Suuri akvaario mielessä jälleen

[Lahti32]

Hei kaikille!

Mikähän se laittoi lukemaan tällaista Aqua-webbiä
Juolahti mieleen että esteet akvaarioharrastuksen jatkamiselle ovat poissa nimittäin harrastin aikoinaan tosi aktiivisesti (lue:fanaattisesti) monneja, ensimmäinen akva oli 200 litrainen, sitten hommasin 600 litraisen joka myytiin ja rakensin lasikuidusta reilu 1000 litraisen kulmamallisen akvaarion, valutussuodattimine, vesisadeputkineen, pintaimureineen ja automaattisine vedenvaihtolaitteineen. Asukkaina oli synodontiksia, oikein mukavia isoja ja pieniä ripsimonneja jotka joutuivat kaikkine päivineen myyntiin vuonna 2001 kun aloin rakentamaan tätä nykyistä taloa. Uuteen taloon ei jäänyt mitään järkevää paikkaa tuolle loistavalle kulma-altaalle joten homma väistyi pikkuhiljaa taka-alalle, harrastus vaihtui todella toisenlaiseen (suuren matkailuauton rakentamisprojekti) joka nieli valtavasti aikaa ja rahaakin seuraavat 8 vuotta. Pieni 63 litran akvaario hommattiin muistoksi harrastuksen kulta-ajoista mutta siitä ei lähtenyt kyllä enää iloa irti niin sekin joutui huutonettiin. Laajensin taloa kolme vuotta sitten ja nyt vasta oivalsin että alkaisi olla mahdollista ottaa yksi 9m2 huone kokonaan harrastushuoneeksi. Tätä palstaa luettuani huomaan pudonneeni aivan kelkasta siitä mitä silloin touhuttiin. Valutussuodattimia rakennettiin ja olipa joku toinenkin tehnyt ison altaan lasikuidusta. Nyt hieman kipinää saaneena kyselisin että olisko vinkkejä suuren altaan projektia varten . Luin ketjun eikalle tankkia, samaten kotimaisten kalojen altaasta. Mielessä olisi kaksi vaihtoehtoa, kumpaa pidätte parempana:

1. Kulma-allas "timantti" jonka sivunpituus noin 2 metriä ja vedensyvyys vähintään 80 senttiä niinkuin edellisessäkin
2. Suorakaiteen mallinen, tilaa olisi 3x1x1m altaalle.

Molemmissa vaihtoehdoissa olen ajatellut sellaista idioottivarmaa pakettia jota ei saa hajotettua eikä sabotoitua tahallaankaan. Jaloissa pyörii tuota pikkuväkeä niin saattavat keksiä kaataa vaikka jugurttia aamupalaksi kaloille. Tai hakata jollain työkalulla lasiin Tästä syystä allas pitää upottaa seinään ja huoltaa lukitun oven takaa. Lasin paksuudessa ei säästellä. Ajattelin sellaista että altaan pohja olisi 70cm lattiasta ja vedenpinta noin 160-170 cm niin kuitenkin korkealla että altaan edessä istuessa sohvalla pintaa katsellaan "altapäin". Edellisessä tonnisessa oli vettä 78 cm ja se oli hieno kun kalojen uintia sai seurata "ylös-alas" eikä pelkästään pituussuuntaan. Edellinen allas tehtiin vesivanerista jonka sisäpinta kuidutettiin ja maalattiin Gelcoatilla. Pintaan ilmestyi pientä rakkoa ajanmittaa joka vähän mietitytti silloin mutta en siitä enempää huolestunut. Siitä altaasta tuli sellainen ajatus että ei taida olla tarpeellista olla filmivaneria vaan ihan tavallinen voisi olla jopa parempi rakennusmateriaali. Samaten veden loiskuminen huoltohommissa reunojen yli olisi pitänut jonkinlaisilla lisälaidoilla estää. Taustan muotoilun voisi tehdä vanerin päälle ennen kuiduttamista niin ei tarvisi kahteen kertaan liimailla altaan sisällä.

