Mystinen lehtikalan kuolema

[tuvu]

En säädä millään ja vaihdan vettä viikoittain. Jostain syystä KH pysyy 6 yläpuolella vaikka kraanavedessä se on 2 paikkeilla. Taitaa sinullakin KH olla korkea jos vetesi kerran puskuroituu akvaariossa noin paljon.

http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 3#p6902989 ?

[mnbvcxz]

Joo, käytän ruokasoodaa toisessa akvaariossa nostamaan pH:ta ja KH:ta. Toisessa, johon viittaan, en käytä mitään. Anteeksi sekaannus ja hyvä huomio.

[tuvu]

Joo, käytän ruokasoodaa toisessa akvaariossa nostamaan pH:ta ja KH:ta. Toisessa, johon viittaan, en käytä mitään. Anteeksi sekaannus ja hyvä huomio.

Sori jos nyt tuntuu jälestämiseksi menevän, mutta itse en nyt usko mittaamiisi pH / KH tuloksiin. Ymmärtääkseni hiilidioksidin ei pitäisi pystyä vaikuttamaan noin suuressa karbonaattikovuudessa happamoittavasti. Ja jos et käytä mitään lisäaineita (esim. järjettömiä määriä sopivia fosfaatteja, humushappoja tms.) ei ilmoittamasi arvot voi mielestäni pitää paikkansa. Voinhan toki olla väärässäkin

Jos kuitenkin kertoisit oletko mitannut akvaariovetesi ja kraanaveden samalla testillä ja testien tarkan mallin, kiitos.

[mnbvcxz]

En nyt tiedä, olenko jossain sanonut hapettavani omaa vettä CO2 levittimellä. Siinä kun ei ole mitään järkeä, koska kraanasta tulee n. 6,5 pH:ta. Ehdotin keskustelun aloittajalle, jonka pH on jopa 8,5, että levitin voisi olla vaihtoehto. Arvot viittaamassani akvaariossa on tällä hetkellä tippatestillä pH 6,4 ja KH 6,3. Toisessa akvaariossa nostan pH:ta ja KH:ta ruokasoodalla noin pH 7 ja KH 8.

[tuvu]

En nyt tiedä, olenko jossain sanonut hapettavani omaa vettä CO2 levittimellä. Siinä kun ei ole mitään järkeä, koska kraanasta tulee n. 6,5 pH:ta. Ehdotin keskustelun aloittajalle, jonka pH on jopa 8,5, että levitin voisi olla vaihtoehto. Arvot viittaamassani akvaariossa on tällä hetkellä tippatestillä pH 6,4 ja KH 6,3. Toisessa akvaariossa nostan pH:ta ja KH:ta ruokasoodalla noin pH 7 ja KH 8.

No en tarkoittanut hapetusta, vaan happamoitumista. Ja hiilidioksidia tulee niistä elukoista kuten jo mainitsitkin.

Saattuuko KH-testi olemaan sinulla ppm tms. asteikoilla (eikä dKH) ?

Ymmärtääkseni siellä? Lohjan suunnalla maaperä myös on kalkkipitoista, jolloin pohjavesi normaalia kovempaa ja pH myös korkeampi. Voisit tietenkin myös tarkistaa jakeluveden vesianalyysit omalta vesilaitokseltanne (mikä se lie on?).

[mnbvcxz]

Anteeksi olen finlandssvensk, eli happamoitumisesta oli kyse. Mutta tosiaan kalat syövät happea ja kasvit hiilidioksidiä. Asteikko dKH ja toispuol Lohjaa tulee hapanta vettä kraanasta, pohjavettä (kunnallista), joka suodattuu metsäkerrosten läpi. Näin meillä landella.

[memma]

Jostain syystä KH pysyy 6 yläpuolella vaikka kraanavedessä se on 2 paikkeilla.

Ei sinulla sattumoisin ole englannin jokisoraa pohjamateriaalina?

