Kasviton 200-litrainen?

[Vesiliskot]

Nyt olisin tehnyt sellaisen päätöksen, että tämä kasvien kanssa säätäminen tuon n.200-litraisen alkaa riittää. Siksi mietinkin, että mitä vaihtoehtoja kalojen ja sisustuksen kannalta tähän olisi, jos kasvit eivät tule kysymykseen?
Esim. malawit olisivat yksi mahdollisuus, mutta mitä muita löytyisi?

Kiitos jo etukäteen!

[Aqualung]

Merta pakkiin?

[Jykke]

Malawit on yksi todella hyvä vaihtoehto kuten itsekkin mainitsit. Itse olen tässä juuri aloittanut malawi harrastuksen ja ovat todella mielenkiintoisia kaloja ja värikkäitä. Kiviröykkiöillä saa kyllä ainakin omasta mielestäni todella hienoja sisustuksia aikaiseksi.

[KalaH]

Amazon biotooppi eli paljon juurakoita ja tumma vesi. Tai seepraplekola, jossa paljon liuskekiviä ja plekoputkia.

[millia]

Mustaa vettä ja risukko. Sellainen on esim. monien tetralajien biotooppi.
Normaalilla akvaariovalaistuksella valo ei riitä lähellekään muille paitsi kelluskasveille.
http://fish.mongabay.com/biotope_amazon_blackwater.htm

Edit: Ääh, kala_fani! No, ota sä Amazon, leikitään että tää on Rio Negro, niin ei olla ihan samikset.

[Vesiliskot]

Muuten suolainen kiinnostaisi, jos saisin vain jostain rahalahjoituksen laitteiston ostoon. Tai ainakin sen käsityksen olen saanut, että aloittaminen kustantaisi jonkin verran, makeavetiseen laitteet löytyy jo ennestään.

Mitäköhän malaweja tuohon sitten olisi mahdollista laittaa? Montako mahtuu ja mitä lajia?
Tosin kuulostaisi tuo musta vesi-risukko-amazon-systeemikin kivalta idealta. Menee kohta vaikeaksi.

[Aqualung]

Maksaahan se laitteisto. Ei kuitenkaan mitään sellaisia määriä kuin monet kuvittelevat. Akvaterran 4putkinen T5 tai vastaava valo käy mainiosti. Käytettyjä vaahdottajia ja virtauspumppuja saa hyvinkin edullisesti... Tai tilaa uudet kiinalaiset pilkkahintaan honkkarista.

[Vesiliskot]

Pitää katsoa jos sitä joskus oikein sijoittas sitten siihen suolaseen Vaikuttaisi kyllä mielenkiintoiselta. Ja eikun lisää altaita vaan taloon!


Tällähetkellä kalastona siis 200-litraisessa parvi kiilakylkiä, parvi mustaneontetroja, jaguaarimonnisparvi, korumonnisparvi, salamanteripleko ja kääpiörihmakalauros.

Ajattelin, että jos tässä olis hankkimassa jotakin n. 60 litraista tohon kirjoituspöydälle, siihen voisi majoittaa tosta 200-litraisesta varmaankin kääpiörihmakala uroksen? Monniset ovatkin jo vähän vaikeampaa sijoittaa, ellen valitse 200-litraisen kalastoa niin, että ne sopivat siihen, tai vaihda 300 litraisen karkeahkoa pohjamateriaalia hienommaksi, monnisille sopivaksi hiekaksi. En ainakaan näistä kummastakaan haluaisi kuitenkaan luopua, pleko nyt on luultavasti helposti sijoitettavissa.
Ideana olisi kuitenkin melkolailla kasviton allas.

Suunnitelmia, suunnitelmia. Ideoita saa heittää.

[thank]

Tuostahan saisi tosi näppärästi jo jonkun Amazon- tai Etelä-Amerikka-aiheen, kun tetroja ja monnisia jo on.

[Vesiliskot]

Entä jokin tonkijalaji? Löytyykö tarpeeksi pieneksi jäävää lajia, joka tuonkokoiseen altaaseen soveltuisi?
Sitten jotain risukkoa/kiviä ja mahdollisesti jotain sammalta?

[PiaF]

Tumma vesi ja paljon puuta kuulostaa hyvältä, noin niinkuin omaan altaaseeni... en ole tajunnut ettei akvaariossa tarvita kasveja. Ne kun kuitenkin tuottavat happea.

Jos kokeilisin kasvitonta minäkin, niin miten hapetuksen kanssa käy? 180 litraa pyörittää tällä hetkellä kaksi sisäsuodatinta (paketin mukana tullut Aquaball 180 ja lisänä ostettu Aquael Unifilter 750), molemmat liikuttavat pintaa omassa nurkassaan, mutta eivät lorinaksi saakka. Akvaario on MP Aquastar, siinä on sellainen musta muovikansi, eikä ilma sen alla juurikaan pääse vaihtumaan. Pitäisikö laittaa kuplia jos luopuu kasveista? Kaloina musta- ja punatetroja, pohjalla helmimonnisia, ylimääräisinä asukkaina muutama otto jotka ostin siivoamaan piilevää. Hinkuna olisi hankkia pohjalle vielä jotain pikkasia plekoja, mutta projekti on kesken.