Onko valaistukseen keksitty mitään uutta kymmenessä vuodessa? Joko pystyy tekemään sellaisen valaistuksen joka syttyy, myös sammuu hitaasti, esim jonkinlaisella automatiikalla. Vedenvaihtohommat ajattelin automatisoida siten että viikkokello aukaisee vesijohdon magneettiventtiilin, uimuriventtiili päästää vettä haihtuneen tilalle ja ylivuotoputki ajaa moskat suodatinaltaan tms pohjalta suoraan viemäriin. Sen verran jäi rakennusaikana huomaamatta ettei tullut vesijohtoa kovin lähelle laitettua mutta saahan tuon aina jälkeenkin päin tehtyä.

Olisko tää kipinä syttynyt viime kesänä kun käytiin asuntoautolla pidemmällä retkellä Lofooteilla ja siellä poikettiin Lofot Akvarietissa Kabelvågissa. Siellä ruijanpallas ja merikrotti kavereineen uiskenteli jättimäisessä akvaariossa.

[009]

Terve tuloa omituisten otusten kerhoon..

Itse tekisin perinteisen suorakaitteen muotoisen laatikon.
Mielestäni havuvaneri olisi parempi kuin vesivaneri. Hartsi tarttuu vähän kehnonlaisesti filmipintaan.
Miten seinäänupotus olisi tarkoitus hoitaa?
Jo olemassa olevaan seinään, vaiko tehdä kulissiseinä akvaarion ympärille.
Jos jälkimmäinen niin seinä kannattaa tehdä ainakin altaan päältä avattavaksi, että pääsee tarvittaessa myös etupuolelta huoltamaan allasta.
Asia korostuu jos altaan levyes rupeaa olemaan metrin luokkaa.
Tuolla on jotain juttua seinäänupotuksesta. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=157933

[joppe]

Eipä ne asiat pääpiirteissään kymmenessä vuodessa ole muuttuneet. Perinteisellä suorakaide laatikolla ehkä kannattaa mieluummin kuin kulma-altaalla. Tuo kulissiseinäkin olisi hyvä vaihtoehto kun kolmen metrin reiän puhkaiseminen kantavaan seinään vaatii jo palkkirakenteita. Tosin tuon ikäisessä talossa tuskin on montaa kantavaa väliseinää. Jos tekee kovin korkean akvaarion niin se asettaa lasin vahvuudelle vaatimuksia. Sen lisäksi korkeaa akvariota ei kannattaisi laittaa kovin korkealle ettei se näyttäisi roikkuvan ilmassa.
Suurin muutos lienee tapahtunut juuri tuolla valaistuspuolella. Ledit tulee olemaan vallitseva trendi ei ihan vielä mutta jollakin aikavälillä. Loisteputket on vieläkin hyviä mutta korkeassa akvaariossa menee metallihalogeeneihin. Elohopeita ei kannata enää. Halogeenit vaatii melkein avoimen akvaarion ja se yhdistelmä taas tietää paljon haihtuvaa vettä mikä olisi syytä ottaa huomioon ilmanvaihdossa siellä huoltohuoneessa.

[oskariittus]

http://kuvablogi.com/nayta/2360816/

tuolla muutama kuva ,mun ratkaisusta seinään upottaessa. alunperin oli ajatus ,lankut kehikon sisään lasikuitupäälle,mutta en keksinyt (yli 10v sitten) ratkaisua ,ongelmaan ,millä liimata etulasi siihen lasikuituun luotettavasti ?? nykyään voi olla oikeita liimoja siihen paikkaan ?
Päädyin lopulta "laatoittamaan" sisäpinnan erikokoisilla ja paksuisilla laseilla , eli pystyin liimaamaan kokoajan lasia ,silikonilla. eikä ongelmia ollut.
hyviä puolia ratkaisussa on että ko lasit ovat puoli ilmaisia "hukkapaloja" ja se että rakenne kestää melkoisia mahdollisia altaan liikkumisia rikkoutumatta.
Huonoa on suht työläs homma,paljon lasin leikkaamista ja sovittelua.
Eipä tarvitse myöskään miettiä mitä myrkkyjä liukenee siitä tai tästä ei elintarvikekelpoisesta (polyesterihartsi, gelcoat) mömmöstä joita olisi alk. suunnitelman mukaan joutunut käyttämään.

