Case: pitkä matala akvaario (noin 60 l)

[jossu_84]

Täällä taas yksi entinen aktiivi palaamassa harrastuksen pariin ..

Olen suunnitellut akvaarion hankintaa, mutta nykyiset asumisoloni eivät mahdollista kovin "runsasvetistä" allasta (vedenvaihdot suoritettavat ämpärein, vesipiste kaukana ja rappuset ilona matkalla..). Noin 60 litraisen vedenvaihdot voisivat vielä muutamalla ämpärillä hoitua kohtuullisen kivuttomasti, vaikka kyllä tiedän että isompi akvaario olisi muuten helpompi ja vakaampi hoidettava. Mulla on ollut aikaisemminkin pieniä altaita ja olen saanut ne kohtuullisesti menestymään, joten uskoisin selviäväni nytkin.

Koska normikokoinen 60 litrainen on niin auttamattoman pienen näköinen joka suunnasta, olen miettinyt isomman altaan hankintaa, jonka sitten jättäisin vajaaksi (käyttämättömät litrat voi tulevaisuudessa hyödyntää kun tilanne sen sallii ). Olen katsellut allasta joka olisi 75-80 cm pitkä, 35 cm syvä (hyllyn syvyys jonka päälle tulisi) ja 35-45 cm korkea. Tuollaisen täyttäisin vähän yli puolilleen, niin että vettä olisi sen noin 60 l. Millaisia ongelmia tällaisessa allasratkaisussa voisi tulla, kun vettä ei olisi kuin hieman reilu 20 cm?

Kasveiksi ajattelin jotain tosi matalakasvuisia ja kenties muutaman sellaisen joka pystyisi kasvamaan ylös vedestä. Ehdotuksia kasveiksi? Muuksi sisustukseksi laittaisin muutaman kannon/juurakon, jotka nousisivat myös osittain ylös vedestä.

Kalastoksi ajattelin parven jotain pieniä monnisia (kääpiömonninen?), kuinka monta kannattaisi hankkia? Niiden seuraksi haaveilisin jostakin pienestä värikkäästä keskiveden parvesta (kääpiörasbora?). Viihtyisikö tällaisessa matalassa mutta pitkässä altaassa ylipäänsä mitkään keskivesissä uivat? Joku levänsyöjäkin olisi tietysti hyvä, mutta mikä tulisi näin pienessä kyseeseen? Mitään rapuja en haluaisi koska ne ovat ällöjä :/. Kaikki ideat kalastoksi otetaan vastaan.

Millainen pohjamateriaali olisi hyvä ja paljonko hiekkaa kannattaisi laittaa (voisiko laittaa hieman normaalia vähemmän, koska vie kuitenkin myös tilaa korkeussuunnassa?). Miten suodatin kannattaisi asentaa (tuskin tarpeeksi tehokas mahtuu olemaan normaalissa pystyasennossa)? Meneekö heti tukkoon kun on niin lähellä pohjaa?

Siinäpä ne tärkeimmät tältä erää .

[Morrgan]

Minulla on tällä hetkellä toiminnassa aika samantyylinen akva, voisin kertoa hieman kokemuksia. Kyseessä ei tosin ole mikään huolella suunniteltu kokonaisuus, sillä muuton aikana laitoin 30-litraisen rapulan sisällön 98l akvaarioon (70x35x40k). Ideana oli että perustaisin ja sisustaisin 30-litraisen uudelleen, mutta sitä en ole saanut aikaiseksi vaikka muutosta on pari vuotta aikaa.

No, asiaan. Kyseessä siis 98l jossa noin 60l vettä, veden korkeus siinä 22-23 cm. Suodatuksen hoitaa vanhanmallinen Fluval 2 (muistaakseni 60l akvaarioon tarkoitettu) jonka alle olen laittanut mattosuodattimesta yli jääneen palan jotta hiekka ei imeytyisi suodattimeen. Noin pari senttiä paksu, hieman suodattimen pohja-alaa isompi. Suodatin jää just ja just veden pinnan alle.

