Hauskat kalat!

[lutrailija]

Meitin harlekiininuoliaiset (5 kpl) ovat järjestäneet aika monta naurunpaikkaa.
Ensin hirveä häsläys keskenään ja yhtäkkinen narkolepsiakohtaus on aika yleinen ilmiö. Tyypit vetää päiväunia kyljelään, selällän ja
pyrstö tungettuna mangrovekantoon eli pystyasennossa. Siinä menee sitten pieni tovi, tunti tai kaksi ja leikit jatkuu taas.
Minulla taas sydänkohtaus menossa, onko ne kuolleet..ei ole.
Jos menen sohvankulmaan istumaan akvan viereen, ne kerääntyy yhteen kasaan samaan kulmaan ja lööbailee isolla kivellä ja tuijottelee.
Jostain luin, että ne on ujoja ja arkoja yöeläjiä ja siihen sanon, etta pah. Ei pidä paikkansa.
Tosin kun anoppi ja appi kävivät kylässä, kaikki häipy kun maan nielemänä eli kai ne sitten tunnistaa ruokkivan käden.

[hyaSINTTI]

Harlekiininuoliaiset ovat mullakin varsin hauskoja heppuja! Tuo Lutrailijankin kuvaama nukkumistapa ihan kyljellään tai jopa selällään, on kyllä oikeasti melko veikeen näköistä.. olen kymmeniä kertoja ollut varma, että nyt on pyyhe heitetty kehään Joku kerta vielä yllätän ne makuupussista tai peiton alta nukkumasta, näyttää niin "inhimilliseltä" tuo siestan vietto.

Ovat kyllä muutenkin loistavia kaloja, lähes aina näkysällä temuamassa ja leikkivät keskenään ties mitä, pomppivat ja kurkkivat ja tulevat herkkuja syömään pinnastakin! Muille kaloille eivät ole ikinä tehneet kiusaa, eivät myöskään kierteisille, vaikka aikanaan ne meille muuttivatkin juuri kierteisiä vähentämään ... No, siihen hommaan on jo petokotiloita sitten hankittu, kun ei harlekiineille uppoa ollenkaan..

Hauska kala oli aikanaan myös paratiisikalakoiras Kaarle Kustaa, joka oli ahnein näkemäni kala. Tulla mätkähti sellaisesta pienenpienestä ruokinta-aukosta komeassa kaaressa lattiallekin, kun ei tarjoilu pelannut riittävän vauhdikkaasti. Se oli myös aina kyttäilemässä ihmisten touhuja, nokka kiinni lasissa kyyläsi kaikki olohuoneen tapahtumat. Jahtasi kyllä muita kaloja turhan hanakasti ja oli ylivilkas, mutta jotenkin hauskaa seurattavaa ja mieleenpainuva veikkonen!

[srd]

Iso-Mörkö menee ryminällä joka ilta 3d taustan taakse nukkumaan. Siis taustan yli. Siis pinnan kauttan. Siis taustan yläreuna on n. 3cm pinnan yläpuolella.

Miehet... Eiku siis partamonnit.

[Britchen]

Sorry, Vedetto. Tein samanlaisen ketjun kun en selaillut riittävästi. (=En löytänyt ketjuasi)

Ajattelin, että jokaisen kalat ovat tehneet jotain hauskaa. Kerro tänne, mitä!
Oma juttu:

Meillä asui sinirihmakalahaaremi. Kalat olivat aika arkoja, ja menivät melkein aina piiloon kasvien suojiin, kun tulin akvaarion viereen. Kerran kaksi sinirihmaa oli vierekkäin keskellä akvaariota. Toinen keksi tulla kurkkaamaan minua, ja lipui hieman lähemmäs. Toinen lähti perään ja kun sai kurkkijan kiinni laittoi rihman eteen, jotta tämä ei pääsisi lähelle pelottavaa pahantekijää. (Minua siis) Huolehtivat toisistaan!

Modet varmaan siirs mun oman tänne..

Meidän sinirihma laittaa rihmat alaspäin ja sitten liikuttelee niitä eteen-taakse-eteen-taakse vuorotellen, niin että näyttää kuin se kävelisi! (Paikallaan )

Sit se laittaa toisen rihman eteen ja liukuu niinku Superman. Whiuu!

