Luovunko akvaarioharrastuksestani?

[Morrigan]

Rakkaat kanssa-akvaristit,
olen vaikean valinnan edessä: myydä rakas akvaarioni ja laittaa harrastus katkolle, tai ... en ole vielä keksinyt toimivaa ratkaisua miten voisin pitää akvaarioni (ja samanaikaisesti myös mielenterveyteni). Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Elämäntilanteeni on kevään aikana muuttunut siten, että parisuhteeni&kihlaukseni meni nurin. Iso akvaarioni on ex-avokin luona Kirkkonummella, itse muutin takaisin Turkuun yo-kylään. Olen muuten saanut tavarani tuotua takaisin, mutta akvaario on edelleen suuri kysymysmerkki. Se ei mahdu yksiööni, ja vaikka mahtuisi, 2m pitkää akvaariota on mahdotonta saada kierreportaita pitkin toiseen kerrokseen. Kukaan ystävistäni ei harrasta akvaarioita, eikä heillä myöskään ole tilaa. Äitini luokse naapuripaikkakunnalle mahtuisi, mutta hän ei pystyisi nukkumaan öisin kun tietäisi, että alakerrassa on lähes kuution verran vettä. Olen myös harkinnut, että jos ostaisi väliaikaiseksi akvaaarioksi esimerkiksi puolet pienemmän, mutta ongelma on edelleen sama; vesimäärä olisi edelleen niin suuri, että äitini näkisi joka yö painajaisia akvaarion hajoamisesta. Joku 200-l mahtuisi kämppääni, mutta tiikerinuoliaisiani en enää noin pienille tilavuuksille halua altistaa. Tyhjänä 800l:isen akvaarion voisin viedä äitini luokse, mutta minne sisältö?

Sovimme erotessamme, että akvaario saa olla exäni luonaan niin pitkään kuin tarvitsee, mutta siivoamaan matkustaminen tulee itselleni kalliiksi ja käy henkisesti aina raskaammaksi. Muistojen, toiveiden ja tulevaisuudenhaaveiden keskellä oleminen, puhumattakaan siitä, että naapurissa asuvat mukavat appivanhemmat soittavat aina kun näkevät auton pihassa ja kutsuvat kylään, saa kyyneleet tulemaan ja ahdistuksen pintaan. Usein istun kylppärin lattialla sikiöasennossa, kuuntelen akvaariosta poistuvan veden lorinaa ja itken, kun ahdistaa niin paljon. Exäni siivoaa akvaariota välillä, tosin pitkin hampain ja vähän milloin sattuu. Asuessani siellä siivosin akvaariota joka viikko, nyt olen pyrkinyt pitämään siivousvälin kahdessa viikossa, mutta silti nitraattitesti näyttää välillä hälyyttäviä lukemia, joten joko exäni ei ole oikesti jaksanut siivota tai hän ei ole kuitenkaan siivonnut kunnolla (+ ruokinta saattaa olla vähän mitä sattuu). Olen varsin ahdistunut akvaarioasukkien puolesta, koska vesiarvot heittelevät varmasti paljon. Tietääkseni ketään ei kuitenkaan ole vielä kuollut, mutta pelkään lapsukaisteni puolesta.

Jotta asiat eivät olisi niin helppoja, olen opiskeluissani nyt niin sanotusti loppusuoralla, ja haluaisin ensi keväänä valmistuttuani viettää lyhyen ajan työharjoittelussa ulkomailla (½ vuotta). Joten vaikka saisin äitini suostuteltua ottamaan isomman tai pienemmän akvaarion alakertaansa, ei akvaariolla olisi osaavaa hoitajaa ulkomaillaolon aikana. Oman alani työpaikkoja on sen verran rajoitetusti, että moinen ulkomaankeikka nostaisi osakkeitani todella tehokkaasti ja antaisi potkua työelämään pääsemiseen. Mutta miten käy akvaarioni? Toki akvaario voisi edelleen olla Kirkkonummella, jolloin akvaariolla olisi edes hiukan osaava hoitaja kunnes tiedän minne päin Suomea työn perässä muutan. Mutta exäni kanssa yhteydessä oleminen vie mielenterveyteni, enkä pääse elämässäni eteenpäin ennen kuin lopetamme yhteydenpidon kokonaan, mikä voi tapahtua vasta sen jälkeen kun akvaario on siirretty muualle. Aluksi olin ehdottomasti sitä mieltä, etten ikinä myy akvaariotani ja lapsukaisiani, joista osa on ollut elämässäni jo lähes kymmenen vuotta ja siten rakkaita perheenjäseniä, mutta henkinen minuuteni ei yksinkertaisesti kestä tämänhetkistä tilannetta kovin paljon pidempään.