Valaistus on, noh, huono. Akvaariossa on kyllä 2x18W valaisin, mutta vain toinen putkista toimii ja sekin on vanha. Kasveina on lähinnä yksi jättimäinen (lehdet jopa 15x10 cm) ja pari pientä keihäslehteä sekä kannon päällä kasvavaa jaavansammalta. Ihan hyvin nämä ovat pysyneet hengissä. Jättikeihäslehti (lajista/oikeasta nimestä ei tietoa) on kasvanut niinkin hyvin että täyttää yli puolet akvaariosta ja kasvattaa lehtiä osittain veden päällä, osittain alla. Pimentää samalla akvaariota melko tehokkaasti myös, mutta onneksi ne muut kasvit eivät paljon valoa näytä tarvitsevan. Hiekkaa on hyvin ohuesti koska se on siitä 30-litraisesta peräisin, siksi tässä on kasveja jotka eivät hiekkaa tarvitse menestyäkseen.

Tässä altaassa elää siis paaaaljon sukarapuja ja vuosi sitten sinne muutti myös 10 nuolimonnia. Levää ei ole pahemmin näkynyt, tosin en tiedä onko pääsyynä valon puute, sukaravut vai nuolimonnit; voipi olla kaikkien yhdistelmä. Tässä viime aikoina olen miettinyt että voisi lisätä jonkun pienen parven keskivedessä uivaa kalaa, ehkä rubiiniseeprakaloja. Aika tyhjältä tuo näyttää kun yleensä näkee sukarapujen lisäksi ehkä pari kolme nuolimonnia kerralla.

Ainoa miinus on että tämä akvaario on aika hemmetin ruma. Johtuu tosin aikoinaan puolihuolimattomasti tehdystä "sisustuksesta", luulen kyllä että tuosta saisi oikein hienon jos hieman yrittää. Ja koska kun tuo kerta on jo pari vuotta tuossa ollut ja hyvin toiminut, niin eiköhän sitä jo voisi kutsua pysyväksi ja fiksata hienommaksi. Siinäpä kevään projekti minulle.

[jossu_84]

Kiitos vastauksesta, kiva kuulla että jollakin on kokemusta tällaisesta . Tuo suodatinvinkki oli myös hyvä! Mites olet vedenvaihdot suorittanut, normaalisti (puolet kerran viikossa)? Mietin että siinä kyllä hetkellisesti tulee kaloille aika ahtaat oltavat jos kerralla vaihtaa...

Mitä tuohon ulkonäköön tulee niin uskon kanssa että "vajaavetisestä" altaasta saa hienon, kun valitsee kasvit ja muun sisustuksen oikein. Ja nimenomaan niin että sisustus jatkuu myös vedenpinnan yläpuolella.

Muita kokemuksia/kommentteja?

[Morrgan]

Vettä olen vaihtanut kolmasosan viikossa, on riittänyt ihan hyvin kun kuormitus on ollut noin vähäistä. Katsotaan sitten pitääkö määrää muuttaa jos/kun hankin sinne sen toisen kalalajin. Arvelen että noin 10 senttiä uintitilaa on ihan ok hetkellisesti jos kyseessä on niinkin pienet kalat kuin ne sun mainitsemat kääpiömonninen ja -rasbora, mutta voihan vaihtoehtoisesti vaihtaa sen kolmasosan hieman useammin.

[Aleesa]

Tuli mieleen, että eikö tuontyyppiseen kannattaisi nimenomaan laittaa paksu kerros hiekkaa, jotta sitä "tyhjää lasia" yläreunassa jäisi mahdollisimman vähän? Tyyliin 10 cm hiekkaa + 20 (25) cm vettä Ja sitten vielä joku iso, (vesi)tilaa vievä juurakko!

Tässä esim. on paljon hiekkaa/soraa, näyttää kivalta, ja kasvit varmaan tykkää - tuonne saa hyvin pohjalannoitteenkin, eikä varmaan ihan helposti nouse vahingossa sieltä esille

[catze]

Ei sitä mitä varsinaisesti haet mutta ehdotus tämäkin: itsellä on 63 litrainen juwel (ja se on tosiaan täynnä vettä mutta) tykkään siitä kun on kovin "huoltovapaa" Tuntuu toimivan kuin sveitsiläinen kello.
Sellainen akvaario olisi tosiaan hieno, jossa kasvit kasvaisi pinnan yli ! ainakin kultaköynnös kasvaa pinnalla mutta kaipa noita lajikkeita on ihan "oikeitakin" tuohon käyttöön.
Kääpiömonnisia ottaisin reilun sakin, ovat paljon aktiivisempia ja rohkeampia kun niitä on lauma. Itellä reilu parikymmentä ja hauska noita on seurailla. Noiden kanssa on tosin suodattimen kanssa miettiminen kun ovat pienenä niin pieniä Omat on hiekkaranta tyylisessä hiekassa ja viihtyvät hyvin.

