Paljon aloittelijan kysymyksiä

[Jakari]

Akvaarioharrastus aloitettu 105l käytetyn akvaarion ostolla. Homma lähtenyt ihan hyvin käyntiin, mutta nyt on ekat oikeat mokat tehty. Hankin leväbarbeja kun kaupassa sanottiin että nämä kyllä syövät levät. Ja niitä ostettiin sitten viisi. Tuolla särki osiolla niistä jo juteltu, moka mikä moka. Ekat itkutkin joutu vanhempi tyttö jo ottamaan kun kerroin että niistä varmaan joudutaan luopumaan ellei hankita toista isompaa akvaariota

Mutta paljon on kysymyksiä ja jotenkin en kaikkiin tyhmiin kysymyksiin ole vielä vastauksia löytänyt.

1) Kun vaihdan vettä pohjaimuri lapolla, niin kuuluuko pohjasoraa möyhiä "oikein reilusti"? Paljon lähtee humua ja roskaa samalla liikenteeseen, se lienee ok?

2) Kun vaihdan vettä, niin saako suodatin olla operaation ajan pois päältä?

3) Voiko suodatin olla liian "kovalla"? Siinä on +/- säätö virtauksen voimalle. Kalasto 15 neontetraa, 4 monnista, ne väärässä paikassa olevat 5 vielä pientä leväbarbia ja yksi pleko. Stressaako liian kova virtaus kaloja, tuntuu että kovasti joutuvat pyristelemään koko ajan.

4) Onko monnisten käytös normaalisti sellaista, että ne välillä "pysähtyy" aika totaalisesti? Eli jäävät makailemaan pohjalle ja miettimään maailman menoa, sitten taas jatkuu touhotus.

5) Veden vaihto niin, että 2 päivää aiemmin kannelliseen saaviin n. 30l vettä, siihen hiukan ohjeen mukaan kasviravinnetta ja vedenparannusainetta. Oikein menee? Tyhmä kysymys, mutta jotenkin haluiais varmentaa että toimintamalli on oikea.

6) Päivisin lämpö 25, öisin lampun sammuttua laskee hieman. Otin lämmittimen pois kun minimiasennossakin meni yli 26. Onko tuo 23-25 ok tuolle kalastolle?

7) PH on noin 7.0 - 7.2. Kannattaako sitä pitää alempana? Perustamisvaiheessa laski ohjeen mukaisesti sitä PH laskuainetta annosteltaessa hetkessä 7.4 -> 6.2.

8) Kannattaako PH:ta laskea usein ja vähän kerrallaan, jos tarvetta on? Mikä on se "nyt pitää laskea" Raja?

9) Näin pieneen altaaseen (kunhan leväbarbiongelma on ratkaistu) suositeltavia kalastoon sopivia kaloja? Itse kuvittelisin että lisää tetroja, joku toinen parvi vois vielä mennä ok.

10) Mistä tiedän mikä määrä ruokaa on hyvä? Tuntuu että tetratkin syö kyllä mahat aivan turvoksiin jos ruokaa vain on. Hieman pelottaa että yliruokintaa tapahtuu.

11) Miten plekolle saa ruokaa tarjolle, ilman että muut popsivat sen?

12) Kannattaako kasvit ottaa pois ruukusta? Kaupan setä neuvoi että pidä vaan ruukussa.

13) Miten kasvien määrä lasketaan? Onko ruukullinen anubista yksi kasvi, vai jokainen varsi omansa? Lähinnä huolettaa onko kasveja tarpeeksi.

14) Mitä testejä kannattaa tehdä? Nyt on vain PH mittaus tippa systeemillä.

15) Mistä tiedän tarvinko erillistä hapetinta?

Bonus-sektori) Tuleeko tämä niin kalliiksi kuin pelottaa sen tulevan kun homma vie mukanaan?

