Päästän rottani yleensä joka ilta joksikin aikaa huoneeseeni juoksemaan, jotta ne saavat tekemistä. Olen oppinut luottamaan siihen, että ne eivät jyrsi tiettyjä asioita, ja joitain toisia asioita taas täytyy pitää jatkuvasti silmällä. Siis esimerkiksi sähköjohdot ovat saaneet olla rauhassa, mutta kynttilöitä syödään heti kun käsiksi päästään. No, olisihan se tietenkin jälkeenpäin ajatellen pitänyt tajuta, että nämä säännöt eivät päde uusiin esineisiin. Eli ikkunalaudalle jouluksi nostettu sähkökynttelikkö oli vapaata riistaa. Olen myös oppinut kuuntelemaan, millaista materiaalia milloinkin jyrsitään, ja onko se luvallista. Mutta sähköjohdon pehmeä muovi on hampaissa melkein äänetöntä.
Taidatte jo arvata. Yhtäkkiä - PUM - ja koko huoneesta sähköt pois.

Vihdoin tämä panikoivakin rotta rauhoittui sen verran, että antoi ottaa itsensä kiinni, ja totesin palaneen hajun tulevan siitä. Sydän hakkasi edelleen miljoonaa, mutta otus näytti ihan ehjältä - kunnes tajusin katsoa suuhun. Etuhampaat ovat kärjistä mustat ja toinen vähän lohjennutkin. On muuten mahtanut sattua, sähköisku verkkovirrasta suoraan suuhun.

Kylläpä pitikin taas säikähtää. Pääsisiköhän helpommalla, jos vain hankkisi lapsia? Niillä ei sentään ole jyrsijän hampaita.