Perheenjäsenteni menettämisen lisäksi pelkään, etten enää ikinä pysty aloittamaan harrastusta uudestaan, jos nyt luovun akvaariosta.
Mitä siis teen?

[Halla76]

Hmm... Itse olin vastaavassa tilanteessa pari vuotta sitten. Tosin muuttojen takia, jouduin luopuaan suurimasta osasta akvaarioista ja lajeista. Sitten vielä puolen vuoden sisällä tuli toinen muutto ja lajit vähenivät edelleen. Itse päädyin luovuttamaan rakkaat lemmikkini sellaisiin koteihin joissa niiden on hyvä olla. Yllättävän helpolla muutto kuitenkin meni. Hiukan tietty itketti elukoiden lähtöhetkellä. Tosin viime muutossa olin niin kipeä etten meinannu ees jaksaa muuttaa viimeistäkään akvaa. (kiitos asunnon terveyshaittojen) Ota vaikka pieni lohdutusakva, jonne mahtuu jokin mieleinen laji. Ps. Kirkkonummi sucks ; )

[Kukkiis]

Voi ei..hankala tilanne.. :/ itsellänikin oli alku keväästä 5 erikokoista ihanaa ja miellyttävää allasta kolmiossa. No sitten päättikin miekkonen laittaa sukset ristiin ja olinkin ihmeissäni altaiden kanssa Myin 3. Yhden vein kaverilleni hoitoon, jolla oli entuudestaan akvaarioista kokemusta (ja siellä se allas edelleen on, haen joskus .. ) ja yhden sitten päätin pitää itselläni.
Harmittihan tuo silloin ihan hirveästi, kun oli mieluisia asukeita ja altaat miellytti omaa silmää. Mutta juurikin se oma jaksaminen ei silloin olisi riittänyt uuden asunnon etsimiseen, pakkaamiseen ja saati viiden altaan muuttoon. Nyt sitten edelleen yksi allas pöhisee olohuoneessa.
Enpä osaa neuvoja sulle antaa, mutta mietit kuinka paljon itse jaksat nyt touhuta, muuttaa, laittaa ja paljonko elämäntilanteesi on muuttumassa lähiaikoina
Voimia paljon!!

[ÄmHoo]

Aivan ehdottomasti hankit nyt hyvät kodit kaloillesi ja pistät altaan säilöön äitisi luokse. Kaikkein rakkaimmille lapsille voisit ehkä yrittää myös löytää "sijaisvanhemmat", eli saada kalasi takaisin sitten aikoinaan. No, se voi olla vaikeaa.

Onhan sinun nyt pakko päästää irti entisestä; kuten itsekin sanoit, järkesi muutoin menetät. Parempi se on kertakaikkinen rysäys kuin iankaikkinen kitinä!

Kyllä sinä selviät vuoden-kaksi ilman akvaariota, aloitat sitten uudelleen.

[Jykke]

Itsekkin antaisin kalat uusiin hyviin koteihin ja laittaisin akvaarion välineineen äidin luo säilöön siksi aikaa, että tiedät mihin päin Suomea asetut aloillesi ja sinne sitten pytty uudestaan porisemaan. Toi varmasti tuntuu pahalta, mutta sillä voit mielenterveytesi säilyttää tulevia akvaristi vuosia varten.

