Mitä aineita kasvit kuluttaa vedestä?

[Hinanaa]

Mulla on aika rehevä toi suurin akva, mitä etua siitä on? mitä haitallisia aineita kasvit kuluttaa vedestä?

[D_A_D]

Kysymyksen asettelu oli aika jännä. Itse miellän kasvit samallalailla hoidokeiksi kuin kalatkin.
Kasvit kuluttaa vedestä mm. nitraatteja ja fosfaatteja, joita siellä yleensä onkin riittävästi.
Lisäksi kasvit kuluttaa rautaa, Mangaania ym hivenaineita, joista akvaariossa on usein puutetta ja siksi niitä joutuu aina välillä lisäilemään.
Kasvit tuottaa yhteyttäessään happea ja se on hyvä se. Lisäksi ne on hienoja ja tarjoaa asukkaille suojaa ja paikkoja lemmenleikkeihin.

[Hinanaa]

entäs kalojen jätökset? ammonium/ammoniakki?

[D_A_D]

Typpiyhdisteet eri muodoissaan esim. ammonium muuttuu toimivassa akvaariossa nitraatiksi.

[Hinanaa]

Käyttävätkö kasvit siis ammoniumia ravinnokseen myös nitraatin ohella?

[D_A_D]

Toiset kasvit käyttää, mutta kypsässä ja toimivassa akvaariossa ammonium muuttuu bakteerien toimesta nitraatiksi.
Eli ammoniumia ei pitäisi vedessä olla lainkaan.

[Alsshon]

Lisäksi runsas kasvillisuus toimii loistavana kasvualustana hajoittajabakteerikannalle, mikä taas vakauttaa allasta entisestään.

[Danny]

Yksi tärkeimmistä puuttuu vielä: hiilidioksidi. Kasvit kuluttavat sekä kalojen että orgaanisten aineiden hajoamisessa syntyvää hiilaria... käytännössä kaiken mitä syntyy. Samoin kasvit kuluttavat öiseen aikaan happea (ja tuottavat hiilidioksidia).
Keskeisimmät ravinteet: hiili (hiilidioksidi, karbonaatit), typpi (ammonium, nitraatti), fosfori (fosfaatit), kalium, rikki (sulfaatit).
Hivenaineet: rauta, magnesium, kalsium, mangaani, boori, etc.

[D_A_D]

Danny puhuu asiaa. Hiilari jäi puuttumaan.

[hx]

Toiset kasvit käyttää, mutta kypsässä ja toimivassa akvaariossa ammonium muuttuu bakteerien toimesta nitraatiksi.
Eli ammoniumia ei pitäisi vedessä olla lainkaan.

Ihan mielenkiinnosta tuohon, tokihan sitä ammoniumia vedessä on, vaikka mitattavat määrät ovatkin pieniä. Mitenkä ne bakteerit sitä muuttaisivat, jos sitä ei olisi?
Mutta se, että pelkästään bakteerit sitä prosessoisivat eteenpäin, saattaa jäädä varsin kyseenalaiseksi esimerkiksi tämän tutkielman perusteella.

Tuossa linkissä siis väitetään, että suurin osa vesikasveista käyttää ravinteekseen mieluummin ammoniumia kuin nitraatteja. Mielestäni ihan mielenkiintoinen asia kasviakvaristien kannalta.

[Danny]

Jep. Ylläoleva on hyvä pointti!
Tästä syystä esim. Tom Barr suosittelee akvaariota perustettaessa, että allas tungetaan täyteen kasveja. Ne kuluttavat sitten ammoniumin niin ettei sitä jää leville. Tästä syystä myös altaiden kypsyminen kestää kauan, jos niissä on paljon kasveja - bakteereille ei jää ruokaa!

Kasvit ja levät molemmat hyödyntävät ammoniumia. Sitä niiden on helpompi käyttää kuin nitraattia, jonka kanssa ne joutuvat tekemään enemmän työtä. Kasveille on hankalampi vaihtaa yhdestä typpilähteestä toiseen kuin levien - levät ovat sopeutuneet nopeasti muuttuviin oloihin. Ainakin Barrin mukaan levien itiöiden itämisen laukaisee nimenomaan ammoniumin läsnäolo vedessä (tästä syystä juuri uudet akvaariot kokevat leväongelmia eniten).

[D_A_D]

En toki väitäkään että ammonium katoaa pelkästään bakujen suihin. Yleensä seura-akvaariossa tilanne on se että nitriittiä löytyy, mutta ammoniumia ei juurikaan ole mitattavia pitoisuuksia. Olettaisin kasvien kayttävän sitä mitä on helpommin saatavilla.
Bakteerit on kuitenkin seura-akvaarion ensisijainen ammoniumin hävittäjä.

[Alsshon]

Missä tso on nyt kun kaivataan? Hänellä taisi olla tästä aiheesta ihan kokeellisia tuloksia.

[tso]

Tuossa ammonium kasvatustarina.

Kasvien kannalta ammonium on optimaalisin ravinnon lähde, koska joutuvat tekemään vähemmän työtä typen saamiseksi ammoniumista vs. nitraatti. Yleistäen voidaan sanoa, että iso osa akvaarikasveista käyttävät mieluummin ammoniumia ravinteena verrattuna nitraattiin. Osa kasveista voi käyttää ravintona ammoniumtyppeä jopa täysin pimeässä. Todettakoon vielä, että ammoniumpitoisuuden ollessa yli 0.5mg/l osa kasveista, kuten juuri kellusaniainen ja amerikankilpukka lopettavat täysin nitraatin käytön ja käyttävät pelkkää ammoniumtyppeä. Seura-altaissa on kuitenkin harvoin tälläistä tilannetta kypsytysvaihetta lukuunottamatta.

Jos yrittää kypsyttää allasta runsaiden kasvien kanssa voi varautua todella pitkään kyspytysprosessiin, koska kasvit yliajavat bakteerit kypsytyksen alkuvaiheessa. Kun allas on täysin kypsä bakteereiden ja kasvien ammoniumin käytön suhteen syntyy tasapaino.

Runsaskasvisen altaan yhtäkkinen iso perkaaminen ja kuormituksen pitäminen samana voi aiheuttaa pinimuotoisen nitriittipiikin, kunnes bakteerikanta on vahvistunut. Yleensä tätä ei koskaan tule huomanneeksi, mutta kannattaa pitää korvan takana.