Miksi paratiisikalat ramppaavat pinnassa?

[Sannikka]

paratiisikalat (niitä on tällä hetkellä 8, poikasia siis ovat, myyn parin viikon sisällä) ramppaavat vähän väliä nenä pinnalla mutta muut kalat ei tee samaa mikäköhän näillä on vikana? Onko kyseessä hapenpuute? Latoin aamulla suodattimen lorisemaan veden pinnan yläpuolelle enkä päivällä ollut seurailemassa mitä kalat tekivät (en ollut kotona) Illalla ruokin kalat ja kaikki söivät iloisina ja nyt kun katselen tuonne akvaarioon niin näyttävät paratiisikalat tekevän taas samaa. Ei muuta ongelmaa ole näkynyt (jos muutaman paratiisin lihavuutta ei oteta huomioon )

[Kalakaverit]

Kyseessä on labyrinttikala, joka käy haukkaamassa happea pinnalta. Täysin normaalia toimintaa noille.

[Sannikka]

Kyseessä on labyrinttikala, joka käy haukkaamassa happea pinnalta. Täysin normaalia toimintaa noille.

Mutta tuntuu että aijemmin pikkupoikasina nämä ei käynyt ollenkaan niin usein pinnassa nuo käy parin sekuntin välein

[miljoonakala84]

Noitten labyrinttikalojen poikaset hengittää ensi alkuun pelkästään kiduksillaan ja vasta vanhemmiten niille kehittyy se labyrintti elin,
jolloin rupeavat käymään pinnassa hengittämässä.

[Sannikka]

ahaa! kiitos informaatiosta Tekeekö taistelukalat tuota yhtä usein? Nimittäin minulla on 60l lämpimän veen altaassa taisto joka ei minusta niin usein pinnassa käy Vaihoin äsken vettä tuosta 180l ja nyt ne käy pinnassa harvemmin. Käykö ne haukkomassa useammin kun veden laatu on huono? En nimittäin nyt ollut melkein kahteen viikkoon vettä vaihtanut

[7330]

Kyseessä on labyrinttikala, joka käy haukkaamassa happea pinnalta. Täysin normaalia toimintaa noille.

Mutta tuntuu että aijemmin pikkupoikasina nämä ei käynyt ollenkaan niin usein pinnassa nuo käy parin sekuntin välein

Parin sekunnin välein ei kyllä kuulosta enää ihan normaalilta - eiväthän ne sitten mitään muuta teekään kuin haukkovat ilmaa. Parin minuutin välein on lähempänä tavallista. Ylimääräistä ilman haukkomista voivat aiheuttaa kidusloiset, hapenpuute tai jokin myrkky (esim. nitriitti) vedessä. Voisiko kyseessä olla joku näistä? Ilmeisesti ei ainakaan hapenpuute, koska suodattimen nosto pinnan lähelle ei auttanut.

[Sannikka]

Nyt olen seuraillut niin huomasin että paratiisit päivällä ja aamulla on ihan normaalisti (käy pinnassa satunnaisesti joskus, ehkä kerran pari minuutissa) mutta sitten kun ruokin ja otan valot pois niin tuo tökkiminen alkaa. voiko jotenkin liittyä ruokkimiseen? jos vaikka pintaan on jäänyt jotain ruoanjämiä? Ei kyllä kuulosta kovin todennäköiseltä koska ruokinnasta on jo tunti ja jatkaavat tuota vieläkin

[Ruma mies]

No, periaatteessa sekä ruokkiminen että valojen sammuttaminen vähentävät happea vedestä: ruokkiminen siksi, että sekä ruokaa sulattelevat kalat itse että ylimääräistä ruokaa ja ulostetta hajottavat bakteerit käyttävät happea, valojen sammuttaminen puolestaan siksi, että yhteyttäminen loppuu tai heikkenee. Mutta en tiedä, ovatko nämä mekanismit niin nopeita, että kuvaamasi ilmiö voi tapahtua.

[Sannikka]

en kyllä tosiaankaan tiedä kun nyt kun taas katselen altaaseen (valot on poissa) niin kalat käyttäytyvät normaalisti eivätkä ramppaa pinnassa eli sitä on joinain iltoina ja toisina ei...? en kyllä tiedä...

