Haussa mahdollisesti jokin pieni rauhallinen ahven!

[Toskakakku]

128-l uutta kalastoa suunnitellessa.
Olin kaavaillut suurehkoa parvea sinineontetroja tuonne uudeksi kalastoksi, ja nyt juolahti mieleeni että saattaisi myös jokin pieni ja rauhallinen ahvenpari olla mukava näky. Käyvätkö ahvenet säikkyjen sinineoneiden kanssa, vai syövätkö/säikyttelevätkö ne hengiltä?
Haussa on myös jokin pieni ja rauhallinen levänsyöjä, en viitsi tuhatta ketjua perustaa niin laitan nyt tähän samaan... Eli ehdotuksia vain tulemaan!

[They2]

Pienistä kirjoahvenista tulee mieleen ekaksi perhoskirjoahvenet. Onhan noita kääpiöitäkin, kuten kelta-, loisto yms.
Pieni rauhallinen levänsyöjä hmm.. otto tai kattari?

[kiilis]

Miten olis kääpiöakara? Itselläni 3kpl (1U+2N) ja ovat todella rauhallisia jopa kutu aikoina.

[Toskakakku]

Jep, olenkin jo miettinyt noita kääpiöakaraa ja perhosta... ahdistelevatko ne kutuaikana vain itsensä kokoisia kaloja vai hätyyttelevätkö niitä ihan pieniä ja vaarattomiakin(juuri ne sinineonit)?

[They2]

Hätyyttelevät kaikkia jotka kutureviiriin tunkevat.

[[NeO]]

Kääpiöakara Suosittelen! Itselläni meinaa on .

[Serketa]

Kääpiöakara, varsinkin naaras, käy kyllä itseäänki isompien kimppuun ja hyvin herkästi. Ainakin jos on yhtä häjyluontoinen mitä oma "kutunaaraani" oli... urokset olivat rauhallisempia. Tyytyivät evillä isottelemaan.

128 litraisessa saattaisi pariskunta mennäkin. Piiloja tarpeeksi niin voi mennä kahdella naaraalla... ehkä. Riippuu luonteesta.

[Toskakakku]

Hmm. Jos tosiaan ovat sellaisia toisensa hengiltä jahtaavia vanhempia, niin pitää miettiä vielä toistamiseen. Ei ole kivaa laittaa koko akvaariota sekaisin ja stressata kaikkia sen asukkaita yksien ahventen takia..
//ja laitankin taasen tähän samaan, mikäli sallitaan... Elikkä kalasto olisi haussa myöskin 300-litraiseen, mistä kalat lähtee ennen kesää(partis ja juovaoka) kun tulee lattiaremontti. Akvaariot pistetään tämän ajaksi tyhjilleen, joten on aikaa miettiä ja aloittaa kaikki puhtaalta pöydältä... Olen miettinyt tosiaan isoa parvea kiilakylkiä ja ehkäpä helmirihmakaloja, mutta joutuvatko niiden evät sitten kiilakylkien leukojen käsittelyyn? Ja ovatko kiilakyljet muutenkin vilkkaamman sorttisia kaloja?' Myös muita kiilakyljen tapaisia saa ehdottaa!
Itse asiassa tämän keskustelunhan voisi siirtää alkeiden puolelle.

[Serketa]

Kääpiöakara ei ole täysi mahdottomuus, mutta on suurempi todennäköisyys saada aggressiivinen naaras, minulla kyseinen pariskunta kuti jatkuvasti.. melkoinen myllerrys kävi. Tuohon 300 litraiseen kyllä ne menisi, mutta yhteensopivuudesta helmirihmojen kanssa en tiedä.. hunajarihmani ovat saaneet akaralta olla rauhassa - mutta eipä toi kyllä pesuehommiinkaan pääse kun uros puuttuu.

Ystävälläni on ollut töyhtökääpiöahvenia, ja ne kyllä vaikuttivat suht rauhallisilta (ainakin akaran rinnalla). Pientä uhittelua ja isottelua - mutta tiedä sitten oliko sattumalta rauhallinen pari vai kuuluuko lajin käytökseen. Mulla perhoskirjoahvenet uhittelevat keskenään, muiden antavat olla rauhassa.

Töyhtöjen omistajat kertokoot luonteesta faktoja. Itseänikin laji kiinnostaa.. mikäli joskus noihin perhosiin kyllästyn.

[Toskakakku]

Tuo perhoskirjoahven vaikuttaisi melkeinpä parhaalta vaihtoehdolta... mutta luin, että sille on välttämätöntä turveuutteen lisäys. Pitääkö paikkansa?

