Akvan aloitukseen apuja

[shamana]

heippa.

nyt on iskenyt hirmuinen akva kuume tyhjillään olisi 140l loota. kala ja kasvi soppaan tarvitaan nyt kokeneempien apua ettei tule liika kansoitusta.

pohjalle ajatuksena on,
1-2 siaminpiikkisilmää
4 selkäuimaria
1-2 noitamonnia

kuulostaako kovin pahalta liikakansoitukselta?

muita kaloja sitten, nämä olisivat kiinnostavia, mutta mitkä sopivat keskenään?
viirikirjokaloja
marmoritapparakaloja
hohtosärkiä
lehtikaloja/pikkulehtikaloja

minua kiinnostaisi kirkkaanväriset kalat, ei kovin isoja. mitä voisitte suositella? minkä kokoisia parvia?


sitten kasvit, helppoja ja kauniita pitäisi olla ainakin nämä kiinnostavat
pallopartalevä
ruosteärviä
konnaputki
ludwigia
vallisneria
vesirutto

ei hajuakaan, sopivatko keskenään ja kalojen kanssa. eli apuja kaivataan... kiitos etukäteen.

[condevil]

Tuosta kalastosta laittaisin:

6 siaminpiikkisilmää
4 selkäuimaria
2 noitamonnia

20 viirikirjokaloja
8 marmoritapparakaloja

hohtosärki asuu viileässä vedessä toisin kuin noi muut kalat ja lehtikaloille akvaariosi on vähän pieni...

[shamana]

kiitos vastauksestasi.

niin vähän ajattelinkin kun tarkemmin luin tuosta hohtosärjestä, harmi, erittäin kaunis kala. voiko tosiaan noin monta kaveria laittaa sinne pohjakala osastolle? upeaa! mitenkäs, kun haluaisin noitten viirikirjokalojen ja marmoritapparakalojen kaveriksi jotain muitakin kaloja, mikä olisi hyvä? vai voiko laittaa, edelleen pelkään liikakansoitusta... entäpä kasvi valinnat?

kiitos, kiitos, taas

[viineri]

mitenkäs, kun haluaisin noitten viirikirjokalojen ja marmoritapparakalojen kaveriksi jotain muitakin kaloja, mikä olisi hyvä?

Tuonnehan voisi sopia joukkoon joku vähän isompi ''katseenvangitsija''. Sopiva voisi olla vaikka hunajarihmakalahaaremi tai jokin muu pienehkö rihmakala tai pohjalle voisi ehkä sopia jokin kääpiöahven haaremi\pari.

Kasveista en osaa sanoa juuri mitään. Itse otin alussa vain kaupasta mukavan näköisiä kasveja ja katsoion kuinka ne menestyvät. Yleisesti ottaen punaiset kasvit ovat vaikeampia kuin vihreät, joten suosittelen aluksi ottamaan vihreitä

[shamana]

no niin, alkaa hyvin muodostua soppa

nämä olisi nyt suunnitelmissa.
6 siaminpiikkisilmää
4 selkäuimaria
2 noitamonnia

20 viirikirjokalaa
8 marmoritapparakalaa
ja mahtaisiko sopia vielä 2 punamakkarakalaa joukkoon?
siinä olisi sitten meidän akvan kalat

ja kasvi puoli, hmm, niinpä niin, kaikki punaiset kasvit on mun mielestä kauneimpia... no, ostetaan jotain helppoja/edullisia aluksi ja katsotaan sitten myöhemmin muita. onko jotain kasveja mitkä on ihan ehdottomasti ei noiden kalojen kanssa tai mitkä olisi jopa suositeltavia?

jälleen kiittää hän.

[condevil]

Selkäuimarit ei varsinaisesti ole pohjakaloja vaan liikkuvat ympäri akvaariota. Viirikirjokalat ja tapparakalat taas viihtyvät lähinnä veden yläosissa. Keskiveteen jos haluat vielä jonku katseenvangitsijan niin ehkä miettisin jos noista selkäuimareista luopuisi.

[shamana]

taisin innostua liikaa elikäs siis alkuperäiseen suunnitelmaan takaisin. nyt olis vaan vielä joku kasvispesialisti paikallaan, auttamaan mua kasvi valinnoissa.

[Alsshon]

Nuo listaamasi kasvit ovat muuten helppoja ja hienoja, mutta ruosteärviän jättäisin kokonaan pois, koska se on melko nirso kasvi ja vaatii runsaan valaistuksen ja varmasti rihmalevättömän altaan. Oletan että tuo ludwigia tarkoittaa Ludwigia inclinata var. verticillata "Cuba" - lajia, joka on sekin todella hieno mutta myös melko vaativa, eli jättäisin senkin aluksi pois. Kuten edellä todettiin, punaiset kasvit vaativat paljon kaikkea, eli valoa, ravinteita ja mielellään hiilidioksidilannoitusta.

