Noloimmat mokani ja väärinkäsitykset

[sneeli]

Ajattelin, että tähän ketjuun voisi kirjoittaa itselle sattuneita noloja mokia ja tilanteitä, joihin joutunut. Edellyttäen tietenkin, että pystyy jo itsekin niille nauramaan.

Tässä yksi noloimmasta päästä olevista mokistani. Menin hyvin väsyneenä töitten jälkeen Sokos-kahvilaan. Otin tarjottimelle lasin ja kahvikupin lautasineen. Automaatista otin kahvin ja veden, sitten kaadoin kerman kermakannusta. Veden värjäytyessä maitomaisen valkoiseksi havahduin kuin unesta ja tajusin kaataneeni kermaa vesilasiin . Myyjä katsoi minua kuin idioottia (ehkä voi sanoa oikeutetusti) varsin tyly ilme naamallaan , kun kysyin, mihin voisin panna vesi-kermalasin . No, hän käski kaataa sen siihen automaatin "viemäriin". Ei tullut mieleenkään enää ruvata selittämään, että taisin nukahtaa seisaalleni.

[tanjakemp]

Tälle "mokalle" olen nauranut tapahtuneesta asti. Olen mieheni kanssa joka kesä päävastuussa suurehkon nuorten viestintäleirin järjestämisestä. Leirin romppeita kasataan noin viikko ennen leiriä ja sitten kun leiri alkaa, stressimittari kaikkine vastuukysymyksineen on huipussaan. Lisäksi olen koko ikäni reagoinut stressiin kävelemällä unissani. Leirin edetessä oli mieheni kiskonut minut jo useampana yönä ja useampaan kertaan per yö takaisin nukkumaan, kun olin kävelemässä milloin minnekin. Naureskeltiin jo kaulapannasta ja koirien flexi-taluttimesta. No voittihan se väsymys viimein mieheni tarkkaavaisuuden ja heräsin eräänä varhaisena aamuna kesäisen leirikeskuksen pihatieltä ilman rihman kiertämää. Öljysora nipisteli sen verran paljaita jalkapohjia, että uni loppui kesken. Nolostumisen ja naurun aihe syntyi siitä, että kävelyni sattui siihen ajankohtaan, kun leirin keittiöhenkilökunta oli saapumassa töihin tietenkin samaa pihatietä pitkin. Kipaisin muuten aika äkkiä takaisin majoitukseen ja herättelin paremman puoliskoni ihastelemaan leirin vastaavan paraatiasua.

[sneeli]

Varmaan ikimuistoinen tilanne, mutta onhan sitten vanhainkodissakin vielä jotain hauskaa muisteltavaa.



Tällainen sattui nuoruusvuosinani. Olimme monen tytön kanssa koulumme "manalassa" eli tyttöjen WC:ssä tupakalla vessakopeissa. Imin kiihkolla tupakkaa, mutta yks kaks minusta alkoi tuntua, että oli aivan hiljaista. Kysyin kuuluvalla äänellä, että loppuiko välitunti jo. Kun kukaan ei vastannut, avasin kopin oven, työnsin pääni kopista, puhalsin savut keuhkoista ja kysyin, että joko kello soi. Samalla huomasin katsovani suoraan historianopettajan naamaan joka taas katsoi suoraan minuun. Menin varmaan aivan punaiseksi ellen jopa valkoiseksi. Historianopettajattaremme, joka pienikokoisena oli sulautunut hyvin tyttöjoukkoon, hoputti meitä sitten vain kovasti ulos.

Arvelin siinä vaiheessa, että no, perästä kuuluu ja oletin, että saan jälki-istuntoa tai ainakin lapun kotiin . Mitään ei tapauksesta kuitenkaan koskaan kuulunut. Ehkä olin ollut niin nolon näköinen kurkatessani kopista, että sen katsottiin riittävän rangaistukseksi.