Paljon kyssäreitä, osa ihan tyhmiä, moneen löytyy vastaus muualtakin mutta jotenkin vaan silti kovasti huolettaa ettei ihan perusjutut mene persiilleen ja sitten ihmetellään taas kun tyttäret itkee ja kaivellaan ruusupuskaan pieniä hautoja kaloille.

[buke]

Vastailen kun ei ole muutakaan tekemistä, viisaammat korjatkaa tarvittaessa.


1) Kun vaihdan vettä pohjaimuri lapolla, niin kuuluuko pohjasoraa möyhiä "oikein reilusti"? Paljon lähtee humua ja roskaa samalla liikenteeseen, se lienee ok?

En minä ainakaan ole kovin möyhinyt. Sen mitä tökkimällä lähtee ja sitä roskaa nousee.

2) Kun vaihdan vettä, niin saako suodatin olla operaation ajan pois päältä?

Minulla on poissa päältä tai sitten päällä.

3) Voiko suodatin olla liian "kovalla"? Siinä on +/- säätö virtauksen voimalle. Kalasto 15 neontetraa, 4 monnista, ne väärässä paikassa olevat 5 vielä pientä leväbarbia ja yksi pleko. Stressaako liian kova virtaus kaloja, tuntuu että kovasti joutuvat pyristelemään koko ajan.

Voi olla liian kovalla, mutta riippuu suodattimen kierrättämästä vesimäärästä. Jos olet hankkinut akvaariopaketin (en nyt muista), suodatin on tod. näk. sopiva. Minulla ainakin kiilakyljet ovat tykänneet "surffailla" virrassa.

4) Onko monnisten käytös normaalisti sellaista, että ne välillä "pysähtyy" aika totaalisesti? Eli jäävät makailemaan pohjalle ja miettimään maailman menoa, sitten taas jatkuu touhotus.

Ainakin aikanaan minulla ollessaan tekivät niin.

5) Veden vaihto niin, että 2 päivää aiemmin kannelliseen saaviin n. 30l vettä, siihen hiukan ohjeen mukaan kasviravinnetta ja vedenparannusainetta. Oikein menee? Tyhmä kysymys, mutta jotenkin haluiais varmentaa että toimintamalli on oikea.

Nykyään ei ymmärtääkseni ole tuo seisottaminen pakollista. Vedenparannusaine riittää. Tuosta kasviravinteesta en osaa sanoa.

6) Päivisin lämpö 25, öisin lampun sammuttua laskee hieman. Otin lämmittimen pois kun minimiasennossakin meni yli 26. Onko tuo 23-25 ok tuolle kalastolle?

Mitä kaloja siellä tarkalleen ottaen olikaan?

7) PH on noin 7.0 - 7.2. Kannattaako sitä pitää alempana? Perustamisvaiheessa laski ohjeen mukaisesti sitä PH laskuainetta annosteltaessa hetkessä 7.4 -> 6.2.

Kannattaa katsoa lajikohtaisesti tuo pH.


8) Kannattaako PH:ta laskea usein ja vähän kerrallaan, jos tarvetta on? Mikä on se "nyt pitää laskea" Raja?

Nyt pitää laskea raja on se, kun menee yli lajisuosituksen.

9) Näin pieneen altaaseen (kunhan leväbarbiongelma on ratkaistu) suositeltavia kalastoon sopivia kaloja? Itse kuvittelisin että lisää tetroja, joku toinen parvi vois vielä mennä ok.

Parvikaloja kannattaa olla sen 20kpl. Tulee käyttäytyminen selvemmin esille ja sitä on mukava seurata. Muita kaloja ei tule nyt yhtäkkiä mieleen. Mulla kun päälimmäisenä pyörinyt viimeaikoina päässä rihmakalat... ja ne nyt ei tuonne sovi.

10) Mistä tiedän mikä määrä ruokaa on hyvä? Tuntuu että tetratkin syö kyllä mahat aivan turvoksiin jos ruokaa vain on. Hieman pelottaa että yliruokintaa tapahtuu.