Kokeile myös seuraavia lajeja, mikäli ulkonäkö miellyttää (Googlaamalla löytää):
- Liuskavesisaniainen (nopeakasvuinen)
- Jaavansaniainen (epifyyttikasvi, eli sidotaan kiveen tai kantoon kiinni, ei hiekkaan)
- Karvalehti (tosi nopeakasvuinen ravinnesyöppö)
- Ruskomelalehti
- Anubias- lajit
- Vedensuosikki (vaatii vähän enemmän valoa)
- Vallisneria- lajit (näitä on monennäköistä, mm. kierteisvallisneria)
- Intianvesitähdikki
- Miekkakasvit
- Pinnalle voit kokeilla amerikankilpukkaa, tai pistiaa

Nuo nyt äkkiseltään tulivat mieleen. Katsele kuvia muiden altaista ja jos näet niissä joitain hienoja kasveja, ota selvää mikä laji se on ja sopiiko se altaasi oloihin. Minä en kuitenkaan ole kasveja kokeillessani oikeastaan paljoa välittänyt niiden vaatimuksista vaan olen uhmakkaasti kokeillut selviääkö se hengissä altaassani. Selviytyjät sitten jäävät allastani koristamaan, kunnes kyllästyn lajiin ja myyn sen

Aluksi kuitenkin kannattaa valita altaaseen nopeakasvuisia lajeja, kunnes allas on asettunut kunnolla ja myöhemmin voi kokeilla muita lajeja.

[shamana]

kiitos vastauksestasi. nyt katselin noita kasveja ja perskule, ne mokomat punaiset on vaan niiiiiin hienoja no, ajattelin että jos kokeilisi tämmöisiä, ei haittaa vaikka eivät menestyisikään, palleroahdinparta, rikkoärviä, vesimiekka (pantteri olis upea), amerikankilpukka, hatturuoho, rusolehti. mietin että kuinka paljon noita pintakasveja voi laittaa ja onko niistä haittaa tapparakaloille? ja kuinka montaa sorttia yleensäkään kannattaa laittaa? ajatuksena olisi että pinnalle omat, sitten isompia ja ihan matalia. voi kun tää suunnittelu on sitten jännää

[Alsshon]

Pintakasveja kannattaa hankkia sen mukaan, miten paljon ne varjostavat. Ne kasvavat kuitenkin aika nopeasti ja niitä saa karsia usein, mutta ei niitä ihan pinnantäydeltä kannata pitää jos haluaa valoa muillekkin kasveille. Yleissääntönä sisustuksessa on, että vähempi parempi. Eli älä hanki hirveän montaa lajia, ellet sitten varta vasten halua kokeilla joittenkin lajien selviytymistä altaassasi. Minullakin on ollut näitä parinkymmenen lajin kokeiluja 140-litraisessa, mutta silloin allas näyttää aika kaaottiselta.

Muutama selkeä, tuuheaan puskaan asetettu köynnöstävien kasvien pöheikkö ja vaikka yksi isompi miekkakasvi hyvään paikkaan asetettuna saa jo näyttävän ilmeen aikaiseksi. Ja sitten kun asettelet joitain matalakasvuisia kasveja näiden eteen ja jätät vaikka pienen hiekka-alueen eteen ja hiekkakäytävän menemään taustakuvaa kohti niin a'vot Kannattaa kokeilla ja kokeilla, kyllä se miellyttävä ilme löytyy aikanaan.

[Amethyst]

Niin kyllähän niitä kaikenlaisia ja punaisiakin kasveja kokeilla voi, sittenhän sen vasta ajan myötä näkee mikä menestyy ja näyttää muutoin kivalta. Ja varsinkaan köynnöstäviä ja muuten leviäviä ei ostaa tarvitse kuin pieni alku, kun hetken päästä niitä kuitenkin saa jo karsia ihan riesaksi asti.

Siis lehtimuodoiltaan erilaisia kasveja, samoin kuin värisävyltään erilaisia (esim. matala ruskomelalehti tummanvihreä-punaisena näyttää kauniilta korkeampaa vaaleanvihreää vasten), eikä liian monta eri kasvilajia vaan muutama isompana ryhmänä.

Ja tapparakalojen kanssahan ei sitten saa peitinlaseissa aukkoja olla, muuten nämä kalaset kyllä löytää ennenpitkää lattialta.