[Amos]

Hei!
Ehdottomasti myyt akvaarion pois. Se vaan muistuttaa karille ajautumisestanne, jos se sinulle jää. Et kai haluaisi nukkua yhteisessä sängyssännekään, vieläpä jos uusi puoliso ilmaantuisi. Ahdistuksesta sinun täytyy päästä toki ennen uutta suhdetta. Ahdistuksesta ja surusta pääsemistä pitemmällä aikavälillä helpottaa vanhoista ikävistä, kipeistä asioista muistuttavista tekijöistä, esineistä mm valokuvista luopuminen. On oikein surra, mutta ei ole häpeä saada surua menemään myös ohi.

Jos haluat jatkaa akvaarioharrastusta, niin jatkuvasti löytyy ihmisiä jotka haluavat vaihtaa oman pienemmän akvan isompaan. Et tee altaasta hätäisiä kannattamattomia kauppoja, vaan kauppoihin keskittyminen auttaa sinua kekittymään johonkin uuteen ja siten käsittelemään menetystäsi myös alitajuisesti. Kaloista pidät ne, jotka sopivat uuteen altaaseesi. Muut kalat myyt tai hankit uusia ystäviä lahjoittamalla ne jollekin.

Akvaario ja kalat ovat nyt toissijainen asia. Sinun täytyy antaa itsellesi armoa ja aikaa eheytyä.

[en]

Onko jossain lähelä "yleisötilaa" jonne altaan vois í saada näytille, eli sä hoitoaisit kerta viikkoon, ruokinta-automaatti ruokkisi jne.

[joppe]

Pönttö pois ja uusi tilalle myöhemmin jos intoa piisaa ja olosuhteet sallii. Laitat huutonettiin ilmon ja maininnan myynnistä hyvään kotiin ja ostaja hoitaa muuton. Ei mitään puolivillaisia puoliratkaisuja vaan selkeä päätös. Luopuminen on vapauttava päätös ja kyllä maailmassa rätei,lumpui ja kaloja piisaa myöhemminkin.....

[Teemu Salonen]

Jos juuri kyseinen akvaario ja sen asukit herättää negatiivisia tunteita ei taida olla paljon muita vaihtoehtoja kun pistää se myyntiin.

Yksi ajatus tuli mieleen: ns sijoitus. Koira- ja kissamaailmassa tunnettu käsite.

Eli olisiko sulla muuta tuttavaa/löytyisikö täältä ihminen, joka voisi ottaa akvaarion kalastoineen ja hoitaa sitä kuin omaansa sen aikaa kunnes pystyt sen taas ottamaan takaisin?

[siikanderi]

Hei Morrigan ja tsemppiä!

Mun mielestä akvaario toisten nurkissa kannattaa säilyttää vain tyhjänä. Kalat ressaa vaihtelevasta hoidosta, sinä ressaat kalojen oloista ja säilyttäjän pinnan pituudesta ja säilyttäjää ressaa puoliksi pakotettu harrastus ja siitä mahdollisesti koituvat riesat. Kenelle siitä siis on iloa? Ulkomailta käsin asioita on tosi hankala hoitaa, mitä jos akva alkaakin vuotamaan tai tulee joku tauti? Vaikka olit vakaasti päättänyt pitää altaan aina, niin ei sille mahda mitään, että kaikkiin elämän kiemuroihin ei vain voi itse vaikuttaa. Jos hankit kaloille uudet, hyvät kodit syyllisyys ei kalva mieltäsi kuin ehkä alussa. Sen sijaan hoidossa pitämisestä ainakin minä potisin syyllisyyttä monelta eri kantilta jatkuvasti. Hankit sitten uuden, kun harrastukselle on varmasti aikaa ja tilaa.

Ulkomaille kannattaa lähteä Saat samalla etäisyyttä vanhoihin ongelmiin ja kenties tutustut uusiin ihmisiin. Ehkä se maailman ihanin prinssi tuleekin vastaan reissussa ja se vanha mulkero alkaa tuntua säälittävältä reppanalta Voi myös olla, että löydät pidempi aikaisen työpaikan ja ihan varmasti sieltäkin saa akvaarion ostettua! Minä uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Et voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ehkä joskus vielä ajattelet, että ohhoh kylläpä olisin jäänyt paljosta paitsi jos olisin jäänyt kirkkonummelle jumittamaan! Tiedän kokemuksesta, että tulevaisuutta on melkein mahdotonta kuvitella, kun kaikki vanhat haaveet pitää pyyhkiä pois. Silti uskallan luvata,että vuoden kuluttua kun kaivat kirjoittamasi jutun esille mietit: ai niin, mä tosiaan makasin siellä vessan lattiallla Kaikki kääntyy parhain päin, usko pois!