[mc82]

Mä olen oikea kävelevä katastrofi, joten mokia sattuu harva se päivä

Tuossa menneellä viikolla mies leikitteli käsilläni siten, että tarttui ranteisiini ja alkoi heiluttelemaan käsiäni. En tykännyt siitä, joten yritin vetäistä toisen käteni irti miehen otteesta. Miehen ote oli aika löperö, joten nyrkki kimposi kunnon voimalla suoraan miehen nenään No, pääsin vapaaksi, mutta mies sanoi, että sattui kunnolla - oli siitä aikamoinen tärsky tullut, kun oli kuulemma kuivia veripalleroita saanut nenästä niistää jokunen päivä tapahtuneen jälkeen

Nuorempana työskentelin postinjakajana. Oli maaliskuu, takana oli ollut plussakeli, jolloin lumet olivat sulaneet, mutta heti perään tuli uudet pakkaset, joten tiet jäätyivät peilijääksi. Lisäksi vielä uutta lunta satoi jään päälle. Olin lenkillä kärryjen kanssa, edessä oli pitkä ja jyrkkä alamäki. Tietysti liukastuin alamäessä, raahauduin mahallani kärryjen perässä alamäen, pienen autotien yli törmäten katukiveykseen Kärryissä oli käsijarru, mutta niissä kärryissä se oli ilmeisesti rikki tai vajaakuntoinen Oli onni, ettei autoja sattunut menemään - kyseessä oli enemmänkin pihalle menevä tie kuin varsinainen autotie. Ja itsekunnioituksen kannalta oli hyvä, ettei tapahtumahetkellä ollut yleisöä seuraamassa Selvisin ehjänä, mutta lantioon ja polviin tuli muistoksi aika komeat mustelmat...

Lisää postihommia. Olin pysähtynyt punttikaapille (niitä kaappeja tienvarressa) lastaamaan lisää tavaraa kyytiin. Käänsin selkäni kaappiin päin asetellakseni kamoja paremmin, (iso) takamukseni taisi olla siellä kaapin sisällä. Nousin ja lähdin liikkeelle - perästä kuului rrrrrriiiiiiitttssss... Jep, olin tarttunut housuista kiinni kaapin lukkoon (don't ask me, how!) ja liikahtaessani housuihin oli revennyt sellainen palkeenkieli, että alkkarit paistoivat uudesta tuuletusaukosta koko kansalle. Sellainen melkein nyrkinmentävä reikä tuli p**seen kohdalle. Lenkki vedettiin loppuun siten, että lokakuun keleillä vedin pelkässä T-paidassa takki solmittuna lanteille peitoksi Ja flunssahan siitä tuli...

Tämä tapahtui ihan pari päivää takaperin. Olin "hieman" väsyksissä (lue: puolikuollut) ja menossa nukkumaan. Tapani mukaan tein n. miljoonaa asiaa kerralla, eikä mistään meinannut tulla mitään... Olin täyttämässä pyykkikonetta, että saa pyykit seuraavana päivänä pyörimään. Siinä muistin, että pitää käydä antamassa monneille ruokatabletit yöksi (meillä ruokitaan pohjakalat vasta ennen nukkumaanmenoa). Siinä välissä revin sukat jalasta ja ajattelin työntää ne vielä pyykkikoneeseen viimeiseksi. Hain napit, ruokin monnit. Sitten vielä sukat koneeseen ja luukut kiinni. Tässä kohtaa havahduin. Nimittäin seisoin pyykkikoneen vieressä monnien napit kourassa. Ei helv... Äkkiä altaalle katsomaan. Ja ta-daa, siellähän ne mun sukat lillui isossa altaassa, vielä pinnalla Sukat pois, napit tilalle ja heitin sukat kuivumaan. Ja siinä vaiheessa päätin antaa luovutusvoiton Nukkumatille ja painuin suorinta tietä pehkuihin - ehkä parempi näin

P.s. Kalat ovat edelleen hengissä, kukaan ei kupsahtanut mun sukkamehun hajuun

[MA7xGE]

^Mun on helppo kuvitella toi alamäkijuttu, sillai kui pingviinit tekee!