Kasvit kuluttavat hiilidioksidia ja tuottavat happea, kalat toisinpäin.

Tähän vielä lisäisin, että pimeässä, kun kasvit eivät voi yhteyttää, myös ne tuottavat veteen hiilidioksidia ja käyttävät osan valossa tuottamastaan hapesta pois.

[mnbvcxz]

Kyllä vain, mutta kasvien yöllinen toiminta on minimaalinen suhteessa yhteytykseen päivällä. Yöllinen toiminta liittyy solujen hengissä pitämiseen kun taas yhteyttäminen päivällä liittyy kasvamiseen.

[Mika Sandell]

Kasvien yöllinen hengitys oli mielessäni, kun listasin kasvit kalojen lisäksi hiilidioksidia tuottaviksi, toki ne päivisin sitä käyttävät yhteyttämiseen. Ja runsaskasvisessa altaassa kasvit voivat hengityksellään kuluttaa happea niin paljon, että aamulla kalat kärsivät hapenpuutteesta.

Mutta tarkemmin ajatellen muistelen äskettäin törmänneeni tietoon, että kasvit hengittävät päivisinkin, tosin niiden veteen tuottama hiilarin määrä on paljon pienempi kuin niiden samaan aikaan yhteyttämiseen käyttämä määrä. En vain saa päähäni, missä tietoon törmäsin, eikä sitä enää tunnu löytyvän. Osaisiko joku antaa vinkkiä, missä ko. tieto tarjolla?

------------------------------------

Hei, en ota muuhun kantaa, mutta olisiko mahdollista että rapusi olisi tehnyt jotain lehtikalallesi? Etkä siis olisi huomannut jälkiä etkä just nähnyt itse tapahtumaa?

Itse en rapuja tunne, mutta mitä olen lukenut, niin marmorirapuja on pidetty "turvallisina" kalojen kannalta. Tosin sakset sillä on, ja en itse yhdistäisi kalojen kanssa. Yksi mahdollinen syyllinen, mutta ehkä syy löytyy olosuhteista. Karanteenauksen hoitoon kun saadaan vastaus, niin mielestäni ykkösvaihtoehto selviää.

[memma]

Itse en rapuja tunne, mutta mitä olen lukenut, niin marmorirapuja on pidetty "turvallisina" kalojen kannalta.

Marmoriravut eivät kyllä ole kalaturvallisia. Itse niitä pitäneenä en missään tilanteessa laittaisi kalojeni kanssa samaan purkkiin, varsinaisia pirulaisia ovat ja ottavat ruoan sieltä mistä vain saavat. Monilla aqua-webbiläisillä on aika kolkkoja kokemuksia marmoriravusta kala-altaassa

[Veeku2]

Hirmu monella tosiaan huonoja kokemuksia marmoriravuista, enkä itsekkään oisi sitä ostanut jos oisin lukenut etukäteen tietoa siitä. Mut meijä rapu ei toistaiseksi ole ketään syöny, lähinnä kasveja napsinut. Kovasti se rapu pelkää muita kaloja..ja onha joku siltä repiny viikset ja yhen jalan irti. et enemmän piän monnia ja palettikaloja vaarallisina ravulle..ja kaiken lisäks se ei ees tuu ulos sieltä kovin usein. lehtiksen kuolema sattui sillä välin ku ravulla oli hiljainen kausi, eli istuu purkissa. se asettelee sellaisen "oven" eteensä nii tietää aamulla et onko se tullu ulos sielt yöllä vai ei. et onko ovi eri asennossa. Näillä kausilla tuo rapu ei ees syö mitään.
Noh se siitä.
Mitä mieltä ootte, mitkä vesitestit kannattaa ostaa? kerta liuskatestit, joissa on kaikki maholliset, ovat epätarkkoja... ph testi on. sit kai se kh? onko nää tärkeimmät? entä dh ja nitriitti?(meniköhä kaikki iha oikein.. )
Nii ja turvetta jos laittaa pienentää tuota ph arvoja, nii mistä työ ootta ostanu sitä?
Ja kannattaako suodatinta pitää öisinki päällä?