Kun oikein muistelen niin tosiaan ,eka omatekemä allas oli ( 30v sitten) peruskoulussa , n. 200 l vaneri akvaario, jossa oli lasikuitu sisällä , ja muistaakseni se alkoikin vuotamaan jossain vaiheessa juuri siitä lasin ja lasikuidun liitoksesta.

Vaneri olisi kyllä ollut ehdottomasti parempi runkomateriaali ,mutta näin nyt tässä tapauksessa.
"Vesivaneriinkin" saa muuten hartsin tarttumaan ,kunhan ensin hioo tarkasti pois sen liukkaan filmipinnan.

Jos nyt tekisin vastaavan altaan ,niin kiinnittäisin enemmän huomiota teräs kehikon maalaukseen = ruostumisen estäminen , ruostuminen on tosin hyvin vähäistä eikä lujuuteen tms, vaikuta . mutta tuossa syöttöaukon kohdalla ruostuva rauta ei ole kaunis näky. ja sen puhtaaksi hiominen ym on hiton hankalaa näin jälkeenpäin, mm lasi pitää suojata hiontakipinöiltä .

Nyttemmin on Akvaario innostus jo hiipunut , ja ko. allaskin on juuri myydy talon mukana siirtymässä uusille omistajille. kauan sitä kauppasin täälläkin ,mutta yhtään oikeaa ostajaa ei ilmaantunut

[Lahti32]

Kyllä tarkoitus olisi laittaa allas huoneen takaseinää tai nurkkaa vasten ja rakentaa kulissiseinä altaan eteen. Oliko täällä jossain laskuri lasinpaksuudelle, yritin etsiä mutten löytänyt, paljonko pitää olla paksuutta 300x100 lasilla? Edellisessä oli 150x80 ja se tehtiin 12mm lasilla, liimattiin bostikin lasisilikonilla suoraan lasikuitukehykseen, silikonia meni 6 tuubia eikä koskaan ollut epäilystäkään etteikö kestäisi. Onko tuo teräskehys lasille edes oikeasti tarpeellinen jos kansien alla on etu ja takaseinän välissä kuidutettu tukikehikko?

[joppe]

Niin nyt kyllä pitäisi saada detaljia siitä kehikkorakenteesta että voisi arvioida jäykkyyksiä... Noin yleisesti ottaen ei kannata suosia korkeita akvaarioita ihan käytännön syistäkin. Siivous vaikeutuu,samoin huolto tekniset ongelmat lisääntyy,vaatii kalliimpia materiaaleja, erikoisratkaisuja jne. Jos altaan laittaa talon peräseinää vasten ja etuseinään kulissiseinän ja allas on vielä korkea ja syvyyttä saman verran niin viikkohuollot kyllä menee pakkopullaksi. Mielestäni seinään upotus toimii parhaiten jos sille altaalle on mahdollista järjestää riittävä tila operoimiseen takaakin päin kuten tuossa oskariittuksen linkissä.

[oskariittus]