[pikku_kalaset]

Nii mites tää homma nyt menee et käyttääks nää labyrinttikalat labyrinttielintään vaan jos on tarvetta (eli vesi huonohappista tai muuten huonoa) vai saattaaks ne haluta käyttää sitä rinnakkain toisena hapen hankinta muotona "ihan huvikseen", vaikkei tarviskaan. Ku eiks yleensä tollasia vaihtoehtosia tapoja käytetä vaan jos on pakko, esim. keuhkokala osaa hengittää myös "keuhkoilla", mut tekee sen vaan jos vesi vähenee liikaa? Yleensä evoluutio on kai kehittäny noi pakosta? Mut käyttääks kalat niit muutenki ku pakosta. Ois kiva tietää, et jos mulle joskus tulee taisto ni onks sil kaikki hyvin vaik ramppaa pinnassa... Ku tavallaan tiiän kyl et joo labyrinttikalat tekee tätä, mut silti ois kiva tietää myös, et tekeeks ne sitä pakosta.

[7330]

Nii mites tää homma nyt menee et käyttääks nää labyrinttikalat labyrinttielintään vaan jos on tarvetta (eli vesi huonohappista tai muuten huonoa) vai saattaaks ne haluta käyttää sitä rinnakkain toisena hapen hankinta muotona "ihan huvikseen", vaikkei tarviskaan. Ku eiks yleensä tollasia vaihtoehtosia tapoja käytetä vaan jos on pakko, esim. keuhkokala osaa hengittää myös "keuhkoilla", mut tekee sen vaan jos vesi vähenee liikaa?

Vähän epäintuitiivista kyllä, mutta eivät. Ilman hengittämisessä on muitakin hyviä puolia kuin vain parempi saatavuus, ja usein ilmahengityksestä tuleekin se ensisijainen tapa, ja kiduksiin turvautumisesta pelkkä toissijainen hengitystapa, joka harventaa tarvetta nousta pinnalle.

Keuhkokalat ja niilinhauet ovat siinä määrin riippuvaisia keuhkoistaan, että hukkuvat elleivät pääse pinnalle. Tieteessä käytetty termi tällaiselle kalalle taitaa olla obligatorinen ilmanhengittäjä. Yhtä huonosti käy rihmakaloille ja taistelukaloille, arapaimoille, käärmeenpääkaloille, suoankeriaille ja konnamonneille. Esimerkiksi monniset ja haarniskamonnit, purje- ja täpläplekot ja keuhkomonnit puolestaan ovat fakultatiivisia ilmanhengittäjiä, eli hyvissä happioloissa pärjäävät, vaikka pinnalle pääsy estettäisiin, mutta jos vaihtoehtoja on, ne mieluusti käyvät silti silloin tällöin ilmaa haukkaamassa.

Keuhkokaloilla ja niilinhauilla on muuten ihan oikeat keuhkot, samanlaiset ja samaa alkuperää kuin meilläkin. Muilla kaloilla keuhkot ovat muuntuneet umpinaiseksi uimarakoksi, eivätkä enää kelpaa hengittämiseen. Ne ovat sitten erikseen kehittäneet erilaisia konsteja ilman hengittämiseen: labyrinttikaloilla on päässään labyrinttielin, kun taas monnit nielevät ilmaa suolessaan olevaan taskuun, jossa on paljon verisuonia hapen talteen ottamiseksi.

Vastauksena käytännön kysymykseen siis, että kyllä taistelukalan kuuluu käydä pinnalla. Jos se ei käy koskaan hengittämässä, on ehkä syytä olla huolissaan.

[pikku_kalaset]

Keuhkokalat ja niilinhauet ovat siinä määrin riippuvaisia keuhkoistaan, että hukkuvat elleivät pääse pinnalle. Tieteessä käytetty termi tällaiselle kalalle taitaa olla obligatorinen ilmanhengittäjä. Yhtä huonosti käy rihmakaloille ja taistelukaloille, arapaimoille, käärmeenpääkaloille, suoankeriaille ja konnamonneille.

Hyvin mielenkiintoista. Mistä oot kuullu tän? Eli taistelukala voi kuolla jos ei pääse pinnalle? Mä en ees tienny et monniset, haarniskamonnit ja jotkut plekot pystyy käyttämään ilmaa. Enkä ainakaan mistään suolitaskuista Entä paratiisikala sitten, kuoleeks sekin?

