Kultakaloista luopuminen

[Taistelu.kala]

Olen jo pidempään miettinyt kultakaloista luopumista, mutta joku siinä on että en saa lopullista päätöstä tehtyä. Tiedän että kalat pitäisi lopettaa, jos niistä luopua päätän. Yhdellä niistä on patteja suussa, jotka eivät näytä haittaavan kalan elämää, mutta tuskin kukaan huolisi pattisuukalaa... lisäksi samainen kala on päättänyt luopua väreistään kokonaa ja on siis aivan valkoinen. Kolme muuta kalaa ovat sen sijaan ihan terveen oloisia ja näköisiä... värittömiä vain.

Mullahan oli tuossa vielä viime kesänä viisi kultakalaa ja yksi karppi. Yksi kultakaloista kuoli ilmeisesti muuton aiheuttamaan stressiin (viime kesänä). Seuraavaksi jouduimme tappamaan karpin (keväällä), koska se oli laihtunut hirmuisesti, eikä syönyt ollenkaan (muutoin vaikutti terveeltä..). Yhdelle kultakaloista tuli jotain vikaa uimarakkoon ja uikkaili vähän vinossa silloin tällöin. Päätimme senkin armahtaa, hetken sen menoa seurailtuamme. Yksi kaloista taasen oli vino vähän joka suuntaan (ilmeisesti selkärangasta), joten samalla päätimme luopua siitäkin (jotain muutakin tällä fisulla oli, mutta en nyt muista mitä). Jäljelle näiden jälkeen jäi kaksi isompaa (25cm ->) kultakalaa ja kaksi vuoden 2008 poikasta, jotka ovat alle 10cm.

Lammikko paikkaa kultakaloillamme ei tällä hetkellä ole. Pääsisiväthän ne vanhempieni lammikkoon, mutta pelkään siirto operaatiota (tunnin matka). Lisäksi mielestäni yllä olevat hankaluudet aiheutuivat viime kesänä kun ne olivat lammikossa. Vesitestejä olen akvaariosta tehnyt ahkerasti ja mielestäni ne ovat ok. Akvaariota siivotaan 2-3 kertaa viikossa. Isommat kalat ovat noin 10 vuotta vanhoja. Kultakalathan voivat elää 20-vuottakin, mutta mikäköhän on "normaali ikä" niillä kuolla?

Kultseista luopumista olen myöskin miettinyt siksi että akvaario on mielestäni tylsä. Kalani ovat värittömiä (vain yhdellä on jotain punertavaa läikkää vähän), eivät liikuskele paljoakaan. Haluaisin akvaariooni vilskettä ja jotain katseltavaa. Kasvitkin olisivat kivoja siellä. Toisaalta mä olen hoitanut noita kaloja melkein 10-vuotta ja tuntuu hieman petokselta pistää ne pois. En halua antaa niitä eteenpäinkään, koska luulen ettei sellaista kotia löydy jossa olisi tarpeeksi tilavaa... ainahan voi yrittää.

Oli pakko päästä purkamaan tuntoja johonkin ja kysymään: Mitä te minun tilanteessa tekisitte? Potisitteko huonoa omaatuntoa, jos yhteisen 10-vuoden jälkeen pistäisitte kalat pois?

[srd]

En usko että kukaan jo kultakaloja omistava huolii kalojasi. Ikävä kyllä kuullostavat sen verta riskaabelilta porukalta.

En tosin myöskään usko että tunnin matka kunnolla pakattuna on liian pitkä, varsinkin jos vanhemillasi on kalaton lammikko valmiina odottamassa. Ja jos heillä on myös talvehtimistilat kaloille, kalojen heille luovuttaminen kuullostaisi parhaalta vaihtoehdolta.

Ikävä niitä on tappamaankaan lähteä. Se on sitten se viimeinen vaihtoehto.

[en]

Niin, no. Jos kaikilla jäljelläolevilla on "jotain vikaa" ja vuoden sisään on useampi kuollut niin en mä lähtis kuljetteleen ja lammikoittaankaan niitä. Siis tarkoitan että stressi on viimeksikin luultavasti laukaissut jotain joka on ollut piilevänä kaloilla, ja se varmaan taas laukaisee jotain. Ja jos lammikkoon haluaa lähivuosina laittaa muuta kalaa, vois harmittaa kun ne saavat jonkun pöpön näiden kalojen siirtokokeilusta....

Joskus suurinta rakkautta on luopuminen. Meillä on 18v Partamonni, samanikäinen kuin vanhin kissamme. Partamonni on kovin pirteä edelleen, kissa ei ninkään. Tosin olen kurkkuani myöten täynnä tuota herramonnia joka päättää ketä ja mitä 300l altaassa saa olla. Että olenkin jo 10v odottanut koska se kupsahtaa...

[salmai]

Väri lähtee, kun kultakala tulee vanhaksi. Ehdotan, että annat loppujen elää elämänsä loppuun ja sitten otat uusia pirteitä tai joltain, joka haluaa luopua. Sairaat tietysti lopettaisin.