Eihän teräskehys ole toki välttämättömyys , mutta suosittelen silti , kulmarauta on aikas halpaa ja kehikon teko helppoa , ja tulee takuu varmasti luja ,ei tarvi pohtia että notkuuko vai ei .Tosin on täällä palstalla esitelty kyllä tosi hienoja isoja altaita , joissa ei kehyksiä ole ,molempi toimii.
feikki seinässä on se hyvä puoli ( tai oikeassa seinässä) ettei allas tarvitse päältäpäin olla tip top kunnossa, vaan välttävä riittää ,tämä tietysti maku asia .+ suodattimien valojen ym. ym rakentelu voi olla vähän rennompaa.
komppaan joppea tuossa korkeus asiassa, käden pituudesta riippuen , on suuri merkitys sillä jos sormin ei yletä altaan pohjalle, sisustaminen siivoaminen ,kaikki on hiton paljon hankalampaa,
ja kannattaa ottaa huomioon myös altaan leveys , tuo mun allas on esim. 110 cm leveä (pit 220 kork 80), eli tarkoittaa sitä että jos sormet juuri ja juuri ylettää pohjaan kun käsi on kainaloa myöten vedessä , niin sinne keskelle allasta, pohjaan kurkotellessa alkaa jo korva kastua ja kaiken kruunaa mun tapauksessa nuo oskarit , jotka tulee ja puree ! , eli jos tuskailee pohjaan ylettämisen kanssa niin vielä pitää pitää oskuja silmällä .
Yksi vaihtoehto on tietty tehdä sitten reilusti korkea allas , asenteella, että huollossa uimalasit päähän ja lärvi veteen ,, ainakin näkyvyys paranee huimasti . (ja oskut pääsee puremaan myös nenään

[Lahti32]

Kyllä tavoite on tehdä syvä ja korkea allas. Edellinenkin allas oli melko korkea ja syvyyssuunnassakin reilu. kehittelin sopivia työkalluja joiden avulla ei tarvinnut itse uida altaassa. Suurempien huoltojen ja remonttien aikana laskin veden pintaa joten ongellmaa ei tuosta tullut ja nyt suunnittelen vielä suurempaa ja syvempää allasta.

[JJVi]

Sanovat mitä sanovat, mutta juuri korkeus on se jolla altaaseen saa kuuluisan WOW-efektin. Varsinkin jos tarkoitus ei ole mitään viidakkoa rakennella.

[009]

Omassa upotuksessa on altaan takana 60cm leveä hoitokäytävä jota kautta altaan rönkkiminen tapahtuu.
Näköyhteys on pyttyyn vain ylhäältä pinnan läpi. Mitä enemmän haaveillä hösää, niin sitä enemmän pintavesi liikkuu ja näköyhteys sen mukainen.
Ja sitten on vielä ne saalistavat Oskarit kiusana.

Tuolla on tietoja lasinpaksuussista. http://www.firstfish.de/cms/front_content.php?idcat=35
Näköjään 100cm korkea vaatii 19mm ruudun.

[Lahti32]

Kulmamallisena saisi litroja melko paljon. Jos takasivujen pituus on 2m, lyhyen sivun 0,8m ja lasin pituus, hmm.... nyt alkoi tökkimään kun pitäis saada selville hypotenuusa ompa siitä aikaa kun noita pythagoraan lauseita opeteltiin, syvyyttä metri, no kumminkin tuosta tulisi tuolla pinta-alalaskurilla noin kolmetonninen ja hiukan lisäämällä kaikkiin sivuihin neljä tonninen- Teen yhteistyötä erään lasikuitufirman kanssa. voisivat käydä kotona tekemässä nuo kuitutyöt. Tällainen kulmamalli jää kyllä talon sisään iäksi joka ei mahdu enää mistään aukosta ulos. Täytyy tehdä pari mallipiirustusta ja ihmetellä lisää.

[oskariittus]

Oletko tietoinen menetelmästä jolla esim. särkänniemessä , päällystetään altaat ? ( siis tietenkin altaan sisäpintojen päällystämistä tarkoitan) ,
joskus 10- 15 v sitten kun tutkin itse asiaa , niin tuo kumimainen aine ,(muistaakseni elintarvike kelpoinen) oli vielä yksityiselle melko kallis. miten mahtaa olla tänäpäivänä ?

Lasikuidustahan sinällään ei ole mitään vaaraa , se on sananmukaisesti lasia, mutta kätetäänkö sitten polyesterihartsia ,vai epoksia , siinä onkin sitten isoja eroja (varsinkin hinnassa) , polyesteristä liukenee veteen ainesosia ,mitä , siihen ei tietoni riitä ,mutta tuskin se on kaloille ainakaan hyväksi . Kait sitä jo hintansa takia käytettäisiin näissä isoissa laitoksissa Tampereella ja Kotkassa? Venealallahan tunnetusti käytetään hyvinpaljon lasikuitua, ja juuri tuon liukenemis ilmiön takia ,on kuitu ehdottomasti maalattava , yleensä gelcoatilla, ja mitä siitä sitten liukenee ?? ainakin parafiinia. ja styreeniä ?