[R_R]

Hapetus ei ole ainoa ongelma, nitraatin poisto täytyy hoitaa lisäämällä vedenvaihtoa.

[PiaF]

No hyvä että kysyin... muita huomioon otettavia juttuja?

Eli nitraatti, paljonko vettä pitää vaihtaa enemmän? Jos nyt vaihtaa 1/3 viikottain?

[KalaH]

Nitraatin poistoon käy tihennettyjen vedenvaihtojen lisäksi maakasvien kasvattaminen juuret akvaarion vedessä tai kasvivalutussuodattimen rakentaminen.

[Teemu Salonen]

Merielämää mäkin suosittelen.

Suurin yksittäinen kuluerä on eläväkivi, tosin sitäkin saa harrastajilta käytettynä.
Sulla on varmaankin ulkopuolinen suodatin altaassa nyt? Eli sinne pitää ladata uudet massat->aktiivihiili ja fosfaatinpoistaja.
Lisäksi tarvitset streamit että saat veden kiertämään. Hankintalistalla myös vaahdotin.
Vaahdottimestakin ollaan nykyään montaa mieltä. Moni ajaa allastaan pelkän fosfaatinpoistajan ja aktiivihiilen kanssa. Mä kuulun siihen koulukuntaan joka kannattaa vaahdotinta.

Yritäppä katella sieltäpäin joku joka suolavettä harrastaa ja käy tutustumassa hänen altaaseen ja tekniikkaan.

Hyvin halvallakin pääsee alkuun, mutta jos haluaa ruveta harrastamaan välineurheilua niin 50€/l ei ole mikään ongelma:D

[R_R]

Vedenvaihdon määrään paras vastaus löytyy mittaamalla NO3 arvoja.
Kaloille sopiva arvo on alle 35, herkemmille vieläkin alhaisempi. Vaihtamalla 50% arvo puolittuu.

[PiaF]

Mittaamalla ja mittaamalla... Ei kukaan osaisi heittää arviota paljonko vedenvaihdon tarve lisääntyy? Kun se kerta viikkoon pluttaaminen on ihan tarpeeksi mulle, ja jos vaihtotarve esimerkiksi tuplaantuu, se tarkoittaa sitä että kasvit palautuvat ja äkkiseen.

[Zaphood]

Pitäisikö laittaa kuplia jos luopuu kasveista?

Kuplat eivät sinällään hapeta. Mutta ne laittavat pinnan lainehtimaan ja se hapettaa... Mutta jos pinta jo aatoilee kunnolla, niin sitten ei kuplastuksella ole mielestäni kuin visuaalinen vaikutus.

---------------------------------

Kirjoittaja Zaphood » 10:39, 07.06.2010

Kasvit voi tietenkin laittaa kasvamaan erikseen. Joteskin näin:

Ota parvekkeelle tarkoitetttu kukkalaatiko ja ruuvaa seinään akvaarion yläpuolelle. Kiertovesipumppu nostaa veden altaasta laatikkoon, jossa istutussoran (sen jäniksen papanoilta näyttävän rakeen) sekaan on isutettu sopivia kasveja. Toisesta päästä kukkalaatikkoa vesi sitten tulee putkea pitkin akvaarioon. Kasvit vievät NO3:n pois ja kiertäessään vesi hapettuu (varsinkin, jos vähän laittaa takaisintuloon vesiputousta).

Meillä on rakentumassa tuommoinen; pari putkitukseen liittyvää ykstyiskohtaa on vielä laittamatta, mutta laatikot ovat jo seinällä...

[nannukka9]

Mittaamalla ja mittaamalla... Ei kukaan osaisi heittää arviota paljonko vedenvaihdon tarve lisääntyy? Kun se kerta viikkoon pluttaaminen on ihan tarpeeksi mulle, ja jos vaihtotarve esimerkiksi tuplaantuu, se tarkoittaa sitä että kasvit palautuvat ja äkkiseen.

No pitäisi tietää tosiaan edes millainen kalasto sinulla on ja mitkä ovat nitraatti arvot ja miten paljon kaveja ja millaisia.
Mutta noin yleisesti jos kalastosi ei ole kovin raskas, niin jo 50% vedenvaihto viikottain voi riittää ihan hyvin. Ja eihän sitä tarvitse vaihataa useasti viikossa, vaihtaa kerralla vaan enemmän. Tietysti jos altaan ja hanveden vesiarvot poikkeavat kovasti toisistaan, se ei silloin välttämättä ole järkevää.