[narm]

Heivaa akvaario pois ja aloita uus elämä.Mitä sä siinä eXä;ssä vielä roikut jonkun akvaarion takia... .
Akvaarioita saa aina uusia ja miehiäkin on maailmassa vaikka kuinka paljon !
Onnea uuteen elämään !!

[-riff-]

Ulkomaille kannattaa lähteä

Samaa mieltä
Akvaarioita ja kaloja saa uusia. Allasta ei kannata jättää toisten hoidettavaksi, jos on noinkin pitkä reissu tiedossa. Sitä vaan kuitenkin ressaa sen hoitoa matkalla.

[JukkaV]

Omassa tilanteessani on hiukan samaa. Muutin Tuusulasta Turkuun pysyvämmin 2007 ja akvaariot ovat jääneet äitini luokse, kun nykyiseen asuntoon on mahdoton ottaa akvaariota. Tosin nyt olen etsimässä akvaarioille sopivaa asuntoa jostakin, kun pakkomuutto on joka tapauksessa edessä. Yksiöihin ei tosiaankaan saa helposti isoa akvaariota.

Akvaariosi ja kalasi ovat selkeästi sinulle tärkeitä. Siksi myyminen ei ole missään tapauksessa onnistunut ratkaisu. Saattaisit katua sitä, sillä kutsut jo kalojasi lapsiksesi. Tuo onkin mielestäni oikea asenne: kalat ovat yksilöitä, joita ei kuulu vaihdella hetken mielijohteesta. Eipä lapsiakaan vaihdeta noin vain...

Suosittelen etsimään jonkun sellaisen ihmisen, joka voisi hoitaa akvaariotasi ainakin n. vuoden verran. Se on hankalaa, mutta lopputulos olisi luultavasti paras tässä tilanteessasi.

[memma]

Akvaariosi ja kalasi ovat selkeästi sinulle tärkeitä. Siksi myyminen ei ole missään tapauksessa onnistunut ratkaisu. Saattaisit katua sitä, sillä kutsut jo kalojasi lapsiksesi. Tuo onkin mielestäni oikea asenne: kalat ovat yksilöitä, joita ei kuulu vaihdella hetken mielijohteesta. Eipä lapsiakaan vaihdeta noin vain...

Suosittelen etsimään jonkun sellaisen ihmisen, joka voisi hoitaa akvaariotasi ainakin n. vuoden verran. Se on hankalaa, mutta lopputulos olisi luultavasti paras tässä tilanteessasi.

Selvästi kalat ja allas ovat ketjun aloittajalle tärkeitä, hän on nähnyt tässä tilanteessa jo valtavasti vaivaa niiden eteen (myös siellä henkisellä puolella). Itsekin kutsun kalojani lapsikseni, mutta ne ovat kuitenkin vain kaloja Tarkoitan sitä, että ylitsepääsemättömien esteiden sattuessa niistä olisi kuitenkin helpompi luopua kuin esim. koirastani, omista lapsista (jos näitä olisi) nyt puhumattakaan. Aivan varmasti jälkeenpäin tietenkin harmittaisi, jos joutuisi kalat kiertoon laittamaan.

Tuo hoitokodin löytyminen olisi kyllä ihan paras mahdollinen ratkaisu. Jos yrittäisi ilmoitella vaikka täällä isommin asiasta? 2-metrinen allas on kyllä vallan suuri sijoitettava. Jos hoitajaa ei koko altaalle löydy, yrittäisin saada edes ne tärkeimmät kalat jonnekin niin, että voisin ne sieltä sitten myöhemmin saada takaisin. Nämä on varmasti hankalia keinoja saada toteutetuksi, jos ison asunnon omaavia akvaristituttuja ei ole.

