kiekkojen sukukypsyydestä

artoleh · Viesti Kirjoittaja **artoleh** » 15:43, 05.11.2004

Tarvittais kokemusten vaihtoa kiekkojen lisääntymisestä!Eli onko tosiaan niin ,että naaraat ovat aikaisemmin sukukypsiä? Olen ottanut pariskunnan erikseen 100 litraiseen altaaseen ja naaras kuti illalla 4.11.Pidin valoa päällä yön ajan,mutta tänään 5.11 oli munat syöty.Kuinka tarkkoja ne ovat siitä voiko munien aikana esim.imuroida törkyjä altaasta?Tämä siksi,ettei tulisi montaa kertaa tehtyä samoja virheitä!

TiHe · Viesti Kirjoittaja **TiHe** » 12:40, 06.11.2004

artoleh kirjoitti:Tarvittais kokemusten vaihtoa kiekkojen lisääntymisestä!Eli onko tosiaan niin ,että naaraat ovat aikaisemmin sukukypsiä? Olen ottanut pariskunnan erikseen 100 litraiseen altaaseen ja naaras kuti illalla 4.11.Pidin valoa päällä yön ajan,mutta tänään 5.11 oli munat syöty.Kuinka tarkkoja ne ovat siitä voiko munien aikana esim.imuroida törkyjä altaasta?Tämä siksi,ettei tulisi montaa kertaa tehtyä samoja virheitä!

Kyllä näin on, koiraat tulevat myöhemmin sukukypsiksi kuin naaraat. Näin luonto hoitaa (luonnossa) sisäsiittoisuuden, ainakin ensimmäisenä vuotena.

Jos sinulla on saman kiekkokalapoikueen kiekkokaloja ei ensimmäiset kudut yleensä onnistu, koska naaras jo kutee ja koiras ei ole vielä sukukypsä.

Kudut kannattaa erillisessä kutualtaassa suojata jos kutu on ns kutualustassa. Suojaamiseen käy esimerkiksi muoviverkosta tehty kutusuoja, verkon hyvä silmäkoko on esimerkiksi 10 * 10 mm tosin tälläistä verkkoa on hankala löytää tai ainakin aikoinaan oli. Rosteriverkkokin käy (ruostumaton teräs)

Kiekkokaloissa on sellaisiakin pariskuntia jotka eivät tule enää kudun jälkeen toimeen ollenkaan (hoitovietti kummallakin niin voimakas) ja toinen pariskunnasta syö kudun. Jos mäti on hedelmöittynyt voi toisen kalan poistaa kutuakvaariosta, yleensä jätetään se kala jolla hoitovietti on voimakkaampi, aivan sama onko se koiras vai naaras se pärjää tulevien poikasten kanssa yksinäänkin. Pieni himmeä valo on suotavaa olla kudun haudonnassa & poikaskasvatuksessa päällä aina siihen saakka kunnes emot vieroitetaan poikasistaan.

artoleh · Viesti Kirjoittaja **artoleh** » 18:11, 07.11.2004

Sen verran vielä asiaa jatkaakseni,kysäisen onko koiraan sukukypsyys siis kuinka paljon enemmän kuin naaraan?Ja kuinka arkoja ne ovat esim.pohjan puhdistukselle?Täytynee siis paroskunta siirtää vielä isompaan altaaseeen muiden kaveriksi!

TiHe · Viesti Kirjoittaja **TiHe** » 20:34, 07.11.2004

artoleh kirjoitti:Sen verran vielä asiaa jatkaakseni,kysäisen onko koiraan sukukypsyys siis kuinka paljon enemmän kuin naaraan?Ja kuinka arkoja ne ovat esim.pohjan puhdistukselle?Täytynee siis paroskunta siirtää vielä isompaan altaaseeen muiden kaveriksi!

Pohjan pystyy puhdistamaan kyllä normaalisi kudunkin aikana & vaihtamaan vettä normaalisi kunhan huolehtii että vaihdettava vesi on vesiarvoiltaan muuten sopivaa.