[thank]

Minulla on aika samanlainen haave, tosin vähän pienempänä vielä, ehkä noin 50-litraisena. Toteuttaisin altaan sellaisena paludaariotyyppisenä, jossa tulisi kasvistoa vedenpinnan yläpuolellekin. Kantoja, jotka pilkistävät vedestä. Lisäksi ajattelin rakennella tuohon valutussuodattimen, jonka ulostuloputki olisi jonkun kannon päällä niin, että vesi valuisi kantoa pitkin alas. Pikkuinen vesiputous.

Kasveja, jotka kasvavat pinnan yläpuolelle, on ainakin vesimiekat, papukaijalehti, melalehdet, saniaiset ja sammaletkin vissiin pärjäävät hieman pinnan yläpuolella, kunhan pysyvät koko ajan kosteina. Olen joskus nähnyt kuvan, missä konnanputki on kasvanut ulos akvaariosta, se jos mikä oli hienon näköinen! Vaatii vissiin ihan kunnon valaistuksen. "Ilmakasvatettuihin" kasveihin saattaa vain joskus tulla jotain ötököitä. No, olispa kalasille vähän enemmän ruokaa, heh. Lisäksi olisi kiva, jos saisi istutettua takaseinää pinnan yläpuolelta peittämään jotain huonekasvia, jonka juuret upottaisin veteen, ja saisin näin juuriviidakon altaaseen.

Kalastoksi tuohon altaaseen olen suunnitellut kynäkaloja ja ehkä kääpiömonnisia. Kääpiömonnisia suositellaan yleensä otettavaksi ainakin 15 kappaletta, sillä ovat pieniä ja ujoja.

Niin ja tosiaan, tällaiseksi altaaksi kannattaa hankkia kokolasiallas. Näyttää kivemmalle ja saa paremmin selvää myös pinnan yläpuolella tapahtuvasta elämästä.

[memollil]

Itselleni olen perustamassa allasta, johon tulee myös pinnan yläpuolelle kasveja. Tässä blogissa on muutamia lueteltu, jotka voivat kasvaa juuret vedessä. Tuolla on muutenkin juttua tuosta "ripariumeista", upean näköisiä altaita. Ei oikein paludaarioita, muttei perinteisiä akvaarioitakaan vaan juuri noita vajaaksi täytettyjä, joissa kasvit kasvavat juuret vedessä. Jos noista jotain ideaa saisi?


(kuva tuolta aiemmasta linkistä)

[jossu_84]

Kiitos hyvistä vastauksista ja hieno tuo kuvan akvaario, tuollaisen kun osaisi itsekin väkrätä.

Tänään kävin tilaamassa altaan mieluisilla mitoilla 80*35*45, se on MP AquaPro 80. Tietysti hienompi olisi tuollainen päältä avoin kokolasiakvaario, mutta enää en voi vaihtaa. Eiköhän tuosta tilaamastanikin ihan hienon saa .

Onko kellään muuten kokemuksia ko altaasta? Onko se kansi saranoilla vai täytyykö aina nostaa kokonaan pois paikaltaan? Onko muuten minkälainen? Tilasin vaan netin tietojen perusteella, mielestäni tuossa on ihan hyvä tekniikka valmispaketiksi, etenkin tuo 2 loisteputkea miellytti.

[Ojanpohja]

Voihan räkä, vastasin eilen tähän ketjuun mutta viestini on näemmä kadonnut jäljettömiin. Hieno homma. Koskapa uudesti en jaksa runoilla, totean lyhyesti että mullakin on matala-allas, 120 cm pitkä ja 23 cm korkea, ja että pienet rasborat sopivat sellaisiin loistavasti samoin kuin korurihmakalat ja että kannot jotka ulottuvat veden päälle saattavat homehtua.

[jossu_84]

Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin kirjoittaa (pitkä) viesti ja sit se katoaa itselle kävi samoin kun tuon ekan viestini kirjoitin (nettiyhteys pätkäisi kesken viestin lähetyksen...).

Kiva kuulla että ne pienet rasborat vois käydä tuohon matalaan veteen, etenkin hohdot on tosi kauniita. Tietenkin loppujen lopuksi kalavalinnat tulee sen mukaan miten menee pH ja kovuudet, jännä nähdä myös pyrkiikö lämpö kuinka ylös "umpialtaassa" kun kämppä ainakin on aika lämmin.

Täytyy vielä miettiä sitten niitä kantoja, oiskohan sama homma esim. omenapuunoksien kanssa?