[kirjoplaty]

Kardinaalitetrat ovat uteliampia kaloja joita minulla on koskaan ollut! Sukaravut ovat oppineet väistelemään niitä..kotilot saavat myös kyytiä kun tetrat yrittävät syödä kaikkea mikä liikkuu. Toinen hassu juttu on, kun hommasin salamanteriplekoja varten kaksi saviluolaa niin arvatkaa ketkä niitä käyttääkään..piikkisilmät! Kerran oli kyllä pienempi pleko ja yksi piikkisilmä molemmat ahtautuneina yhteen putkeen. Joko piikkisilmä piti plekolle seuraa, tai sitten se ei vaan uskaltanut tulla ulos! Nuo plekot eivät kyllä tunnu häiriintyvän paljon mistään, ainakaan allastovereista. Hyvin muuten huomaa ettei piikkisilmillä pahemmin ole näköä, kun ne säntäilevät vähän sinne sun tänne ja törmäilevät joskus plekoihin.

[Kana +-yksipantteri]

Meillä yksi leväbarbi söi lehtikalan kakan! Oli varmaan hyvän makuista kun olin edellisenä päivänä syöttänyt lehtikalalle räkmixiä missä oli yhtenä ainesosana kaalia.

[MA7xGE]

Meillä pienempi kattareista makoilee kasvin päällä... Köynnöstävän kasvin huipussa!
(Kasvi siis ihan pieni ja lehdet n. 1cmx1cm suurimmillaan, nimi tuntematon )
Siinä se tykkää köllötellä... Tänään oli hupaisan näköistä, kun löhöilijä kakkii alas lehtiä pitkin ja toinen vaan kattelee vieressä kuin mitäkin sikaa!

Kotilo ei ole kala, mutta pistänpäs silti ;
Eräs kieretissarvikotiloni on vähän pöljä... Se kiipeää aina samasta kohtaa kiinteää sisäsuodatinta ylös, kurvaa ulostuloputken päälle ja "kurkistaa" sisään -> koko kotilo lentää syöksyvän vesivirran mukana alas, ja eikun uudestaan matkaan!
Ei uskoisi kotilon tuollaiseen pystyvän...

[Butterflies]

Joskus penskana, kun pesimme silloista akvaariotani niin albiinopartis jollain lailla ''puri'' mua sormeen En muista ihan tarkkaan, mutta kala oli haavissa ja jotain kummaa tapahtui, kala nappasi kiinni ja sormeen jäi sellainen pieni pistävä kipu ..

[bombo]

Mulla neontetrat teki kerran niin että ne"jonotti" suodattimen tykö sitten uivat yksikerrallaan suodattimen puhuriin ja lensivät akvan toiseen päähän ja taas menivät jonon perälle...

Ja hunajarihma koiraani kiinnostui uusista tyttö huniksista niin että kun ne piiloutuivat suodattimen taakse ja kannon alle niin huniskoiras yritti seurata niitä koko ajan muuta ei mahtunut kannon alle samasta kolosta pienempien typyjen kanssa niin se kiersi kannon toiselle puolelle ja ahtoi itseään siisään,huniskoiras meinasi varmaan juuttua kannon alle muuta partis auttoi sen pois ajamalla sen akvan toseen päähän.

Sitten partikseni Vikke se imuttaa ylös lasiapitkin ja "hyppää" kasvien lehdille ja lehdeltä toiselle, joskus se jopa kiipeää miekka-kasvien varsia pitkin lehdille.


Olikohan noissa ees mitään hassua...

[Xiphophorus]

Minun kaloilleni on sattunut monta hauskaa juttua.

1.Joskus platyt menevät ihan tahallaan siihen suodattimen eteen.Tietty suodatin puhaltaa ne pois.

2.Kerran,kun platyni kakkasi,niin yksi neontetra meni siihen syömään sitä.

3.Joskus,kun otan kaloista kuvia,niin yksi platyn poikanen tunkee siihen eteen aina.Linssilude

4.Joskus kun menen siihen akvaarion viereen,tai eteen,jos vaikka olen hakenut eläinkaupasta kalanruokaa,ja laitan purkin siihen pöydälle,niin neontetrat tulevat heti siihen katsomaan,mitä oikein teen.Uteliaita kaloja.

[catfish freak]

Haarniskamonnit ovat kastelleet läpimäräksi, viilliintyvät niin paljon surviaisääsken toukista, että vesi loiskuu parin metrin päähän. Myöskin piereskelevät. Vuokkokala menee aivan sekaisin ruoka-aikaan pyörii ja hyörii ympäri akvaariota niin nopeaa kuin kerkiää, muut katsoo ihmetellen, että mikähän tuolle tuli? Sitten kun pudotan esim artemia kuution veteen, tämä turjake imaisee koko kuution, raahaa sitä perässään, kunnes se sulaa ja kauhealla innolla syömään. Myöskin tämä samainen vuokkokala tekee tämmöistä: kun akvaarion lähelle tulee, menee turjottamaan nurkaan, vaahdottajan alle, mutta muut kalat ovat kyöhnäämässä lasilla, sitten kun pistää käden akvaarioon vuokkokala saa AHAA-elämyksen ja tulee syömään kättäni. Huvinsa kullakin!
Neontetratkin ovat olleet melko koomisia. Sytytin valot akvaarioon ja ihmettelin, että missä ne on? Tulivat yhden kiven takaa JONOSSA siis aivan siisti jono, yksi kerrallaan tasatahdissa pois! Olin ihan, että mitä h#lvettiä?!?!?!?!?