Kokemuksesta voisin sanoa että koiras samasta poikueesta tulee sukukypsäksi 3-6 kk naarasta myöhemmin. Eroja on värimuotojen kesken, nyrkkisääntönä mitä pidemmälle viljelty värimuoto, sen myöhemmin koiraat ovat sukukypsiä. (Oma kokemus, ei fakta)

-Daisy- · Viesti Kirjoittaja **-Daisy-** » 16:20, 19.11.2009

Minkä ikäisenä kiekkokala on sukukypsä?

En löytänyt vastausta vielä tästäkään käydystä keskustelusta.

Kiitos vastaajille

Lunni · Viesti Kirjoittaja **Lunni** » 10:07, 24.11.2009

Harmaita nystyröitäni hieroen muistaisin käsityksen että koirailla menee pari vuotta ja naarailla hieman vähemmän saavuttaakseen sukukypsyyden.

juhani · Viesti Kirjoittaja **juhani** » 12:53, 27.11.2009

Minulla on hitusen yli vuoden ikäiset kalat jo kuteneet onnistuneesti.

Morpho · Viesti Kirjoittaja **Morpho** » 16:53, 27.11.2009

juhani kirjoitti:Minulla on hitusen yli vuoden ikäiset kalat jo kuteneet onnistuneesti.

Pitää paikkansa, jalostetut kiekot kutevat aikaisemmin.
Villit kiekot ovat sidottuja sadekauteen jo ravinnonkin takia ja eivät ole kutu kunnossa niukkoina aikoina kuivalla kaudella, eikä poikasille edes riittäisi ruokaa. Lisäksi villit kehittyvät huomattavasti hitaammin lisäävät painoaan hitaammin kuin viljellyt kiekot.

valtteri1611 · Viesti Kirjoittaja **valtteri1611** » 15:02, 12.01.2010

Tungen nyt oman kysymykseni tähän, kun en uutta ketjua viitsinyt aloittaa

Eli onko väristely merkkinä kutuhalukkuudesta? Näyttäisi vähän siltä, että kohta on kutua odottettavissa kun kaksi n.10kk ikäistä kiekkoa väristelevät toisilleen ja ajavat muita kiekkoja altaan toiseen päätyyn. Siirränkö nämä kaksi karanteenaukseen tarkoitettuun altaaseen yrittämään kutua? Vähän nuorilta vaan vaikuttavat

Morpho · Viesti Kirjoittaja **Morpho** » 02:25, 13.01.2010

valtteri1611 kirjoitti:Tungen nyt oman kysymykseni tähän, kun en uutta ketjua viitsinyt aloittaa Eli onko väristely merkkinä kutuhalukkuudesta? Näyttäisi vähän siltä, että kohta on kutua odottettavissa kun kaksi n.10kk ikäistä kiekkoa väristelevät toisilleen ja ajavat muita kiekkoja altaan toiseen päätyyn. Siirränkö nämä kaksi karanteenaukseen tarkoitettuun altaaseen yrittämään kutua? Vähän nuorilta vaan vaikuttavat

Anna kutea ensin, ja siirrä sitten seuraavaa kutu varten kutupurkkiin. Ne voivat kutea vaikka 15 kertaa n. viikon välein kun aloittavat ;D

suvi2 · Viesti Kirjoittaja **suvi2** » 22:09, 13.01.2010

Olen miettinyt, että eikö kiekot stressaa siitä kun ne siirretään toiseen altaaseen kutemaan?

Morpho · Viesti Kirjoittaja **Morpho** » 16:53, 14.01.2010

suvi2 kirjoitti:Olen miettinyt, että eikö kiekot stressaa siitä kun ne siirretään toiseen altaaseen kutemaan?

Stressaavat ensin mutta myöhemmin rauhoittuvat ja voivat paljon paremmin kuin seurakvaariossa jossa joutuvat puolustamaan jatkuvasti reviiriään.
Kiekko muuttuu paruitumisaikana parvikalasta reviirikalaksi jolloin se ei siedä muita kaloja lähellään, varsinkin nopealiikeiset tetrat häiritsevät paria kovasti. Jotkut vanhat kutuparit eivät stressaannu lainkaan siirrosta. Ne ovat niin tottuneet siirtoihin etteivät heilauta kertaakaan pyrstöään edes haavissa, sillä ne tuntuvat jo tietävän ettei niille tapahdu mitää pahaa.