[nepis76]

Ja kannattaako suodatinta pitää öisinki päällä?

Suodattimet pidetään aina päällä. Mikäli suodattimen sammuttaa yöksi ja jättää sen lillumaan akvaarioon, bakteerit eivät saa riittävästi happea ja ne kuolevat. Aamulla kun suodatin lähtee päälle, kuolleet bakteerit pääsevät veteen ja pilaavat veden.

[Veeku2]

Ja kannattaako suodatinta pitää öisinki päällä?

Suodattimet pidetään aina päällä. Mikäli suodattimen sammuttaa yöksi ja jättää sen lillumaan akvaarioon, bakteerit eivät saa riittävästi happea ja ne kuolevat. Aamulla kun suodatin lähtee päälle, kuolleet bakteerit pääsevät veteen ja pilaavat veden.

Heh, nyt löyty syy miks akvaario oli täynnä levää iha alkuaikoina, ku tuon hommasin.. pistin yöks kii suodattimen. tosin nyt se on ollu päällä jo pitkään iha jatkuvasti ja vesiki näyttää kirkkaalta.

[Substral]

Kannattaa siis kerrata aika paljon akvaarion perustamisen perusasioita nyt ihan pikaisesti, sillä tuon lukemani perusteella sinulla on melko isojakin puutteita akvaarion yleissivistyksestä. Ja koska kukaan muu ei sitä ole tainnut sanoa, niin nyt vähän äkkiä ne lehtikalat pois sieltä pikkualtaasta ja ostat ne sitten kun sinulla on se isompi allas. Muutenkin sopassa on niin paljon sattumia, että kalaston uudelleenharkinta voisi olla paikallaan.

[Murmelitytt8 Ruusu]

Suodattimen puhdistuksesta sen verran, että sisäsuodattimen puhdistus on ajankohtainen, kun virtaus alkaa hiipumaan. Jos suodattimeen muodostuu alue, joka on niin tukossa, ettei siinä kohdassa kierrä vesi, ei sinne myöskään pääse happi, ja hapettomassa tilassa viihtyy normaalissa suodatuksessa "ei toivotut bakteerit". Ne "hyvät" bakteerit tarvitsevat elääkseen happea. Ne myös kiinnittyvät pinnoille, ja jos veden virtaus on liian vauhdikas, ne eivät suostu tarttumaan kiinni. Sisäsuodattimessa virtaus on niin voimakas, ettei sinne juurikaan bakteerit tartu, joten puhdistus ei oikeastaan vaikuta bakteerikantaan, toimivassa akvaariossa bakteerit ovat kiinni muualla kuin sisäsuodattimessa (pohjassa enimmäkseen tai ulkosuodattimessa).

Toimivan sisäsuodattimen puhdistus vaikuttaa akvaarion bakteerikantaan. Normaalilla sisäsuodattimella ei tavallisessa akvaariossa ole mitään mahdollisuutta tempaista toimintaansa kohdasta "täysillä puhaltava" suoraan kohtaan "patruuna tukossa", vaan siihen väliin jää kuukausien mittainen biologisen suodatuksen vyöhyke. Suodatinta ei siis missään nimessä kannata pestä kun virtaus alkaa hiipumaan, vaan silloin suodatin vasta aloittelee biologista toimintajaksoaan. Kun virtaus sitten hiipuu silmin havaitsemattomaksi joskus kuukausien ja taas kuukausien päästä, on suodatin syytä pestä bakteerikantaa liian perusteellisesti tuhoamatta. On varsin perusteltua käyttää kahta vuorotellen puhdistettavaa suodatinta tai veden riittävä hapetus on hoidettava muilla metodeilla myös sisäsuodatinten kanssa.