Mä oon muutenki oppinu täällä paljon... Mulla tai kellään tutulla ei oo koskaan ollu akvaariota ja aika lailla luulin, et kunhan vesi on oikeanlämpöstä ja happipitosta ni sinne voi tunkee kalan En todellakaan tienny mistään nitrifikaatiobakteereista tai kovuudesta. Ainoo minkä tiesin oli, et osa kaloista ei pärjää hanavedessä (en tienny miks, esim. koska kovuus on väärä) ja miltä näyttää lehtikala ja miljoonakalauros sekä et on olemassa "monneja" (joihin sitten kuuluki aika lailla kaikki mustat pohjalla mönkivät, joilla on pitkät viikset ). Toki mä nyt osasin uumoilla, et asia ei oo näin yksinkertanen ja siks tänne tulinki. Tää on tosi hyvä sivusto varsinki ku on tosi paljon erilaisia asiaa tutkineita, jotka korjaa toisiaan jos on eri mieltä.
.

[7330]

Hyvin mielenkiintoista. Mistä oot kuullu tän? Eli taistelukala voi kuolla jos ei pääse pinnalle? Mä en ees tienny et monniset, haarniskamonnit ja jotkut plekot pystyy käyttämään ilmaa. Enkä ainakaan mistään suolitaskuista Entä paratiisikala sitten, kuoleeks sekin?

Kalojen biologia on tavattoman mielenkiintoista ja paljon monimutkaisempaa kuin äkkiseltään luulisi. En minäkään siitä tarpeeksi tiedä, mutta olen opiskellut vähän vesistötieteitä ja tieteellisiä artikkeleita löytyy Google Scholarilla melkeinpä aiheesta kuin aiheesta.

Sen, onko ilmahengitys tietylle kalalle välttämätöntä vai ei, voi oikeastaan testata vain estämällä kalojen pääsyn pinnalle ja katsomalla hukkuvatko ne. Ymmärrettävistä syistä näitä julmia kokeita ei ole ihan huvikseen joka lajille tehty, mutta nopeasti kurkistaen (Google Scholarista hakusanalla "obligate air breathing" ja lisäämällä perään eri kalojen nimiä) löysin maininnan siitä, että ainakin sinirihmakalat ja kääpiörihmakalat hukkuvat, elleivät pääse pinnalle. Samoin keuhkokaloilla, niilinhauilla ja konnamonneilla ilmahengityksen on testattu olevan pakollista normaalioloissa. Jos veden lämpötilaa lasketaan (esim. sinirihmakalan kohdalla alle 20 asteen) tai vettä hapetetaan voimakkaasti, myös obligatoriset ilmanhengittäjät pysyvät elossa kidustensa varassa, muttei niiden olo silloinkaan mukava ole.

Ilmaa hengittävissä kaloissa on vielä se hassu piirre, että usein niiden hengityselimet - olivatpa ne keuhkot tai labyrinttielin - eivät ole vielä poikasilla täysin kehittyneet. Rihmakaloilla ja taistelukaloilla on ilmeisesti sen verran hyvät kidukset, että poikaset pienempine hapentarpeineen pärjäävät ilmaa hengittämättä. Sen sijaan niilinhauilla ja keuhkokaloilla on poikasina höyhenmäiset ulkoiset kidukset, samanlaiset kuin salamanterien ja vesiliskojen toukilla, jotka sitten surkastuvat sitä mukaa kun keuhkot kehittyvät käyttökelpoisiksi.

Ilmeisesti tropiikissa hapenpuute on niin yleinen ongelma, että hyvin monilla akvaariokaloilla on ainakin jonkinlainen kyky haukata ilmaa tarpeen tullen. Toiset, esimerkiksi miljoonakalat, puolestaan käyttävät ilman sisältämää happea epäsuorasti riippumalla aivan pinnan tuntumassa, sillä ylinnä olevaan vesikerrokseen on liuennut eniten happea ylläolevasta ilmasta. Toisaalta nopeasti virtaavien koskien kalat, kuten imunuoliaiset, monet vaativammat plekot ja leväbarbit, eivät voi hengittää ilmaa lainkaan ja ovat hyvin herkkiä hapenpuutteelle akvaariossakin.

[miljoonakala84]

Rihmakaloilla ja taistelukaloilla on ilmeisesti sen verran hyvät kidukset, että poikaset pienempine hapentarpeineen pärjäävät ilmaa hengittämättä.

Miula kun oli noita kääpiörihmakalan poikasia kasvamassa niin rupesivat käymään veden pinnasta ilmaa vasta ollessaan yli 2 cm pitusia.