[Sanja]

Toisaalta samalla tavalla tuollaiset kannot luonnossakin homehtuvat, eli ei se automaattisesti ole huono asia. Mutta jos ei tykkää sienikasvustosta, niin tuota voi yrittää estää istuttamalla kantoon sammalta vedenpinnan yläpuolelle.

Tosi kiva projekti, seuraan mielenkiinnolla!

[jossu_84]

Odottelen innolla altaan saapumista ja aikaa kuluttaakseni olen mietiskellyt noita kalavalintoja. Tietenkin lopulliset päätökset määräytyy kun nään saanko inhimillisesti säädettyä vesiarvot lajeille sopiviksi ja mitä kaloja ylipäänsä on ostettavissa/tilattavissa. Seuraavanlaista kalastoa olen miettinyt:

- pohjalle parvi pikkumonnisia (riittäisikö 10-12 kpl?)
- keski-yläveteen hehkurasboroita (n. 15 kpl?)
- levää rapsuttelemaan 2-3 kpl nuolimonnia/katinkultamonnia/noitamonnia
- "katseenvangitsijaksi" joku pieni värikäs kirjoahvenpariskunta (perhoskirjo?) tai tulimakkarakalapariskunta (jos niitä mistään saa...) tai loistorihmakalapari tai riikinkukkotokkopariskunta

Miltäs kuulostaisi? Jos katseenvangitsijan jättäisi pois, niin mahtuisiko toinen lilliputtiparvi vielä keskivesille, esim. smaragdi/safiirirasboroita, helmiseeprakaloja tai tulisuppusuita? Kun kuitenkin tuota uimatilaa leveys/syvyys-suunnassa on saman verran kuin reilu satalitraisessa... En ole vielä muuten päättänyt tuota litramäärää, vähintään se tulisi olemaan sen 60 litraa mutta jos hyvältä näyttää silmään ja vesi ei kuormitu kauheaa tahtia (että esim. 1/3 vaihdolla viikossa selviäisi) niin voisin nostaa vesimäärän 70-80 litraankin (jolloin uimakorkeutta olisi 25-30 cm).

[thank]

Luulenpa, että noitamonnille allas on liian pieni. Niiden lajimääritykset kaupoissa ovat yleensä hieman puutteelliset, ja ne saattavatkin olla mitä tahansa 12 sentistä ylöspäin. Esim nuolinoitamonni vaatii jo vähintään 150 litraisen altaan. Lisäksi noitamonnit ovat melko huonoja talkkareina. Suu ei ole hirveän hyvä pelkästään levän rapsutteluun, ja luonnossa ne syövätkin lähinnä pohjasakan seasta kaikkea ruoaksi kelpaavaa pieneliöistä lähtien.

[jossu_84]

Joo nyt oon itsekin lukenut noista noitamonneista että niiden tunnistaminen on monesti retuperällä, olikohan se punainen noitamonni joka jäi pieneksi mutta niitä on tuon harvinaisuuden vuoksi risteytetty yleisempien lajien kanssa. Eli ehkä liian hakuammuntaa löytää pieneksi jäävä edustaja, taidan jättää noitamonnit laskuista.

Otoista mulla on vähän huonoja kokemuksia aiemmilta akvaariovuosilta, ne vaikutti herkästi stressaavilta (uivat suodattimen virtauksessa seinää pitkin ylösalas). Yksikään ei kuollut mutta taisin ne antaa pois kun näytti etten saanut viihtymään vaikka oli virtausta ja vesiarvot muutenkin niille sopivissa lukemissa. Mitenköhän ne istuisivat sitten tällaiseen runsaskasviseen rauhallisten minikalojen valtakuntaan, jonne nyt ei viitsi mitään villivirtaa järjestää ettei raukat lentele pitkin seiniä. Virtaavaa vettä kai kaipaisi kyllä tuo katinkultakin, siitä mulla ei tosin ole kokemusta joten kuulen mielelläni siitä lisää .

Harmi kun en pidä niistä ravuista, olisivat varmaan paras lisä tällaiseen pikkuakvaarioon levänsyöjäksi...

[thank]

Minä en väitä tätä täydeksi todeksi, mutta itse koen, että esim nuolimonneille tärkeämpää on hapekas vesi, sillä virtaava vesi on hapekasta verrattuna seisovaan. Jos happirikasta vettä saa muilla konsteilla kuin kovalla virralla, voi mielestäni nuolimonneja ottaakin. En tiedä, en ole perehtynyt rasboroihin, että kuinka kestäisivät sitten virtaa. Toki nuolimonnit ovat varmasti vilkkaampia, kun olosuhteet ovat optimit, eli virtaakin.