Taisi olla purkin kyljessä, että 2min. tulisi kalojen olla syöny ruokansa.

11) Miten plekolle saa ruokaa tarjolle, ilman että muut popsivat sen?

tabletteja, jotka ovat niille tarkoitettu+kurkku lusikkaan tökättynä, jolloin tippuu pohjaan.

12) Kannattaako kasvit ottaa pois ruukusta? Kaupan setä neuvoi että pidä vaan ruukussa.

Minun silmää ainakin miellyttää kasvit, jotka eivät ole ruukuissa.

13) Miten kasvien määrä lasketaan? Onko ruukullinen anubista yksi kasvi, vai jokainen varsi omansa? Lähinnä huolettaa onko kasveja tarpeeksi.

Jos siellä on useampi varsi anubiasta (semmoinen paksu, josta lähtee lehdet), siitä tiedät. Itse olen anubiaan ostanut harrastajilta aina, joten en tiedä miten monta voi ruukussa olla. Hankin aikanaan papukaijalehteä kaupasta ja siinä oli 6 pistokasta.

14) Mitä testejä kannattaa tehdä? Nyt on vain PH mittaus tippa systeemillä.

Tuolla oli ylhäällä hyvä linkitys vesitesteihin ja joku oli selkeästi selittänytkin ne siellä. Ainakin alkuun olisi suotavaa testata nitriitti, myöhemmin tarkkailla nitraattia. Kokonaiskovuuden voi selvittää jos haluaa. Muut ovat sitten makuasioita. Mulla tarkoituksena hankkia kupari- ja rautatestit, koska meillä on talossa vanhat putket.

15) Mistä tiedän tarvinko erillistä hapetinta?

Siitä mikä suodatin sinulla on käytössä.

Bonus-sektori) Tuleeko tämä niin kalliiksi kuin pelottaa sen tulevan kun homma vie mukanaan?

Voi tulla jos annat. (pikku sormi menee, niin on kohta se käsikin. )

Paljon kyssäreitä, osa ihan tyhmiä, moneen löytyy vastaus muualtakin mutta jotenkin vaan silti kovasti huolettaa ettei ihan perusjutut mene persiilleen ja sitten ihmetellään taas kun tyttäret itkee ja kaivellaan ruusupuskaan pieniä hautoja kaloille.

No jaa, olen minäkin mokaillut ja ihan viime aikoinakin! Tämä on ikuista opiskelua ja siksi niin kiehtova harrastus.

[mnbvcxz]