Oikeasta hapettomuudesta kärsineitä suodatusaineita olen nähnyt vain niissä suodattimissa jotka ovat jostain syystä jääneet palauttamatta verkkovirtaan. Mädän haju on ikimuistoinen, aivan kuten hapettomaksi menneessä pohjahiekassakin, ja väri sama tummanharmaa.

[Substral]

Normaalilla sisäsuodattimella ei tavallisessa akvaariossa ole mitään mahdollisuutta tempaista toimintaansa kohdasta "täysillä puhaltava" suoraan kohtaan "patruuna tukossa", vaan siihen väliin jää kuukausien mittainen biologisen suodatuksen vyöhyke. Suodatinta ei siis missään nimessä kannata pestä kun virtaus alkaa hiipumaan, vaan silloin suodatin vasta aloittelee biologista toimintajaksoaan. Kun virtaus sitten hiipuu silmin havaitsemattomaksi joskus kuukausien ja taas kuukausien päästä, on suodatin syytä pestä bakteerikantaa liian perusteellisesti tuhoamatta.

Mikähän tämä "normaali sisäsuodatin" sitten on, kun minun altaissa saan minkä tahansa sisäsuodattimistani (AquaBee NL500, AquaEL Unifilter UVC 500 ja Eheim Powerline 2048) umpitukkoon parissa viikossa, vaikka on apuna myös ulkosuodattimia. Toki asia jakaa mielipiteitä, mutta jos minä jäisin odottamaan kuukausien toimintajaksoa, niin yksikään näistä kolmesta ei kierrättäisi enää vettä lainkaan kuukauden kohdalla, kun patruunat ovat täynnä kaikenlaista akvaarion tuotosta. Minusta (huom, minusta) sisäsuodatin on edelleen pääasiallisesti roskien kerääjä ja biologinen suodatus tapahtuu siellä, missä on paljon pinta-alaa ja sopivan rauhallinen virtaus: ulko- tai mattosuodattimissa ja akvaarion pinnoilla, pääosin pohjahiekassa.

Tekisi mieli kyllä nähdä sisäsuodatin, jonka huoltoväli on "kuukausien mittainen".. Tietenkin jos sen kikkailee sopivasti mattosuodattimen taakse, altaassa on useita muita ja tehokkaampia sisäsuodattimia tai sijoittaa sellaiseen paikkaan pinnan lähettyvillä minne roskat eivät pääse, niin ehkä sen saisi pysymään sopivan puhtaana että vesi kiertää tehokkaasti vielä 3kk jälkeen.. En silti usko, että yksikään kaupasta saatava sisäsuodatin, normaalisti kuormitetussa altaassa selviää keskimäärin yli kolmea viikkoa ilman selkeää puhdistuksen tarvetta. Ei ainakaan oman kokemuksen perusteella.

[Veeku2]

Normaalilla sisäsuodattimella ei tavallisessa akvaariossa ole mitään mahdollisuutta tempaista toimintaansa kohdasta "täysillä puhaltava" suoraan kohtaan "patruuna tukossa", vaan siihen väliin jää kuukausien mittainen biologisen suodatuksen vyöhyke. Suodatinta ei siis missään nimessä kannata pestä kun virtaus alkaa hiipumaan, vaan silloin suodatin vasta aloittelee biologista toimintajaksoaan. Kun virtaus sitten hiipuu silmin havaitsemattomaksi joskus kuukausien ja taas kuukausien päästä, on suodatin syytä pestä bakteerikantaa liian perusteellisesti tuhoamatta.