Noitamonneista vielä, minulla on neljä Rineloricaria eigenmannia (olikohan suomenkielinen nimi mosaiikkinoitamonni..), joiden ylämitaksi sanotaan yleensä noin 12 senttiä. Minulla on yksi naaras, joka on sen 15 cm jo, joten en ihan 60 litraiseen laittaisi näitä. Punanoitamonnia ei taida puhtaana edes olla markkinoilla, joten siihen on yleensä sotkettu esimerkiksi nuolinoitamonnia, ja nuolinoitamonnithan kasvavat isommiksi kuin nuo mosaiikkinoitamonnit.

[Ojanpohja]

Rasborat eivät pistä kohtuullista virtausta pahakseen. Joskus oikein surffaavat suodattimen ulostulolla.

Voithan tehdä niin että unohdat levänsyöjät alkuun ja sitten jos sitä levää ilmestyy, harkitse vaikka niitä sukarapuja. On altaita joihin levää ei vain tule. Etenkin jos on rehevästi kasvavia kasveja, esim joitakin suurempia pinnan ylle ulottuvia miekkoja/lumpeita.

[jossu_84]

Ehkä teen sitten niin . Vielä kaipailisin kommentteja tuohon kalastoon noin muuten. Kaikki kaavailemani lajit ovat muuten aika herkkiksiä ja mietinkin että minkä niistä uskaltaisi ensimmäisenä tuoda altaaseen, vastakypsynyt kun voi olla vielä vähän epävakaa asuinympäristö ennen kuin bakteereja on tarpeeksi ja kasvit päässeet vauhtiin.

[marinum]

Luulenpa, että noitamonnille allas on liian pieni. Niiden lajimääritykset kaupoissa ovat yleensä hieman puutteelliset, ja ne saattavatkin olla mitä tahansa 12 sentistä ylöspäin. Esim nuolinoitamonni vaatii jo vähintään 150 litraisen altaan. Lisäksi noitamonnit ovat melko huonoja talkkareina. Suu ei ole hirveän hyvä pelkästään levän rapsutteluun, ja luonnossa ne syövätkin lähinnä pohjasakan seasta kaikkea ruoaksi kelpaavaa pieneliöistä lähtien.

Mulla on kolme punanoitamonnia 84 litraisessa 60x40 kokoisessa pytyssä ja ei ole kyllä heillä yhtään ahdasta. Ne on niin kapeita ja rauhallisia tikkuja että eivät paljoa tilaa vie. Eli hyvin mahtuu tähän ketjun aloittajan pyttyyn koska se oli vielä pitempikin .

Katinkultamonneista lukee ainakin Akvaariokalat-kirjassa että biotooppina niillä on hitaasti virtaavat kirkasvetiset sora-tai kivikkopohjaiset joet.

[thank]

Luulenpa, että noitamonnille allas on liian pieni. Niiden lajimääritykset kaupoissa ovat yleensä hieman puutteelliset, ja ne saattavatkin olla mitä tahansa 12 sentistä ylöspäin. Esim nuolinoitamonni vaatii jo vähintään 150 litraisen altaan. Lisäksi noitamonnit ovat melko huonoja talkkareina. Suu ei ole hirveän hyvä pelkästään levän rapsutteluun, ja luonnossa ne syövätkin lähinnä pohjasakan seasta kaikkea ruoaksi kelpaavaa pieneliöistä lähtien.

Mulla on kolme punanoitamonnia 84 litraisessa 60x40 kokoisessa pytyssä ja ei ole kyllä heillä yhtään ahdasta. Ne on niin kapeita ja rauhallisia tikkuja että eivät paljoa tilaa vie. Eli hyvin mahtuu tähän ketjun aloittajan pyttyyn koska se oli vielä pitempikin .

Katinkultamonneista lukee ainakin Akvaariokalat-kirjassa että biotooppina niillä on hitaasti virtaavat kirkasvetiset sora-tai kivikkopohjaiset joet.

En ala väittelemään, mutta minulla noitamonnit eivät ole "rauhallisia ja kapeita tikkuja". Yöaikaan pölisevät kasvit pohjasta irti, kun otetaan kunnon pyrähdyksiä laseja pitkin.

Lisään vielä, että noitamonnin ruumiinrakenne on jäykkä, joten se tarvitsee tilaa kääntyäkseen.