Näin minä teen, muut ehkä toisin:
1. Möyhi kunnola, mutta hitaasti, niin ei leviä niin paljon ympäriinsä. Sorapohjassa kakat menevät soran läpi pohjaan, joten möyhiä saa. Varo kuitenkin hieman kasvien ympäristöä, etteivät joka kerta lähde kellumaan. Juurtuvat huonommin.
2. Ihan sama onko suodatin päällä vai ei.
3. Möyhimisen jälkeen veden pitäisi kirkastua yhdessä yössä. Jos ei, niin laita suodatin kovemmalle. Kalojen ei kuitenkaan pidä joutua ponnistelemaan virtauksessa. Itse putsaan aina suodattimen ylimmän filtterin vedenvaihdon seuraavana päivänä, jolloin yön aikana suodattimeen menneet roskat saa pois.
4. On normaalia.
5. Voit unohtaa koko asian. Laitat vedenparannusainetta ja lannoitetta suoraan akvaarioon ja lisäät uuden veden. Sekoita vähän kädellä, että aineet liukenevat.
6. Mielestäni et tarvitse lämmitintä, mutta tarkista lämpötila säännöllisesti. 23 astetta on siinä rajalla.
7. En itse läträisi pH-säätimillä. Kalat ovat herkkiä pH-muutoksille. Jos tulee leväongelma, laskisin pH:n piirun alle 7 koska levät viihtyvät huonosti happamassa vedessä.
8. Jos säädät pH:ta, niin tee se varovasti, hitaasti ja pidä arvo tasaisena.
9. Tähän en ota kantaa.
10. Aika yleinen neuvo on, että ruoan pitäisi kadota viidessä minuutissa. Tableteissa kuitenkin kestää kauemmin.
11. Niille löytyy esim. tablettiruokaa. Voit myös antaa kurkkua, kesäkurpitsaa, pakasteherneitä, salaattia, omenaa...
12. Kasvit pois ruukusta. Poista varovasti lasivilla juurien ympäriltä ja istuta soraan. Laita tarpeen mukaan lannoitetabletti juurien alle.
13. Kun otat kasvit ruukusta huomaat, että ruukussa on yleensä yksi tai kaksi tainta. Akvaariossa ei välttämättä edes tarvitse olla kasveja. Piilopaikkoja kaloille pitää kuitenkin olla tarjolla. Kasvien määrän päätät itse.
14. Hanki aluksi vaikka liuskatestit joissa yleisimmät mittarit. Jos alat säätämään pH:ta, niin tarvitset ehdottomasti pH-tippatestin ja KH-testin.
15. Itse olen sitä mieltä, että jos suodattimesi ulostuloputki on vedenpinnassa tai sen yläpuolella, niin että virtaus kunnolla rikkoo vedenpinnan, niin et välttämättä tarvitse ilmastinta. Itselläni on ilmastin jossa ahvenet rakastavat leikkiä hissiä (tykkäävät ehkä kutittelusta tai jotain).
Bonus: sen ei tarvitse tulla kalliiksi. Sen jälkeen kun kaikki on hankittu, niin summat ovat aika pienet.
Tässä siis omat versioni kysymyksiisi.

[Taavetti]

2. Suodatin kannattaa ottaa pois päältä, jos se joutuu käymään kuiviltaan. Itse suljen suodattimet aina vedenvaihtojen yhteydessä, lämmitimet myös.

4. Ihan normaalia käytöstä.

5. Vaihdettavaa vettä ei tarvitse seisottaa. Nestemäistä kasviravinnetta en laittaisi samana päivänä vedenvaihdon kanssa (oma mielipiteeni asiasta).

6. Lämpötila on ihan ok, joskin olisi hyvä, jos sen saisi vakiintumaan. Millainen lämppäri on käytössä?

7. Neontetroille suositus pH on alle 7 ja pehmeä vesi (GH alle 10), joten siihen kannattaisi pyrkiä. Monniset ja partamonni menevät hyvin myös näissä oloissa.

8. Tarvetta pH-arvon laskemiselle on niin vähän, että sen voi huoletta toteuttaa vedenvaihdon yhteydessä. Vinkki: Myös esim. sisustuksessa käytettävät mangrovekarahkat alentavat sopivasti pH:ta.

11. Plekolle voi tarjoilla ruokaa vaikka illalla valojen sammuttua. Täällä huonommin ruokinnan aikana puoliaaan pitäneet plekot ovat saaneet ravintonsa yöaikaan/valojen sammuttua.

12. Kasvit pitää poistaa ostoruukuistaan ja istuttaa pohjamateriaaliin. Kaupansetä on ollut tässäkin väärässä, kuten myös leväbarbien kohdalla.

13. Kun saat vain kasvit viihtymään ja kasvamaan, niitä on takuulla riittävästi. Lajeista riippuen saatat hyvällä valomäärällä ja lannoituksella joutua niittopuuhiin. Aluksi kannattaa hommata helpompihoitoisia lajeja (kuten vedensuosikki, konnanputki, keihäslehdet, karvalehti, vesirutot, rasvalehdet, rusolehdet, jaavansaniaiset ja -sammal, riccia), jotka vaativat esim. valoa niukemmin, mutta sitovat tehokkaasti veden nitraattia.