Kolmantena (ja todennäköisimpänä) vaihtoehtona pitäisin sitten koko altaasta ja sen asukeista luopumista pakon edessä. Jos kalat lähtee, lähtee myös allas. Turha on tuon kokoista allasta tyhjänä säilöä mamman kämpässä, varsinkin kun ketjun aloittaja voi palattuaan joutua muuttamaan vaikka Utsjoki-Kevo-linjalle. Ostaa sitten uuden altaan ja kalat sieltä paikkakunnalta, minne lopulta asettuu.

[Morrigan]

Kiitos kaikille kommenteista ja tsempeistä! Olen viikonlopun aikana miettinyt paljon akvan kohtaloa, ja tuntuu todella vaikealta ajatella laittavani pyttyä myyntiin. Juuri kun olin saanut ensinnäkin riittävän suuren akvaarion ja toiseksi, saanut sen sisustuksellisesti omaa silmää miellyttäväksi, niin PAM. Varsinkin tikruni ovat niin mahtavia persoonia, että itku tulee aina kun ajattelenkin heistä luopumista. Tosin, täytyy todeta, että mielestäni en ole liikaa inhimillistänyt kalojani - ymmärrän, että ne ovat edelleen "vain" kaloja. Mutta silti rakkaita perheenjäseniä, jotka hyvin mielelläni pitäisin elämässäni. Mutta olette kyllä oikeassa siinä, että kalat ansaitsevat päästä kotiin, jossa heistä pidetään kunnolla huolta, eikä vain "ylläpidetä". Tikrut ansaitsevat myös jokapäiväistä ihailua, ovat ne kyllä niin mahtavia kaloja Varsinkin Rami on sellainen primadonna, että...

.. ja se vanha mulkero alkaa tuntua säälittävältä reppanalta

Kiitos siikanderi tästä kommentista, en ole vähään aikaan nauranut niin paljon - repesin ihan totaalisesti Toivotaan parasta

Nyt kun on selvää, että täytyy akvaariosta luopua niin en tiedä pitäisikö se myydä kokonaisena pois vai antaa kalat uusiin, hyviin koteihin ja laittaa tavarat telakalle kunnes taas on mahdollista aloittaa uudelleen. Miten silikoonit ja ulkosuodattimien tiivisteet reagoivat esim. parin vuoden kuivilla oloon? Tosin, akvaarion tämänhetkiset silikoonit eivät ole siitä kauneimmasta päästä, joten uudelleensilikoonaus ei olisi huono asia (lienee tosin hankalaa).

[Koss]

Miten silikoonit ja ulkosuodattimien tiivisteet reagoivat esim. parin vuoden kuivilla oloon?

Ei mitenkään jos et ulkona/kylmässä säilyttele. Myös minkään lämpölähteen (patteri, takka, yms.) vieressä ei kannata pidellä.

[SPLASH]

Silikoni ei reagoi kuivuuteen eikä pakkaseen tai lämpöön (väärä tieto Koss). UV-säteily haurastuttaa.

[Koss]

Mä oon nähny elämäni aikana useita altaita joita on säilytetty esim. kylmässä pihavarastossa. Kumma kyllä, mutta usein niistä on sisäsauma irtonainen, kuivunut ja hauras. Vaikka allas olisi pistettykin hyväkuntoisena säilytykseen ja sinne ei ole päässyt auringon valoa. Silikoonilla on muuten lämmönkestävyys, joka on mainittu usein pakkauksen kyljessä.

[Tommi S]

Pakko nyt laittaa yksi ratkaisuvaihtoehto. Onko mahdollista löytää yo-kylästä tai muualta asunto, johon altaan saisi mahtumaan`?

[SPLASH]

Anteeksi Koss. On totta, että tietyt silikonilaadut reagoivat lämmönvaihteluihin. Teollisuus- ja rakennussilikonit yleensä kestävät. Akvaariosilikoneissa varmaankin on myös eroja. Itselläni ollut 80-litrainen Juwel ulkovarastossa 5 vuotta ja mitään haurastumista ei ole ilmennyt. Mutta tosiaan, laatueroja varmaan on.