No, oma nolo moka on aika outo... (Ei ole pakko lukea!)
Oli ekaluokan liikuntatunti. Tai no, itse asiassa olimme jo pukuhuoneessa vaihtamassa vaatteita, ilman opettajaa. tyttöjen ja poikien pukuhuoneen välissä oli suihkuhuone, josta oli ovi molempiin huoneisiin. Tietysti tytöt kävivät ensinnä, tapana oli pestä jalat. (miksiköhän?)

Anyway, pojathan eivät tienneet, että milloin on suihkut vapaat. Joten menin kontalleni lattialle, ja vilkuilin oven alta. Tämähän oli muiden mielestä hauskaa, ja sama jatkui, välillä joku muu, ja välillä taas minä. Kun sitten olin taas pylly pystyssä lattialla, tuli liikunnanopettajamme huoneeseen. No, jälkkärihän siitä rapsahti. Eräs kaverini oli tähän että: "Mäkin olin siinä. Ja toi ja toi ja toi." Ja sitten meitä olikin viisi istumassa. Opettajani kikatteli kun ilmoitti asiasta äidilleni ja isä antoi kotona kympin hyvistä nauruista.
Asiassa oli huono puolensa, tytöt olivat paidat päällä, ja me näimme vain polveen asti.
Mutta oli siitä hyötyäkin, sen jäkeen ei ole enää ikinä tarvinnut virutella jalkoja, eikä tosin ole tullut istumistakaan sen jälkeen.


Ja oma muistiKUVANI on, kun katson opettajaa yläviistoon ovensuuhun.

[sneeli]

Ei helv... Äkkiä altaalle katsomaan. Ja ta-daa, siellähän ne mun sukat lillui isossa altaassa, vielä pinnalla :

Siinä tuli varmaan vain hyödyllinen, uusi bakteeriymppi altaaseen.

Ja oma muistiKUVANI on, kun katson opettajaa yläviistoon ovensuuhun.

Hauska kuvitella tilanne - mulle varsin helppoa, kun oma tilanne oli vähän samanlainen,kun huomasin tujottavani suoraan opettajaan.

Kiva, että tänne ovat jo näin monet uskaltautuneet kertomaan "mokistaan"!

[mc82]

^Mun on helppo kuvitella toi alamäkijuttu, sillai kui pingviinit tekee!

Kärryissä oli tuossa vaiheessa tavaraa aika reilusti, joten kärryt sai ihan hyvin nopeutta etuvetoisuuden ansiosta. Mä siis roikuin siellä kärryjen kädensijoissa kiinni ja tulin perässä, en siis liukastumishetkellä laskenut kärryistä irti ja tullut vapaalaskua kärryjen perässä

Ja tuon housujutun satuin vahingossa töissä kertomaan, seurauksena se, että sain röhönaurut ja työkavereilta kuittailua aiheesta tyyliin "ai sä meinasit mennä takas kaappiin" Nauravat varmaan sille vieläkin...

Siinä tuli varmaan vain hyödyllinen, uusi bakteeriymppi altaaseen.

Bakteereista en tiedä, mutta haju oli varmaan aika tyrmäävä Kalaparat!

[Carmila]

Opiskeluaikoina aika ei tahtonut riittää mihinkään kun piti hoitaa työt ja opinnot. Olin sitten erään ilan vapaalla töistä. Eräs opiskelukaverini oli tulossa lainaamaan minulta jotain kirjaa tms. ihan ovelta noutamalla, joten ajattelin, että voin varsin hyvin hemmotella itseäni menemällä kylpyyn. Jossain vaiheessa ovikello soi, ja nappasin pikkuruisen käsipyyhkeen strategisten paikkojen peitoksi ja kirjan eteisen pöydältä ja avasin oven. Ta-daa! Opiskelukaverin sijasta siellä seisoi kaksi varusmiestä keräämässä sotaveteraaneille, ja se pyyhe oli siis todella niukka. Siinä sitten molemmin puolin nolona oltiin, enkä kyllä muista tuliko keräykseen osallistuttua vai ei.