14. Vesitesteistä suosittelen pH, GH ja NO3 (nitraatti). Myös KH ja NO2 testit ovat hyödylliset. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=91117

15. Erillistä hapetinta et tarvitse.

Akvaarioharrastuksesta tulee toki kuluja, mutta kohtuullisellakin summalla voi pärjätä. Oikeanlaisella akvaarionhoidolla ja järkevillä hankinnoilla säästää turhia menoja.

On tosi hyvä kysellä asioista, joista on epävarma. Näin harrastuksesta tulee antoisampi ja ongelmattomampi.

[Jakari]

Kiitos taas kaikille nopeista ja kattavista vastauksista.

- Hankintalistalle siis kunnollinen mittaussarja, käyn tutkiskelemassa paikalliset lemmikkitarvikeliikkeet ensin onko siellä mitta-sarjoja
- Lämppäriä tällä hetkellä ei ole lainkaan, koska tuntui minimiasennossakin nousevan reilusti yli 26 asteen. Seuraan tilannetta ja laitan lämmittimen takaisin mikäli aamuisin lämmöt on kovin alhaalla. Itse lämmitin on H Dor 100w sauva.
- Sisustuksessa on nyt uusi iso mangrove, pitää seurata PH:n muutosta
- Uudessakaupungissa verkoston (saksalainen kovuusaste) vedenkovuus on 7-8 dH, yritin Varjon kirjasta katsoa että kaikki lajit sopisi tuohon. Failasin kuitenkin niiden leväbarbien kanssa, kiitos Varjon kirjassa kerrotun "80l" minimikokosuosituksen altaalle.

Vedenvaihdosta vielä, lähinnä tämä rutiinin kulku että onko ok:
- Lapolla imurointi, 1/3 vettä pois, suodatin pois päältä sen aikaa
- Vedenparannusainetta suoraan altaaseen
- Suoraan ämpäreistä kaataen uutta vettä kaataen tilalle, vettä ei tarvi seisottaa vaan sitä voi vaikka letkulla lisätä?

Jostain kumman syystä vanhastaan on jäänyt tosi vanha ymmärrys veden seisottamisen tärkeydestä... ilmeisen yleinen uskomus.

[Taavetti]

Ihan ok vedenvaihtosysteemi. Teetkö tuon viikoittain? Letkulla poistot ja täytöt sujuvat muuten huomattavasti kätevämmin kuin ämpärillä.

[Jakari]

Ihan ok vedenvaihtosysteemi. Teetkö tuon viikoittain? Letkulla poistot ja täytöt sujuvat muuten huomattavasti kätevämmin kuin ämpärillä.

Juu, viikoittain niin saa selkeän rutiinin tuohon. Letkulla varmaan jatkossa niin ei mene niin vaikeaksi ja kastu sukat ja lattiat. Verkoston PH on todella reilusti emäksisen puolella, mitta-asteikko loppuu 7.4:jään ja on siitä "yli". Ilmeisesti silti vedenparannusaine yksinään on ok ja riittävä? Laitetaanko vedenparannusainetta koko vesimäärän mukaan vai vain sen mukaan paljonko korvataan?

[mnbvcxz]

Vedenparannusainetta vain sen määrän mukaan kuin vaihdat vettä. Kannattaisi hankkia pH-tippatesti, niin saat tarkan arvon. Liuskatestit saattavat valehdella paljonkin. Sitä nestemäisitä lannoitetta ei välttämättä ollenkaan tarvita jos kasvit kasvavat ja voivat hyvin.

[mc82]

Koitan vastailla oman vähäisen kokemukseni varjolla Ehkä itsekin opin jotain, koska haluan myös tehdä kaiken oikein ja parhain päin, kuten sinäkin - kokeneemmat, saa korjata


1) Kun vaihdan vettä pohjaimuri lapolla, niin kuuluuko pohjasoraa möyhiä "oikein reilusti"? Paljon lähtee humua ja roskaa samalla liikenteeseen, se lienee ok?

Ei me olla pohjaa erikseen möyhitty. Vähän tökitään lapolla pohjaa ja imaistaan se, mikä sieltä pöllähtää. Kasvien ympäriltä vähemmän, koska muuten ne lähtevät pohjasta irti.