Toinen paikka missä varmasti on aiheesta ammattitason tietoa ,on Kotkan Maretarium.

[Lahti32]

Entinen allas päällystettiin gelcoatilla eikä silloin ollut mitään tietoa erilaisista materiaaleista. Eräs suksiboksifirma teki sen varmaan ihan samasta aineesta mistä suksiboksitkin enkä tiennyt edes kysellä materiaalien eroista mitään. Tuskin siitä mitään liukeni veteen kun synodontikset ja antennimonnit viihtyivät loistavasti ja pysyivät aina terveinä.

[tpraut]

Polyesterihartsi päästää ainakin ulkomaisten altaan rakennus ohjeiden mukaan pitkällä aikavälillä hieman vettä lävitse. Merivesipuolella joku oli pelkästää sillä päällystänyt altaan eikä ollut huomannut mitään ongelmaa.

Polyesterihartsi myös tarvitsee aika hyvän tuuletuksen tai on pääkipu taattu muutamaksi päiväksi. Varsinkin isoa allasta päällystäessä höyryt ovat aika vahvat. Epoksihartsissa käsittääkseni tätä ongelmaa ei ole.

[009]

Ei epoksihartsi mielestäni kovin arvokasta ole.
10L muoviosa + 5L kovete maksoi 150€, eli kympin litra.

[oskariittus]

tosiaan epoksin ja polyesterin ero on kaventunut huimasti 5v. sitten epoksi oli vielä montakerta kalliimpaa, savenmaa näyttää myyvän polyesteriä 8.30 /kg

polyesterihartsista haihtuu sen kovettuessa styreeniä ,joka on keskushermostoon vaikuttava myrkky , sen kanssa pitää tosiaan olla tarkkana.
epoksista ei tunnu haihtuvan juuri mitään. ihokosketusta tuoreen epoksin kanssa kyllä ehdottomasti pitäisi välttää.

veneeseen noita on tullut lotrattua pari kesää sitten, 2 tynnyrillistä polyesteriä , ja epoksia n 60 kg.

jos lasikuituun päädyt ,niin siihen muuten saa myös ns. c-lasia ,(lasia sekin) sen tarkoitus on tulla viimeiseksi kerrokseksi, ja jättää erittäin sileän pinnan, katkokuidun jäljiltä pinta jää melkoisen rumaksi ja karkeaksi , ja hiominen ,se on yhtä h....ttiä.

eposille ei sovellu katkokuitumatto (sidosaineen takia) vaan sidosaineeton ,yleensä kudottu matto "roving". Polyesterille taas sopii molemmat

[Kaskelin]

Lasikuidun pinnan saa sileäksi jos viimeiseksi kangaskerrokseksi telaa aivan tavallisen nailonkankaan. Ylimääräinen hartsi ja ilmakuplat nousevat nailonin päälle ja lasisäikeet eivät jää pystyyn, eivät edes katkokuidussa. Kangas irtoaa melko vaivattomasti laminaatin kovettumisen jälkeen ihan käsin repäisemällä ja pintaan jää nailonkankaan kudontakuvio joka on erinomainen tartuntapinta pintakäsittelylle. Vältä valkoista kangasta. Valkoinen nailon nimittäin muuttuu läpikuultavaksi ja se on näin ollen vaikeampi paikantaa hartsin sisästä.

Nailonkangas on erityisen kätevä silloin, kun sen kankaan saa pingoitettua pinnan ylitse. Lopputulos on tuolloin suorastaan erinomainen. Akvaarion sisäpuolta laminoitaessa nailonin pingoitus on lähes mahdotonta ellei kehitä jonkinlaista kehikkoa kankaalle.