[catfish freak]

Jaa-a onhan noita mokia tullut elämän varrella vaikka minkälaista, mieleen painuvin oli tämmöinen:

Kävimme isän ja yhden kaverin kanssa moottorikelkkailemassa, noh koska molemmilla oli omat kelkat, ja kaverin kelkan tela kapeampi, se kaivoi pienen saarekkeen kupeeseen ns "hyppyrin" kokeilin hypätä siitä ja kas kas kuinka ollakaan en huomannut sitä monttua, kelkka hyppäsin noin 4 metriä, alas tulossa jouset pohjaan, sanotaanko että oli pikkusen takalisto hellänä sen jälkeen...

Mutta onhan tuota tullut touhuttua vaikka minkälaista, rakennettu omia ilotulitteita, ajettu tiiliseinään potkulaudalla, juostu aidan tolppaan...

[kala_friend]

Nuorempana työskentelin postinjakajana. Oli maaliskuu, takana oli ollut plussakeli, jolloin lumet olivat sulaneet, mutta heti perään tuli uudet pakkaset, joten tiet jäätyivät peilijääksi. Lisäksi vielä uutta lunta satoi jään päälle. Olin lenkillä kärryjen kanssa, edessä oli pitkä ja jyrkkä alamäki. Tietysti liukastuin alamäessä, raahauduin mahallani kärryjen perässä alamäen, pienen autotien yli törmäten katukiveykseen Kärryissä oli käsijarru, mutta niissä kärryissä se oli ilmeisesti rikki tai vajaakuntoinen Oli onni, ettei autoja sattunut menemään - kyseessä oli enemmänkin pihalle menevä tie kuin varsinainen autotie. Ja itsekunnioituksen kannalta oli hyvä, ettei tapahtumahetkellä ollut yleisöä seuraamassa Selvisin ehjänä, mutta lantioon ja polviin tuli muistoksi aika komeat mustelmat...

Ajatteleppa niin kuin pingviinit laskee jäämäkiä! Meinasin pudota tulilta kun nauroin niin paljon vedet silmissä...

[mc82]

Kävimme isän ja yhden kaverin kanssa moottorikelkkailemassa, noh koska molemmilla oli omat kelkat, ja kaverin kelkan tela kapeampi, se kaivoi pienen saarekkeen kupeeseen ns "hyppyrin" kokeilin hypätä siitä ja kas kas kuinka ollakaan en huomannut sitä monttua, kelkka hyppäsin noin 4 metriä, alas tulossa jouset pohjaan, sanotaanko että oli pikkusen takalisto hellänä sen jälkeen...

Hehe Montako viikko meni, että pystyi taas istumaan normaalisti?

Tästä tuli mieleen muisto lapsuusajalta - tämäkin tarina kertoo karua kieltään allekirjoittaneen älyllisestä kapasiteetista Olimme kaverin kanssa pulkkamäessä muksuna. Kaveri oli saanut uuden Stigan joululahjaksi ja pitihän se päästä koeajamaan. Pulkkamäki oli semmoinen leveä mäenpätkä, joka nousi loivasti, eli toisessa laidassa oli lyhyitä, loivia, pikkulapsille sopivia mäkiä ja toisessa oli pitkiä ja jyrkempiä, juuri meidän makuun sopivia mäkiä. Mentiin sinne ihan toiseen päähän, missä mäki oli pisimmillään. Reitillä oli n. puolimetrinen kivenmurikka, kaveri sanoi, että vedetään hyppyristä. Mä sanoin, että "joo"! Vedettiin sitten Stigalla kivenmurikan yli, aika komea lento tuli, mutta aika ikävästi tärskähti persuksissa, kun Stiga tavoitti taas maankamaran Pysyttiin molemmat tärskystä huolimatta kyydissä. Mäen alapuolella oli pari hiljaista tyttöä... En pystynyt istumaan normaalisti 3 viikkoon.