Kts. Allekirjoitus-info, kiitos. - Lisa -

[7330]

Mieheni saa epäilemättä loputonta hupia, kun päivittäisten ruokintatuokioiden aikaan päivittelen ja solvaan antaumuksella niilinhaukien vähä-älyisyyttä. Niitä on neljä (plus käärmekala) ja kaikki ovat niin uskomattoman hidasjärkisiä, etten voi käsittää miten nämä elukat selviävät luonnossa. Haarniskamonnit vaikuttavat suorastaan neroilta näihin verrattuna.

Nuorimmainen, Loviisa, on oppinut kerjäämään, kun olen kärsivällisesti viikkokausia antanut sille ruokapalan käsistä suoraan sen leponurkkaan (niilinhauet ovat äärimmäisen hitaita oppimaan, mutta myös nopeita unohtamaan). Nyt se tulee kiihtyneen näköisenä, suu auki päätään ravistellen lasin ääreen aina, kun kuljen ohi. Perin naisellista. Muut sentään syövät samalta ruokinta-aukolta kuin normaalitkin kalat, mutta tuppaavat olemaan niin hitaita ja hajamielisiä, että haarniskamonnit syövät leijonanosan tarjonnasta ennen kuin ensimmäinenkään niilinhauki ehtii saada ruokapalan suuhun asti.

Nauha-ankeriasmonnien olemus on jo itsessään niin käsittämättömän koominen, että niiden ei tarvitse edes tehdä mitään saadakseen hoitajansa nauramaan ääneen. Ruoka-aikaan ankeriasmonni tai kaksi ilmestyy esiin, koppaa suuhunsa täysin suhteettoman suuren kimpaleen katkarapua tai simpukkaa, ja usein syöksyy sen kanssa pari kertaa pää edeltä kiveen tai kantoon saadakseen muonan uppoamaan nieluun. Sitten kala kiemurtelee koloonsa samaa pikavauhtia kuin ilmaantuikin, mutta usein hajamielisenä jättää pyrstönkärjen esille.

[Kiksu]

Minulla on 600-litrainen kultakala-allas joka on toistaiseksi jaettu pleksillä kahtia koska kaksi urosta kosiskelisi liian innoissaan pientä naarasta. Naaraan kavereina asustaa kolme vielä pienempää poikasta. Yksi poikasista kuitenkin kuvittelee olevansa jo iso ja menee aina pleksin reunaan jäävästä raosta poikien puolelle. Aluksi haavin sen sieltä aina ennen ruokintaa mutta sitten en enää jaksanut kun olisi saanut olla vähän väliä haavi kädessä. Palailee sieltä sitten omia aikojaan taas sisaruksiaan moikkaamaan.

Yksi näistä pienistä on valkoinen eli oikeastaan vaaleanpunainen (kaikki muut kalat ovat kirjavia). Joskus ruoka-aikaan se tonkii itsekseen pohjassa eikä kuule kun kutsun sitä syömään. Muut ovat jo hyvän aikaa syöneet kun vaalea kala syöksyy pintaan ja alkaa summamutikassa haukkoa pintaa. Se on ihan pystyasennossa ja pyörii siinä ja tekee kuplia pintaan ja yrittää ottaa niitä kiinni. Sanon sille että rauhoitu ja KATSO missä ruokaa oikeasti on Se on välillä omissa ajatuksissaan oleva sähläri.

[Ildar]