[7330]

Olennaistahan näiden vaativampien kasvien kohdalla on valon määrä. Millainen valaistus tuohon 140-litraiseen on tulossa? Yhdellä altaan mittaisella loisteputkella ei vielä peruskasveja kummoisempia kasvatella, mutta kahdella on jo kestävämpien punaistenkin kasvien pärjäily aivan mahdollista. Ja tietenkin sitä vaativammat kasvit saa menestymään, mitä enemmän jaksaa perehtyä ja panostaa valon lisäksi lannoitukseen ja hiilidioksidin lisäykseen.
Punalehtisistä lajeista rusolehdet taitavat olla niitä kestävimpiä yhdessä punaisen tiikerilumpeen ja punertavalehtisten melalehtien (esim. puna- ja ruskomelalehdet) kera. Vesimiekoissakin on komeanpunaisia lajeja, jotka pärjäävät kohtuullisella valomäärällä.

Kasvien ja kasvilajien määrä taas ovat täysin makuasioita: joku tykkää vain muutamasta lajista, toinen tunkee altaan täyteen niin monenlaisia kasveja kuin käsiinsä saa, ja on ylpeä viidakostaan. Kokeile, sittenhän sen näkee. Kasvit harvemmin ovat erityisen niuhoja esimerkiksi vesiarvojen tai lämpötilan suhteen, joten useimmat vastaantulevat lajit sopivat useimpien kalojen kanssa. Joitain poikkeuksia on, kuten pallopartalevä, joka ei siedä kovin korkeaa lämpötilaa.

Tapparakalat osaavat sitten tosiaan lentää, eivätkä pysy altaassa ellei kansilasien pienimpiäkin aukkoja ole tukittu. Runsaat kasvit voivat kuitenkin auttaa tarjoamalla suojaa veden alla, ja vähentämällä siten hyppimishaluja. Enitenhän nuo hyppivät säikähtäessään jotain. Joskus vuosia sitten minulla oli samassa altaassa tapparoita ja isoja monneja (helmipurjepleko ja kookkaita ripsimonneja), jotka kävivät öisin haukkaamassa happea pinnalta. Ison kalan aiheuttamaa plumps-ääntä seurasi aina koko tapparaparven kopsahtelu kansilasiin.

Pohjakalojen määrästä sen verran, että nuo piikkisilmäthän eivät paljon tilaa vie kokoonsa nähden. Niitä mahtuu pieneenkin altaaseen mukavasti yllättävän paljon (omassa 74-litraisessani on kuusi) ja ne ovat enemmän esillä, jos niitä on useampia. Selkäuimarit taas saattavat kasvaa aika jötkäleiksi, mutta tuppaavat olemaan ujoja ja arkoja. Niille kannattaa varata runsaasti piilopaikkoja, niin tuntevat olonsa turvalliseksi. Kantojen suojissa ne tuntuvat viihtyvän erityisen mielellään.

Kokeile vaikka ensin tuolla kokoonpanolla, eli noitamonnit, piikkisilmät, selkäuimarit, viirikirjokalat ja tapparat. Anna niiden kotiutua ja kasvaa, ja jos tilaa vielä tuntuu olevan, voit sitten harkita vielä lisälajia. Minusta tuntuu, että altaaseen tulee mukavasti eloa näilläkin.

[shamana]

kiitos taas vastauksista joo, toi kala määrä on päätetty tohon isompaan akvaan. kasvit katsotaan sitten kun mennään kauppa, vähän niin että mitä löytyy, Porin akvaariokeskuksessa on mun mielestä ollu kyllä kaikenlaista tarjolla ihan kivasti.

MUTTA

nyt näyttää siltä että akvoja siis tuleekin 2, toinen on 112 litrainen ja sinne muuttaa ainakin 2 partista ja 4 jaguaarimonnista. voiko sinne laittaa vielä jotain kala lajia? tästä toisesta piti tulla karanteeni akva mutta toisin taitaa käydä... onneksi on vielä 1 pikku purkki karanteeni käyttöönkin.

[condevil]

Tuohon 112 litraiseen kannattaa laittaa vaan yks partis ja lisätä monnisten määrä vaikka 8-10 yksilöön.

[shamana]

kiitos. nämä monniset ja partikset tuli ns. puskan takaa, haen kaverit kotiin huomenna. ja ajattelinkin että laitan ne eri akvoihin sitten kun saan toisenkin kypsytettyä kuntoon. olen nyt lukenut noista jaguaari- ja leopardimonnisista, enkä ole meille tulevia kaloja nähnyt eli en sitten tiedä kumpia ovat vai ovatko kumpiakaan mutta huomenna katsotaan mikä on homman nimi montako monnista voisi pienempään akvaan laittaa? entä kun tahtoisin miljoonakaloja sinne myös, onnistuisiko yhteiselo? suunnittelu on niin mukavaa, mutta kun kauniita kaloja on liian paljon....