[miljoonakala84]

Entäs jos hommaatr keltakääpiöahvenia tuonne, noittenhan pitäs olla kilttejä/rauhallisia kaloja.

[They2]

Mielestäni tuonne menisi mikä tahansa pieni ahven. Monnisia ei akvaariossa ole, joten pohjalla ei ole ahvenia häiritseviä ja reviiriin tunkevia kaloja.

[Toskakakku]

Mutta entäs kun otan sinne varmaan ottojakin. Varmaan joku vajaan kymmenen parvi menisi.
//muoks, vai pysyisivätköhän levät kurissa ilman siivoojiakin? Kun itselläni tuppaa olemaan sen ongelma että ennen pitkää kasveihin alkaa tulla huomaamattomasti levää ja kun huomaan sen, on kasvi jo niin leväinen ettei auta oikein muu kuin heittää pois...
//ja muoks jälleen, syökö otot tai kattarit kasveja?

[They2]

Otot ja kattarit ei syö kasveja. Kattarit viihtyy pohjalla ja erilaisilla pinnoilla, otot ui myös keskivedessä ja on varmaan paras syömään hentolehtisiltä kasveilta levää.

En tiedä, pysyykö allas ilman levää ilman levänsyöjiä, monet asiat vaikutavat siihen, mutta hyvähän olisi, jos altaassasi talonmiehiä olisi, säästyt itse sitten levien skrabamisesta.

Ahvenet ehkä hätyyttelevät kattareita, jos pohjalla kokoajan ovat, mutta otot viihtyvät hyvin myös kasvien lehdillä eivätkä pohjalla kokoajan ole.

[JukkaV]

Ruostekirjoahven sopisi vallan mainiosti.

[malawi]

Töytökääpiöahven on mainiokala. 1u+2n. Mielenkiintoinen kala ja hauskaa katella kututanssia.

[Mari Kurki]

Töytökääpiöahven on mainiokala. 1u+2n. Mielenkiintoinen kala ja hauskaa katella kututanssia.

Paitsi että noi Apistogrammojen haaremit ei tunnu oikein toimivan akvaarioissa tuommoisenaan, vaan toinen naaras usein hakataan hengiltä. Eli pienempään akvaan pariskunnittain ja jos tilaa on, niin sitten mielellää 2 k + 3 n.

[Toskakakku]

Keltakäppänään kiinnyin. Toisaalta myös ruostekirjo tai perhoskirjo olisi kiva. Kääk, mitä teen?
Kertokaa jotain hyviä ja huonoja puolia kys. lajeista, niin on ehkä sitten helpompi päättää?
Ja mietin tuohon nyt jotain sellaista että noin 30 sinineonia, haaremi näitä jotain kirjoahvenia, pari kolme kattaria(vai mikä määrä niille pitää olla?) ja pieni parvi ottoja. Sopisiko kaikki?
300-litraisen kalasto nyt tässä vaiheessa: 30 intiaanisulkaa, 20 kiilakylkeä. Helmirihmakaloista olen haaveillut mutta näykkivätkö nuo parvikalat sitten evät niiltä? Pohjakaloiksi noita kattareita sitten ainakin tuonne, jos tuohon pienempään ei ahventen takia mene. Vaikuttaa nimittäin kiinnostavalta kalalta. Sitten jotain monnisia olisi kiva ottaa parvi, mutta on tosin huonoja kokemuksia niistä(kuolivat mystisesti kaikki, kun niitä aikoinaan omistin ja niitä oli useammankin kerran). Jos helmirihmat ei käy, niin suositelkaa jotain muuta isohkoa ja näyttävää kalaa, jota voisi ottaa haaremina tai ryhmänä?
Noh, on tässä vielä kesään, jollei syksyynkin asti aikaa miettiä...

----------------------

Piti vielä kysymäni että mikä on karbonaattikovuus ja mihin sitä tarvitsee? tätä kun en ole ikinä selvittänyt(vaikka olisi pitänyt). GH eli kokonaiskovuus on ilmeisesti se "perus"kovuus?

[Haidi_hou]

Meillä on rusokirjoahvenia nyt 4 kpl 2isointa on ruvennu pariksi ja nyt toisen kerran oli kutu kivellä. Toisiaan näyttävät lähinnä kiusaavan mutta saa tetratkin kyytiä jos kutukivelle yrittävät tupata, muuten saavat toiset kalat olla aikas rauhassa mutta liian lähelle kutua pyrkivät ajetaan armotta pois.

Jos otat katinkultia niin ole tarkkana meillä on nyt 2 vasamaa jotka ostin kattareina aikanaan, jälkeenpäin nähnyt livenä kattareita, kuvissa muistuttavat toisiaan aika paljon mutta livenä näissä on mielestäni selvä ero.