Kirsikkabarbiporukka on yksi ahneuden ruumiillistuma sinänsä, mutta yhdistettynä yksinäiseen viukakääpiöahveneen ruokinta-ajat ovat kyllä ihan oma lukunsa. Ei siinä mitään jos tarjolla on hiutaleita tai survaria, se sujuu. Mutta jos pudotat altaaseen pohjatabletin tai kiinnität lasiin tubikuution. Kirsikoille on itsestäänselvyys, että paras ruoka on siellä missä ahven syö - onhan se kaikista nirsoin tuolla. Toisin sanoen ne välttämättä tahtovat just samalle tabletille/kuutiolle kuin hitusen hidas ahvenkin. Jos ne saisivat päättää, ruoka olisi loppu hyvinkin äkkiä,
muttakun kuvio menee niin, että ahven evät ammollaan ajaa kirsikat pari senttiä kauemmaksi, tuijottelee hetken ruokaa ja nappaa sitten koko kitansa täyteen, perääntyy millin ja jää mupeltamaan satsiaan kurkusta alas. Tässä vaiheessa kirsikat painuvat syömään. Mutta jollei ahven ole kääntänyt niille pyrstöään, homma on kesken ja naurettavan näköisenä mupeltava ahven yrittää kaikin voimin saada kirsikat häipymään. Eivät ne kauaksi mene, mutta pikkaisen kuitenkin kunnioittavat. Saatuaan naurettavan ison suullisen matoa alas ahven palaa takaisin toistamaan prosessin: tuijota, ahda kitasi täyteen, peruuta ja ala prosessoida. Tämä toistuu siihen saakka kunnes ruoka on loppu ja jossain vaiheessa salamanteriplekot ilmaantuvat ahvenen alapuolelle napsimaan kaiken mitä se kidastaan pudottaa. Sinievä nököttää tuntikausia kurkunpalan päällä hajamielisesti imuutellen, kun taas salamanterit eivät yksinkertaisesti osaa pysähtyä syömään.

Samaten kirsikkabarbeista kahden koiraan keskinäinen pullistelu jaksaa naurattaa. Ne kiskaisevat itsensä täysin tummiksi, värisyttelevät eviään ja kiertelevät toisiaan. Jossain vaiheessa kaksikko sitten osuu huomaamattaan ahvenen nenän eteen pullistelemaan ja vähän nahistelemaankin. Siinä vaiheessa ahven leväyttää evänsä isoiksi ja avaa kitansa hyvin isoksi ja pikkumiehet sen edessä kalpenevat melkoisen nopeaan

[MA7xGE]

Meillä pienempi kattareista makoilee kasvin päällä... Köynnöstävän kasvin huipussa!
(Kasvi siis ihan pieni ja lehdet n. 1cmx1cm suurimmillaan, nimi tuntematon )
Siinä se tykkää köllötellä... Tänään oli hupaisan näköistä, kun löhöilijä kakkii alas lehtiä pitkin ja toinen vaan kattelee vieressä kuin mitäkin sikaa!

Kotilo ei ole kala, mutta pistänpäs silti ;
Eräs kieretissarvikotiloni on vähän pöljä... Se kiipeää aina samasta kohtaa kiinteää sisäsuodatinta ylös, kurvaa ulostuloputken päälle ja "kurkistaa" sisään -> koko kotilo lentää syöksyvän vesivirran mukana alas, ja eikun uudestaan matkaan!
Ei uskoisi kotilon tuollaiseen pystyvän...

Lisäänpäs listaan;
Eräs ilta kaksi mustaneonia kuntoilivat; Toinen meni suodattimen ulostulovirtaan ja ui paikoillaan. Kun se väsyi, oli toisen vuoro. Sillävälin toinen aina lepäsi.
Taisi tosin olla aika tylsää, kun sitä kesti vain yhden illan...

Minulla on maailman viisain korurihma; Se LUKEE! Lämpömittarin takana (näkyy akvaan) on tekstiä lassin alla. No, yksi korurihmoista usein on lukemassa tätä textiä! Pitäisikö sille laminoida sanomalehti?

[kala-Jalmari]

Meillä hohtomiljoonakala-akka (jättimäinen ) sai kyytiläisen selkäänsä kun pieni sakura päätti kiivetä lehden päällä lököilevän hohtomilliksen selkään.. Ihme kyllä kala ei ollut tästä moksiskaan ja uikin pari kierrosta rapu selässään kunnes rapu tippui vauhdin kovetessa

[Missy80]

Omilla kaloilla en oo havainnut sinänsä mitään varsinaisesti hauskoja tapoja mut on aina ilo liikkua noiden taistoakvojen ohi tai hoitaa niiden akvaarioita. Eivät ole lainkaan pelokkaita vaik tuijoteltais toisiamme nenä lasissa kiinni ja syövät kädestä ja on mukana vaikkapa kasvien perkuuoperaatioissa. Avaimet kans tulee nenu lasiin kiinni aina ku istun siinä vieressä ja "pussailee" suullaan. Ja joo, kieltämättä noilla plekoilla on hauskoja tapoja syödä vaikkapa kesäkurpitsaa. Eka revitää mitä irti saadaan kunnes irtoo kellumaan pinnalle ja sin sinne roikkumaan kunnes koko pala on hajotettu kappaleiks veteen ja syöty

[Missy80]

Heh, omppu päätti mennä nukkumaan näköjään lusikan päälle ja kuono vai mikä se ny noil on tuossa pitämässä kesäkurpitsaa pohjassa. Kurpitsan sisusta siis syöty ihan kokonaan ni tossa on tommone rengas vaa jäljellä missä hengailla. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, ei viittiny laittaa akvaan valoja keskellä yötä.