Mikähän tämä "normaali sisäsuodatin" sitten on, kun minun altaissa saan minkä tahansa sisäsuodattimistani (AquaBee NL500, AquaEL Unifilter UVC 500 ja Eheim Powerline 2048) umpitukkoon parissa viikossa, vaikka on apuna myös ulkosuodattimia. Toki asia jakaa mielipiteitä, mutta jos minä jäisin odottamaan kuukausien toimintajaksoa, niin yksikään näistä kolmesta ei kierrättäisi enää vettä lainkaan kuukauden kohdalla, kun patruunat ovat täynnä kaikenlaista akvaarion tuotosta. Minusta (huom, minusta) sisäsuodatin on edelleen pääasiallisesti roskien kerääjä ja biologinen suodatus tapahtuu siellä, missä on paljon pinta-alaa ja sopivan rauhallinen virtaus: ulko- tai mattosuodattimissa ja akvaarion pinnoilla, pääosin pohjahiekassa.

Tekisi mieli kyllä nähdä sisäsuodatin, jonka huoltoväli on "kuukausien mittainen".. Tietenkin jos sen kikkailee sopivasti mattosuodattimen taakse, altaassa on useita muita ja tehokkaampia sisäsuodattimia tai sijoittaa sellaiseen paikkaan pinnan lähettyvillä minne roskat eivät pääse, niin ehkä sen saisi pysymään sopivan puhtaana että vesi kiertää tehokkaasti vielä 3kk jälkeen.. En silti usko, että yksikään kaupasta saatava sisäsuodatin, normaalisti kuormitetussa altaassa selviää keskimäärin yli kolmea viikkoa ilman selkeää puhdistuksen tarvetta. Ei ainakaan oman kokemuksen perusteella.

Mietin kans et meijän suodatin ei todellakaa 2 viikkoo pitempää jaksa pyörittää. Sit menee nopeesti likaiseks koko allas ku suodatin tukossa. Sanokaa ihmiset, mitkä vesitestit on tärkeimmät phn lisäksi? meen tänää eläinkauppaan, niin pitäs tietää!

[Substral]

Jos allas on kypsä, niin NO3 on paras. Sillä näkee koska vedenvaihto on tarpeen (esim NO3 yli 40), ja jos kalasto/kasvit eivät muutu, voi tuon NO3:n säännöllisen mittauksenkin lopettaa arkikäytössä. Vaihtaa vain vettä säännöllisesti samalla väliajalla. Muuten en itse mittaa mitään aktiivisesti.. Välistä tarkkailen NO3:a. Kypsytyksessä NO2 testi ja jossain vaiheessa olisi hyvä mitata hanaveden kovuus.

[Murmelitytt8 Ruusu]

Minusta (huom, minusta) sisäsuodatin on edelleen pääasiallisesti roskien kerääjä

Minulla suodattimet keräävät kalankakkaa ja roskat (kasvijäte?) laitetaan suoraan roskikseen. Vai mitä tarkoitat roskilla?

[nepis76]

Minulla suodattimet keräävät kalankakkaa ja roskat (kasvijäte?) laitetaan suoraan roskikseen. Vai mitä tarkoitat roskilla?

Vedessä pyörii aina pienen pientä hippua. Tätä tarkoitetaan sisäsuodattimen roskankeräyksenä. Itsellänikin on isommissa altaissa sekä sisä- että ulkosuodattimet, joissa sisäsuodattimien virka on roskankeräys. Eli just sitä sellaista näkyvää hippua kerää pois vedestä ja näin ollen ulkosuodattimen kuormitus vähenee.

[Murmelitytt8 Ruusu]

Kannattaisi kyllä selvittää mistä terveeseen akvaarioon tulee tuollaista hippua niin suuria määriä että sisäsuodattimet tukkiutuvat jopa viikoissa. Onko ruokinta kohdillaaan (ruokamerkit, ruuan laatu, määrä?), pääseekö pohjalannoite veteen, liian iso tai pieni pohjahiekan raekoko, pehmennyt kotimainen puuaines, väärin asetellut virtaukset jotka eivät vie kakankakkaa suodattimiin? Tuohon on pakko olla helposti ratkaistava syy koska normaaliahan tuollainen ei ole.