Täytyypä kyllä sanoa että en ole ikinä edes tullut ajatelleeksi että kasviton altaani saattaisi kärsiä hapenpuutteesta, vain sen takia että siellä ei ole kasveja. Kyllä minun mielestä altaan veden pitäisi hapettua sillä pintaveden kierrolla jo tarpeeksi, eihän kasvit tuota yölläkään happea, vaan kuluttavat sitä. Ei ole silloin kovin hyvä juttu jos hapetus on kasvien varassa edes osittain. Tosin jotkuthan käyttävät tässä kohtaa lisähapetusta yöllä.
Mutta tosiaan jos vesi kiertää altaassa kunnolla ja pinta liikkuu, pitäisi sen riittää. Ja uhkaavan hapenpuutteen kyllä havaitsee nopeasti kalojen käyttäytymisestä (ja kierteisten).

[PiaF]

Mutta mistä se kiertävä pintavesi sen hapen muka ottaa, kun kyseessä on tosiaan sellainen musta muovinen umpikansi, jossa pari vaivaista koloa sähköjohtoja varten, ja pieni ruokintaluukku avataan pari kertaa päivässä? Kuplastin kuitenkin ottaisi tuoretta ilmaa umpion ulkopuolelta.

Kaloja minulla on 20 mustatetraa, 20 punatetraa, 4 helmimonnista ja 4 ottoa. Iso juurakko, jossa iso afrikansaniainen. Pikkujuurakko, jossa jaavansaniaista. Vähän melalehteä, tiikerilumme. Tupsulevää. Lämpö 26C, nitriitti pysyy nollassa - muuta en ole mitannut. Litroja siis 180.

[nepis76]

Vedenvaihdon määrään paras vastaus löytyy mittaamalla NO3 arvoja.
Kaloille sopiva arvo on alle 35, herkemmille vieläkin alhaisempi. Vaihtamalla 50% arvo puolittuu.

Ei välttämättä puolitu. Mikäli vaihtovedessä on nitraattia, niin 50% vedenvaihdolla ei nitraattiarvo puolitu. Ja suositeltavinta on pitää tuo nitraattiarvo alle 25.

[R_R]

Tosi on, mutta meilla Turus onkin nitraatti alle 0,5. Tiedän että vantaanviemärissä, tarkoitan joessa, on nitraattia.

[Anastasia]

Kannattaa varmaan pitää se kalamääräkin melko kohtuullisena kasvittomassa, niin ei nitraatit pompsahda ihan niin nopsaan äärirajoille?

[nannukka9]

Mutta mistä se kiertävä pintavesi sen hapen muka ottaa, kun kyseessä on tosiaan sellainen musta muovinen umpikansi, jossa pari vaivaista koloa sähköjohtoja varten, ja pieni ruokintaluukku avataan pari kertaa päivässä? Kuplastin kuitenkin ottaisi tuoretta ilmaa umpion ulkopuolelta.

Kyllähän sitä ilmaa tulee niistä pienistä aukoistakin, käyväthän monet kalatkin (monniset, labyrinttikalat) ottamassa happea pinnalta ja kyllä niitäkin pidetään umpinaisissa altaissa ja silti pysyvät hengissä. Tietysti jos voisit pitää esim sitä toista ruokinta-aukkoa auki niin tuskin siitä haittaakaan on.

Kaloja minulla on 20 mustatetraa, 20 punatetraa, 4 helmimonnista ja 4 ottoa. Iso juurakko, jossa iso afrikansaniainen. Pikkujuurakko, jossa jaavansaniaista. Vähän melalehteä, tiikerilumme. Tupsulevää. Lämpö 26C, nitriitti pysyy nollassa - muuta en ole mitannut. Litroja siis 180.

No kaloja on kohtalaisen paljon, mutta ovat pieniä. Voisi ehkä riittää sellainen 50 (-70)% viikottainen vedenvaihto. Mutta jos et tiedä missä arvoissa nitraatti on ennen vedenvaihtoa niin nämähän on vaan arvauksia, arvauksia.. Kannattaa käydä vaikka jossain paikallisessa akvaario liikkeessä mittauttamassa se nitraatti niin sitten uskaltaa jo vähän paremmin arvata. Jokainen allas on kuitenkin yksilöllinen.

[Aqualung]

Toki siellä juwelin(?) kannen alla voi pitää niitä kuplia jos eivät omaa esteettistä silmää häiritse. Eiväthän ne itsessään sitä vettä juurikaan hapeta, mutta tiiviin valokannen alle toki kierrättävät sitä raikasta ilmaa. Myös suodattimeen voi sen diffuusorin virittää (jos mahdollista) niin että haukkaa ilman kannen ulkopuolelta.

Ja jos ei siitä nitraatista ole oikein tietoa, niin ota vaikka purkkiin hiukan vettä ensi kerralla, kun valuttelet sieltä vaihdon yhteydessä vettä pois (ennen uuden lisäämistä toki siis) ja käy vaikkapa Merjalta (Uusi Akvaario, Tuureporinkadulla) kysymässä josko saisi nitraatin mitattua tuosta. Sillähän se selviää, onko tuo nykyinen viikottainen rutiini riittävä vai olisiko hyvä vaihtaa hiukan suurempi määrä vettä.