[They2]

Piti vielä kysymäni että mikä on karbonaattikovuus ja mihin sitä tarvitsee?

Karbonaattikovuus on lyhenteeltään KH, joka ilmaisee pHn puskurointikyvyn. Puskurointikyky kertoo, kuinka vakaa veden pH on, ja näyttää, kuinka ison muutoksen allas kestää ilman, että pH vaihtelisi. Hyvä KH arvo on yli 3, jolloin pH pysyy aika hyvin muuttumattomana, jos KH menee liian korkeaksi, on pHta erittäin vaikea muuttaa, mutta jos KH on liian matala, pH voi muuttua erittäin äkisti. pH, KH ja CO2 kulkevat käsi kädessä, jos muutat jotakin noista arvoista, muut muuttuvat perässä, korkeampi KH, korkeampi pH, korkeampi CO2, matalampi pH. Ruokasooda nostaa veden KHta.

Keltakäppänään kiinnyin. Toisaalta myös ruostekirjo tai perhoskirjo olisi kiva. Kääk, mitä teen?
Kertokaa jotain hyviä ja huonoja puolia kys. lajeista, niin on ehkä sitten helpompi päättää?

Suosittelisin keltakäppäniä, ovat ehkä hieman arkoja, joten kovin vilkkaita seuraa et voi niille hankkia, mutta ovat erittäin rauhallisia eivätkä kiusaa muita, jopa kutuaikanakin, enintään tönivät pois jos ihan kudun eteen joku tulee. Ruostekirjo ja perhoskirjo ovat kirjoahvenia, keltakäppänä on kääpiöahven. Kirjot ovat paljon agressiivisempia. Perhoskirjo varmaan noista yleisin. Elää vain pari vuotta. Ruostekirjo ehkä agressiivisin noista.

[Toskakakku]

Ok. Ostin eilen JBL:n liuskatestejä mutta en tajunnut ollenkaan sitä kovuusasteikkoa siinä. se ylin oli punertava ja loput 3 vihreitä. Woot?
KH oli muistaakseni jotain 0 ja 3 välillä, mutta enpä tiedä kun väri ei juurikaan edes muuttunut vedessä käyttäessä. Pitänee ostaa sitten KH ja GH tippatestit, että saa tarkemman tuloksen...
Nitriitin/nitraatin mittauksessa noihin liuskoihin voi kai suurin piirtein luottaa?
Ja olisiko se ahven melkein sitten tuo keltakäppänä? Tosin ei mikään ihan nössökään saisi olla, jotta osaisi edes kutuaan puolustaa... kutevatko nuo miten helposti, ainakin laakea kivi pitäisi akvaariossa olla?

[They2]

Kaikki ahvenet kutevat suht helposti, noi käpppänät kutee luolaan, kattoon, sisäänmenoaukko pitää olla niin pieni (tai parasta olla) että naaras juuri ja juuri mahtuu aukosta sisään. Puolustavat kutua, mutta eivät ole niin agressiivisia.

[tiinav]

Ok. Ostin eilen JBL:n liuskatestejä mutta en tajunnut ollenkaan sitä kovuusasteikkoa siinä. se ylin oli punertava ja loput 3 vihreitä. Woot?

Eli siinä ylhäällä on se asteikko sitten, eli Gh on >4 (mutta alle 7, 7-14 olisi 2 punaista ja kaksi vihreää). Tuolla JBL:n liuskatestillä minulla Ph näyttää aina 6,4 ja Tetran tippatesti PH 7, eli tuossa on ero. Nitraatti ja Nitriitti jos ovat koholla niin näkee tuosta liuskatestistäkin, sävyjä saa kyllä tarkkaan katsella.

[Pullahiiri]

Kaikki ahvenet kutevat suht helposti, noi käpppänät kutee luolaan, kattoon, sisäänmenoaukko pitää olla niin pieni (tai parasta olla) että naaras juuri ja juuri mahtuu aukosta sisään. Puolustavat kutua, mutta eivät ole niin agressiivisia.

Mites se koiras sitten mahtuu sinne luolaan? Mulla on ainakin loistokäppänöissä se, että naaras on noin puolet koiraan pituudesta ja massasta.. Ei tuu poikasia jos ei äijä mahdu kylään.

[They2]

Mites se koiras sitten mahtuu sinne luolaan? Mulla on ainakin loistokäppänöissä se, että naaras on noin puolet koiraan pituudesta ja massasta.. Ei tuu poikasia jos ei äijä mahdu kylään.

Okei, ei se varmaan niin tarkkaa ole, minkä kokoinen kolo on.