[7330]

Rihmakaloilla ja taistelukaloilla on ilmeisesti sen verran hyvät kidukset, että poikaset pienempine hapentarpeineen pärjäävät ilmaa hengittämättä.

Miula kun oli noita kääpiörihmakalan poikasia kasvamassa niin rupesivat käymään veden pinnasta ilmaa vasta ollessaan yli 2 cm pitusia.

Juu, suunnilleen samassa kokoluokassa muistelisin omien paratiisikalojenikin aloittaneen. Tähän voisi perehtyä enemmänkin, jos olisi aikaa kahlailla kirjallisuutta. Tieto tahtoo olla usein turhan hyvin piilotettuna.

[pikku_kalaset]

Keuhkokaloilla ja niilinhauilla on muuten ihan oikeat keuhkot, samanlaiset ja samaa alkuperää kuin meilläkin. Muilla kaloilla keuhkot ovat muuntuneet umpinaiseksi uimarakoksi, eivätkä enää kelpaa hengittämiseen. Ne ovat sitten erikseen kehittäneet erilaisia konsteja ilman hengittämiseen: labyrinttikaloilla on päässään labyrinttielin, kun taas monnit nielevät ilmaa suolessaan olevaan taskuun, jossa on paljon verisuonia hapen talteen ottamiseksi.

Siis onko keuhkot alkeellisemmat kuin uimarakko tai ainakin aikaisemmat? Jos kerran muilla kaloilla keuhkot muuntu uimarakoksi ni sit keuhkot kai oli ensin ? Mä oon aina aatellu et uimarakko oli ensin, koska elämä tuli vedestä maalle (ni veteen sopeutuneet hengitystavat ois ollu ensin) Millä ne ekat vesioliot sit hengitti veden alla? Sori tyhmät kysymykset. Kiinnostaa muutki asiat, mut en osaa pukee niit sanoiks. Kronologia etenkin, et mis järjestykses mikäki olio on lähteny kehittyy.

[7330]

Siis onko keuhkot alkeellisemmat kuin uimarakko tai ainakin aikaisemmat? Jos kerran muilla kaloilla keuhkot muuntu uimarakoksi ni sit keuhkot kai oli ensin ? Mä oon aina aatellu et uimarakko oli ensin, koska elämä tuli vedestä maalle (ni veteen sopeutuneet hengitystavat ois ollu ensin) Millä ne ekat vesioliot sit hengitti veden alla? Sori tyhmät kysymykset. Kiinnostaa muutki asiat, mut en osaa pukee niit sanoiks. Kronologia etenkin, et mis järjestykses mikäki olio on lähteny kehittyy.

Jep, se tuntuu vähän omituiselta, mutta juuri näin päin asianlaita näyttäisi olleen: keuhkot kehittyivät ensin kalojen hengitystä tehostamaan aikana, jolloin merissä oli happea perin vähän, ja kyky ottaa sitä ilmasta oli erityisen arvokas. Myöhemmin se sitten erikoistui kelluntaelimeksi. Siinä mielessä me ihmiset olemme oikeastaan alkeellisempia kuin särjet.

Kidukset toki olivat olemassa ennen sen paremmin keuhkoja kuin uimarakkojakaan. Esimerkiksi nahkiaisille, haille ja rauskuille ei koskaan kehittynyt keuhkoja, eikä niillä ole myöskään uimarakkoa, sillä ne erosivat luukalojen kehityslinjasta ennen keuhkojen kehittymistä. Kidukset niillä kuitenkin on. Uimarakon puuttuessa hait muuten kelluvat vedessä siksi, että niillä on valtava, rasvainen maksa.

[Riveriana]

Kidukset toki olivat olemassa ennen sen paremmin keuhkoja kuin uimarakkojakaan. Esimerkiksi nahkiaisille, haille ja rauskuille ei koskaan kehittynyt keuhkoja, eikä niillä ole myöskään uimarakkoa, sillä ne erosivat luukalojen kehityslinjasta ennen keuhkojen kehittymistä. Kidukset niillä kuitenkin on. Uimarakon puuttuessa hait muuten kelluvat vedessä siksi, että niillä on valtava, rasvainen maksa.

Hih, jos kerran sanotaan ettei jääkarhun maksa ole ihmiselle terveellistä, niin mahtaisiko hainkaan maksa olla? Nykyäänhän suositaan vähärasvaisia ruokia.