2) Kun vaihdan vettä, niin saako suodatin olla operaation ajan pois päältä?

Saa olla pois päältä, ehkä parempi niinkin. Meillä on kyllä ollut suodatin käynnissä vedenvaihdon aikana, pitäisi ehkä ensi kerralla ottaa töpseli seinästä vaihdon ajaksi

3) Voiko suodatin olla liian "kovalla"? Siinä on +/- säätö virtauksen voimalle. Kalasto 15 neontetraa, 4 monnista, ne väärässä paikassa olevat 5 vielä pientä leväbarbia ja yksi pleko. Stressaako liian kova virtaus kaloja, tuntuu että kovasti joutuvat pyristelemään koko ajan.

Voi olla liian kovalla ja väsyvät joutuessaan pyristelemään, mahdollisesti myös lisää stressiä. Itse kokeilisin hiukan pienempää virtausta ja katsoisin, mitä kalat tykkäävät. En osaa sen kummempaa vastata, kun en tiedä, onko suodatin ns. kittisuodatin vai erikseen ostettu.

4) Onko monnisten käytös normaalisti sellaista, että ne välillä "pysähtyy" aika totaalisesti? Eli jäävät makailemaan pohjalle ja miettimään maailman menoa, sitten taas jatkuu touhotus.

Juu, normaalia

5) Veden vaihto niin, että 2 päivää aiemmin kannelliseen saaviin n. 30l vettä, siihen hiukan ohjeen mukaan kasviravinnetta ja vedenparannusainetta. Oikein menee? Tyhmä kysymys, mutta jotenkin haluiais varmentaa että toimintamalli on oikea.

Ei tarvii seisottaa vettä. Meillä otetaan vaihdon yhteydessä ämpäriin puhdas vesi ja lisätään sinne vedenparannusaine ohjeiden mukaan, eli me ei laiteta akvaarioon suoraan tuota vedenparannusainetta. En tiedä, laittaisinko veteen nestemäistä kasviravinnetta, siirtyisin ehkä juuriin laitettaviin ravinnepallosiin.

6) Päivisin lämpö 25, öisin lampun sammuttua laskee hieman. Otin lämmittimen pois kun minimiasennossakin meni yli 26. Onko tuo 23-25 ok tuolle kalastolle?

23-25 'C on neoneille ja monnisille ihan sopiva, plekosta en tiedä. Leväbarbeille varmaan ihan OK. En itse käyttäisi lämmitintä, jos lämmöt pysyy tuossa 25:ssä. Mutta kiva olisi, jos ne saisi vakiintumaan siihen 25:een.

7) PH on noin 7.0 - 7.2. Kannattaako sitä pitää alempana? Perustamisvaiheessa laski ohjeen mukaisesti sitä PH laskuainetta annosteltaessa hetkessä 7.4 -> 6.2.

Laskisin pH:ta alle 7:n, esim. 6,5-6,8. Leväkasvukin pysyy sitten paremmin kontrollissa.

8) Kannattaako PH:ta laskea usein ja vähän kerrallaan, jos tarvetta on? Mikä on se "nyt pitää laskea" Raja?

Varovasti ja laskun jälkeen arvot olisi saatava pysymään tasaisena stressin välttämiseksi. Meillä säikähdys tuli, kun pH nousi n. 7,6:een (CO2-levitin ei tuolloin toiminut). Saatiin aparaatti kuntoon ja pH laski seuraavaan mittauskertaan 7,2:een. Nyt n. 6,8. Suosittelisin hiilidioksidilevitintä, kasvit kasvavat paremmin, pH pysyy siellä hiukan happaman puolella ja ei levätkään saa ylivaltaa

9) Näin pieneen altaaseen (kunhan leväbarbiongelma on ratkaistu) suositeltavia kalastoon sopivia kaloja? Itse kuvittelisin että lisää tetroja, joku toinen parvi vois vielä mennä ok.

