Lehtikalojen sivuevät

[mamitar]

Hei, voiko joku kertoa onko syytä huoleen. Meinaan tein altaanvaihdon suurempaan ja kalat ovat olleet uudessa altaassa n. viikon verran. Vesiarvot olen tarkistanut päivittäin - kaikki ok. Tänään huomasin muutaman lehtikalan sivuevät (vai miksi niitä kutsutaan virallisesti) muuttuneen hieman repaleisiksi ja hieman jotain vaaleata on evien kärjissä (pyrstöevät kunnossa). Kalat näyttävät muuten voivan hyvin, syövät ja aloittelevat jo kutupuuhiakin. Ei näytä pilkkutaudiltakaan. Muistan tällaista samaa olleen myös edellisen altaanvaihdon yhteydessä n. vuosi sitten. Silloin epäilin pilkkutautia ja lääkitsin General Tonicilla. Taitaa johtua stressistä, jonka altaan vaihtaminen aiheuttaa. Mutta mitä teen, neuvoja pliis, laitanko lääkettä vai jäänkö katsomaan? Muilla kaloilla vaivaa ei ole, siis ainoastaan lehtikaloilla eikä kaikilla niilläkään.

[Substral]

Älä ainakaan laita lääkettä, jos et tiedä mitä lääkitset. Turha lääkitys on paitsi turhaa, myös kuormittaa altaan eloa tarpeettomasti. Otatko itse antibioottikuurin, jos tautia ei ole diagnosoitu?

Evät rispaantuvat kun kala pakenee haavia tai on haavissa, taistelee allastovereiden kanssa tai jos vesiarvot ovat sen verran väärät että kylkiä kutittaa ja kala hinkkailee itseään kiviin tai pohjahiekkaan. Haavin aiheuttamat rispaantumiset ovat aivan normaaleja altaiden vaihtojen yhteydessä, sillä kala harvoin tulee kiltisti pinnan toiselle puolelle. Ovatko vaaleat haituvaista ja levämäistä, onko siellä pienen pieniä ilmakuplia havaittavissa? Jos kala syö hyvin ja käyttäytyy normaalisti, se tuskin on kovin sairas. Normaalia päättelyä. Lehtikalojen eviin muodostuu normaalien vedenvaihtojenkin yhteydessä "vaaleaa haituvaa", jos vedessä on kaasuja ylipaineen vuoksi. Olen todennut saman myös työpaikan altaan Oskareilla, niillä tätä kuplahaituvaa on myös muualla kropassa. Täysin vaaratonta.

Lopuksi vielä: älä koskaan ikinä milloinkaan lääkitse allasta, ellet tiedä mitä varten lääkitset. Noin niin kuin nyrkkisääntönä. Kaikki kalojen lääkekuurit toimivat samoin kuin ihmisten lääkekuurit: liian usein lääkeaineelle altistaminen saa bakteerit, virukset ja muut taudinaiheuttajat kasvattamaan vastustuskyvyn kyseistä lääkeainetta vastaan. Lopulta kun se tauti oikeasti tulee, ei lääkkeesi enää autakaan.

[mamitar]

Kiitti vastauksesta. Näin ajattelin itsekin, ettei lääkettä ellei tiedä mihin... Nyt kyllä huomasin kahden tiikerinuoliaisen suussa (yläosassa) myös selvästi nähtävää vaaleaa ylimääräistä, mitä ennen ei ole niillä ollut eikä ole toisilla tikruilla. Kauheaa vaan pelätä, että onko se sittenkin alkava joku evärutto tai suurutto tai muu bakreeritauti, huh! Mutta voiko niitä tulla stressistä, tässä tapauksessa siis altaan vaihdon yhteydessä?