[Mika Sandell]

Taitaa kyllä olla yleisempää, että tehdasvalmisteiset, tarpeeksi tehokkaat sisäsuodattimet tukkeutuvat viikoissa eikä kuukausissa laskettavassa ajassa. Tietysti jos kuormitus on tosi pientä tai muut suodattimet imevät kaiken irtonaisen, niin kaipa siinä sitten puhdistustarve pienenee. Tai sitten suodatin on liian pienitehoinen ja irtonainen jäte jää pohjalle.

[Substral]

Minulla suodattimet keräävät kalankakkaa ja roskat (kasvijäte?) laitetaan suoraan roskikseen. Vai mitä tarkoitat roskilla?

Kaikkea irtotavaraa, mitä vedessä on. Kalankakkaa, kasvien palasia (pikkulehtikalat repii kasveja, joten niiden hyvä ja huonokuntoisia palasia ja pätkiä pyörii vedessä..), ruoan jämiä jos sattuu jäämään pölisemään, petokotiloiden syömien kierteisten tyhjiä kuoria, kurkun ja kesäkurpitsan kuorenpalasia, satunnaisia partikkeleja... onhan tuolla kaikkea tauhkaa, jota en jaksa tai pysty suoraan lennosta keräämään pois. Sisäsuodattimien tehtävänä on minun altaissa kerätä nämä irtotavarat talteen korkeamman virtausnopeuden turvin. Näin ulkosuodattimen tehtäväksi (imuputken ovelan sijoittamisen seurauksena) jää hoitaa lähes roskatonta vettä ja siten biologista suodatusta. Ei mene 2078e:n esisuodatin tukkoon ihan heti.. Tietenkin jos neuroottisesti poistaa altaasta kaiken roskan omin pikkukätösin, saattaa saavuttaa kohtalaisen pitkän sisäsuodattimien puhdistusvälin. Minun altaissa se ei onnistu, mutta olenkin hieman huoleton huoltaja.

On muuten kohtalaisen hienosti kadonnut tuo alkuperäinen keskustelun aihe. Onnea aloittajalle!

[Veeku2]

On muuten kohtalaisen hienosti kadonnut tuo alkuperäinen keskustelun aihe. Onnea aloittajalle!

Heh, huomasin kans. Kiitti kiitti. Noh. olen jo päässy vähä yli kalaseni kuolemasta. kaksi muuta lehtistä voi hyvin. hassua, luin ettei ne piä virtauksista, mut isompi lehtikala menee suodattimen kohdalle, joka puhaltaa ilmakuplia veteen ja pyörii siinä ees taas. "kuplakuplakuplakupla!"
Mul on yleisin suodatin mitä meil täällä varkauden akvaariokaupassa ja myös kuopion akvaariokaupassa käytetään. Nopeiten se menee tukkoon silloin kun imuroin pohjaa ja sielt nousee kaikki muta mikä lie lillumaan. Onko pohja imuroitava muute kerran viikossa myös?
BTW. varkaus ollut otsikoissa viime aikoina:D vauva siepattu ja mies ammuttu.

[Murmelitytt8 Ruusu]

Taitaa kyllä olla yleisempää, että tehdasvalmisteiset, tarpeeksi tehokkaat sisäsuodattimet tukkeutuvat viikoissa eikä kuukausissa laskettavassa ajassa. Tietysti jos kuormitus on tosi pientä tai muut suodattimet imevät kaiken irtonaisen, niin kaipa siinä sitten puhdistustarve pienenee. Tai sitten suodatin on liian pienitehoinen ja irtonainen jäte jää pohjalle.

Haluat siis vetää sellaisen johtopäätöksen, että mikäli suodatin ei mene tukkoon (hapettomaksi, kuten aiemmin kirjoitit, ts. muodosta mädänneen hajua ja mustu tummanharmaaksi sisältä) viikoissa, niin se on liian pienitehoinen? Näin siitä huolimatta ettei kukaan liene omin silmin nähnyt tällaista käytössä ollessaan sisältä mustunutta sisäsuodatinta?