Jaaaaa, kun olen itsekin ryssinyt kalavalinnoissa, niin uskaltaako tuota neuvoa... Ehkä levänsyöjiksi pohjalle katinkultamonneja pikku parvi (n. 6kpl). Sitten pintakaloja 10 lauma, esim. koru- tai ruusutetra, puna-aavetetra, tai miksei vilkas seeprakala.

10) Mistä tiedän mikä määrä ruokaa on hyvä? Tuntuu että tetratkin syö kyllä mahat aivan turvoksiin jos ruokaa vain on. Hieman pelottaa että yliruokintaa tapahtuu.

Hiutaleruokaa sen verran, mitä kalat ehtivät mättää parissa minuutissa. Pohjaan ei saisi paljoa pudota ruokaa, toisaalta monniset putsaavat. Pohjatablettien tuhoaminen kestää huomattavasti kauemmin, tunteja. Pieni annos ruokaa esim. 2-3 krt/päivä. Ja on ihan tuttua, että kalat söisivät ihan miten paljon tahansa!

11) Miten plekolle saa ruokaa tarjolle, ilman että muut popsivat sen?

Illalla nukkumaan mennessä antaa tabletin. En edelleenkään tiedä, mikä pleko on kyseessä, mutta jos on kasvissyöjä ja rapsuttelee pintoja, niin lisukkeena kiehautettua kesäkurpitsaa - tätä ei muut syö

12) Kannattaako kasvit ottaa pois ruukusta? Kaupan setä neuvoi että pidä vaan ruukussa.

Ota pois ruukusta ja istuta pohjaan - kannattaa tosin katsoa, mitkä kasvit kiinnittyvät pintoihin juurtumahapsilla (esim. jaavansaniainen, -sammal), niitä ei saa istuttaa pohjaan vaan ne pitää ankkuroida esim. kiveen tai juurakkoon (aluksi voi sitoa narulla kiinni).

13) Miten kasvien määrä lasketaan? Onko ruukullinen anubista yksi kasvi, vai jokainen varsi omansa? Lähinnä huolettaa onko kasveja tarpeeksi.

Kullakin harrastajalla on oma mielipiteensä, koska kasveja on tarpeeksi. Eli makuasia tämäkin... Itse tykkään kunnon pöheiköstä Yksi kasvi on joo se, mitä yhdessä ruukussa on, ainakin näin itse järkeilisin

14) Mitä testejä kannattaa tehdä? Nyt on vain PH mittaus tippa systeemillä.

pH-mittaus on tärkeä. Lisäksi nitraatti ja nitriitti sekä kokonaiskovuus. Haluttaessa karbonaattikovuus.

15) Mistä tiedän tarvinko erillistä hapetinta?

Itse ehkä varmuudeksi hankkisin erillisen hapettimen, muutenkin olen niin hysteerinen tapaus Tällöin suodattimen ilmastimen voi pitää suljettuna. Meillä ilmastin pidetään minimivirtauksella, jolloin happea pääsee tankkiin, mutta nurkissa on tyyniäkin alueita, joihin seisovien vesien taistelukalakin pääsee lekottelemaan. Taisto tosin näyttäisi tykkäävän hissileikeistä ilmastimen kohdalla

Bonus-sektori) Tuleeko tämä niin kalliiksi kuin pelottaa sen tulevan kun homma vie mukanaan?

Yllätyin, kuinka paljon rahaa meni tarvikkeisiin, vaikka altaat saimmekin ilmaiseksi. Perustaminen maksaa, ylläpitäminen ei niinkään. Ja tässäkin harrastuksessa pätee se, että kun olet pikkusormesi pirulle luvannut, lähtee pian koko käsi

[Taavetti]

En tiedä, laittaisinko veteen nestemäistä kasviravinnetta, siirtyisin ehkä juuriin laitettaviin ravinnepallosiin.

Suosittelisin käyttämään molempia.