näyttäisi edes jotenkuten sopusuhtaiselta) ja jos on perusmallinen 300 litrainen, niin pieneksi käy. Eikä taida kiekkojen ja seeprakirjoahventen lämpötilatkaan kohdata, kiekot tykkää lämpimästä, seeproilla menee ylärajoilla ja seeprat taitavat olla luonteensakin puolesta liian hurjia kiekkojen seuraan.

[-matokani-]

Seeproissa tosin kannattaa ottaa huomioon ns. lisääntymisongelma. Ovat kuulemma pahempia kuin citykanit.

No, tämä 'ongelma' tulee lopulta vastaan kaikilla akvaarioissa pidettävillä lajeilla, kun kalat viihtyvät. Miksi muuten aina pitäisi hankkia pariskunta? Onko tämä jonkinmoista inhimillistä Nooan arkki- ajattelua?

Useimmat (jos yksikään) kirjoahvenet eivät luonnossakaan muodosta mitään pysyviä parisidoksia. Suurimman osan elämästään l. lisääntymisajan ulkopuolella ne hengailevat yksinään tai jonkinmoisissa löyhissä parvissa, joissa yksilöt tulevat ja menevät. Useimpia kirjoahvenia voi mainiosti pitää myös yksinään tai jos mahdollista ilman suurempia tappeluita pelkkiä koiraita tai naaraita.

Tarkoittaako tämä sitä että nuoliaisia ei saa sitten kotiakvaariossa viihtymään? Useimmat nuoliaisethan eivät kude juuri ollenkaan kotiakvaarioissa. Ilmeisesti vankeudessa kutevat yleensä vain hormonikäsittelyn jälkeen. Muitakin samalla lailla käyttäytyviä lajeja on. Mulla ei ole mitään Nooan arkkia-ajattelua tuo, olen vain saanut sen käsityksen että viihtyisivät parhaiten pariskuntana tai haaremissa. Voin olla väärässä ja sen voi sanoa!

[dr. Axelrod]

Tarkoitin tietysti akvaariossa pidettäviä kirjoahvenlajeja. Eikös tämä olekin kirjoahvenet-osio?

Tietyn lajin 'viihtymisellä' akvaario-oloissa tarkoitan sitä, että kys. lajin yksilöt kykenevät toteuttamaan luontaista elinkiertoaan syntymästä kuolemaan. Mikäli jokin laji ei akvaario-oloissa kykene lisääntymään, jokin lajin kannalta kriittinen tekijä mättää. Kuten akvaristit tietävät, useimmat lajit kuitenkin lisääntyvät vankeudessa erittäin helposti ilman sen kummempia konsteja

Se, että esim. nuoliaiset eivät lisäänny akvaario-oloissa, tarkoittaa mielestäni sitä, että ne eivät 'viihdy'. Viihtymisellä ei siis tässä tapauksessa tarkoiteta sitä, että kalat säilyvät hengissä, voivat pulskasti ja polskivat pitkin allasta, kunnes kuolema korjaa, vaan *viihtymistä* Tämä ei tarkoita sitä, etteikö nuoliaisia ym. voisi hyvällä omallatunnolla pitää akvaarioissa, mutta selvästikään ne eivät 100%:sti vankeudessa 'viihdy' (kts. edellinen).

[-matokani-]

Asia selvä. Tietysti tämä on kirjoahven-osio, luulin vain että kaloilla tarkoitetaan kaikkia kaloja. Anteeksi että otin liian kirjaimellisesti!

[Deicide]

Se, että esim. nuoliaiset eivät lisäänny akvaario-oloissa, tarkoittaa mielestäni sitä, että ne eivät 'viihdy'. Viihtymisellä ei siis tässä tapauksessa

Tästä olen erimieltä. Yksi syy siihen, että esim. Botia-suvun nuoliaisia ei saada lisääntymään akvaariossa on yksinkertaisesti vaellusmahdollisuuden puute, minkä tarvitsevat lisääntymisvietin laukaisemiseen. Myöskään noita ei ole tutkittu niin paljoa, kuin monia muita lajeja.

[dr. Axelrod]

Se, että esim. nuoliaiset eivät lisäänny akvaario-oloissa, tarkoittaa mielestäni sitä, että ne eivät 'viihdy'. Viihtymisellä ei siis tässä tapauksessa

Tästä olen erimieltä. Yksi syy siihen, että esim. Botia-suvun nuoliaisia ei saada lisääntymään akvaariossa on yksinkertaisesti vaellusmahdollisuuden puute, minkä tarvitsevat lisääntymisvietin laukaisemiseen. Myöskään noita ei ole tutkittu niin paljoa, kuin monia muita lajeja.

Tietyn lajin 'viihtymisellä' akvaario-oloissa tarkoitan sitä, että kys. lajin yksilöt kykenevät toteuttamaan luontaista elinkiertoaan syntymästä kuolemaan. Mikäli jokin laji ei akvaario-oloissa kykene lisääntymään, jokin lajin kannalta kriittinen tekijä mättää.