Refuun hiekkaa?

[samih]

Elikkäs, jälleen kerran joudutaan kysymään kommentteja kokeneemmilta

Altaan koko siis 130 L, johon on nyt tarkoitus heittää 40 L yläallas. Kysymys kuuluukin, minkälaista hiekkakerrosta väki suosittelisi tuonne laitettavan?

[KatjaN]

Refussa on yleensä melko pieni vedenkierto, jolloin kierrossa oleva detritus alkaa vajota refussa pohjalle. Pohjaa on hyvä välillä tästä syystä imuroida, joten sanoisin, että ei mitään, tai sitten jotain korallimurskan tyyppistä jonka koloista saa imuroitua.

[Aqualung]

Entäs sitten nämä refut joissa pyritään DSB:n hyötyihin edes pienemmässä mittakaavassa. Silloinhan ei pohjahiekkaan juurikaan kannata kajota. Ja eikös se pohjalle vajoava detritus hyvinkin toimi ravinnonlähteenä sille kaikelle pieneliöstölle, jonka toivotaan sitten kulketuvan pääaltaaseen tuottamaan hyvyyttä.

Eli olenko nyt jonkun mielestä astumassa vaarallisille vesille, jos tulevaan refuuni (mitat eivät vielä tiedossa, syvyyttä kuitenkin joku 40cm) laitan 15cm hiekkaa, pinalle kiveä ja makroleviä.

[samih]

Tuo aqualungin skennaario oli se mitä minullakin oli mielessä. Mietitytti se onko tuollaisia laitettu näin pienen pääaltaan kanssa, ja toimiiko tuo ylipäätään.

[KatjaN]

No tuo DSB asia on varmaan yksi niistä meriharrastajien lempi vääntöaiheista En ole hetkeen seurannut mikä on DSB-keskustelun tila maailmalla, mutta oma vaatimaton kokemukseni ja 'perstuntumani' on että en sellaista moskankerääjää ikinä altaaseeni laittaisi. Jonkin aikaa varmaan menee ihan ok, mutta muutaman vuoden päästä saattaa olla edessä ravinneongelma. Mahtaakohan kelläkään esim. Suomessa enää DSB:tä olla? Refuun/sumppuun ainakin meillä on kaikissa altaissa kertynyt melko paljon detritusta ja en kyllä katsoisi järkeväksi jättää sitä 'muhimaan' kiertoon. Riutta-altaasta ei varmaan ihan helpolla saa liian ravinneköyhää, joten kaikki kuona jonka saa pois on 'kotiinpäin' Tämä on siis oma näkemykseni.

Toisaalta olisin kyllä valmis kyseenalaistamaan yleensäkin koko refun ja sen hyödyllisyyden. Toki 130 l altaassa 40l lisää vesimassaa huomattavasti ja sen kautta on esim. helppo tehdä vedenvaihto, mutta tämän asian ajaa myös pelkkä sumppu.

[Kimmo S]

Minä olen myöskin hieman skeptinen refuista. Oman kokemuksen mukaan ne ovat olleet yhtä eliö rikkaita / köyhiä kuin pääallaskin. Seuraavan altaan kanssa olisi tarkoitus laittaa kaksi allasta samaan kiertoon, joista toinen on oikeasti ötökkäallas ilman kaloja. 1000sen altaan kanssa yritin ~200:sta refua, jossa oli kiveä ja levää, mutta turhan heikko valo. Pienelämää ei ollut paljon ja lähinnä refussa oli tuo Katjan mainitsema paskankerääntymisongelma.

Toissapäivänä lisäsin testiksi 250:seen 0,5L refun - eli kelluvan poikasaltaan, jossa on kalkkimurskaa ja levää. Idea on testata, josko pienäyriäiskanta lisääntyisi siellä ja samalla koko altaassa. Nyt altaassa oleva pinsettikala syö melko tehokkaasti pikkukatkat.
Eilen refun sisältöä taskulampulla katsoessa huomasin, että koko altaan vesipatsaassa ui tsiljoona pientä valkoista katkaa tms. nutipäätä. Niistä erotti vain sen, että niillä oli isompi etupää ja ohuempi takapää. Ne parveilivat valossa kuin kalanpoikaset, mutta olivat 10x pienempiä. Ötökät eivät myöskään uineet järjettömästi kuten pienet värisevät madot. Suuri pettymys oli kuitenkin se, että koralleja ei kiinnostanut syödä niitä.