Tämä tapahtui ihan ekan luokan alussa. Oli ollut sateisia päiviä välissä. Yhtenä päivänä tuli tauko sateeseen, koulun pihalla oli useita suuria kuralätäköitä. Kuravesi näytti ihan rakastamalleni kaakaolle. Huusin pari kaveria yhden lätäkön ympärille ja sanoin, että tässä on suklaamaitoa Kyykistyimme kaikki lätäkön ympärille ja aloimme käsillä kipata "suklaamaitoa" suuhun. Siinä sitten ihmeteltiin suklaamaidon kitkerää makua, johon mä taisin tokaista, että tää on sitä tummaa suklaata Luokanvalvoja sattui huomaamaan puuhamme ja tuli kiireesti paikalle. Mä vaan selitin, että me juodaan suklaamaitoa Luokanvalvoja lopetti puuhamme, patisti meidät sisään ja pääsin tunniksi Häpeätuoliin istumaan kepposestani. Häpeätuoli oli siis meidän luokalla rangaistuskeino, eli jos oli tuhmasti, joutui istumaan määrätyn ajan käytävän nurkkaan laitetussa tuolissa. Siinä piti istua, mitään kirjoja, läksyjä, leluja tms. ei saanut sessiossa olla viihdykkeenä, ainoastaan sai tuijottaa seinää.

Mitähän muuta sitä tulee mieleen... To be continued...

[kala_friend]

^Heh! Kuinka kauan oli paha maku suussa?

[mc82]

^ No kyllä vähän aikaa maistui suussa sora Voin sanoa, että ei sitä kuravettä kannata juoda, ei se niin hyvää ole

Katsoin tässä Linnanmäki-pätkää ja tulipas mieleen varmaan hauskoin väärinymmärrys.

Olin joskus teinivuosina Lintsillä. Oltiin käyty karkkikaupassa ja namipussit kourassa mentiin vuoristorataan. Päästiin ihan ekaan vaunuun. Mulla ei ollut laukkua lainkaan mukana, joten länttäsin karkkipussin polvien päälle uskoen, että kyllä se siinä pysyy. Vuoristoradan parhaassa hyppyrikohdassa etummaisten vaunujen väki pomppaa penkeistä ilmaan, niin meidänkin ahterit kimposivat ilmaan hyppyrissä - polvien päällä ollut karkkipussi tietysti pomppasi mukana siten, että se kaaressa lensi vaunun etureunan yli radalle (ei kiskoille) ja sinne jäi, hurautettiin karkkien yli. Kaveri nauroi tapahtuneelle niin, ettei henkeä meinannut saada, mua taas harmitti namien menetys... Ei siinä mitään, jatkettiin iltaa yhtä karkkipussia köyhempänä, kivaa oli.

Pari päivää meidän käynnin jälkeen uutisissa kerrottiin, että Linnanmäellä oli sattunut onnettomuus - vuoristorata oli suistunut raiteilta Mitään vakavampaa ei ollut käynyt, onneksi. Mutta kyllä sen jälkeen meikäläinen spekuloi kuumeisesti, oliko suistumisen syy kenties meikäläisen aiheuttama... Mistään karkkipussista ei tosin mainittu, kun onnettomuuden syy paljastui. En enää muista, mikä se "oikea" syy suistumiselle oli - mutta se ei ollut karkkipussi

[Maisu]

Joskus 90-luvun alkupuolella, juuri ennen pankkikriisiä, olin Mandatumin yhtiökokouksessa Hotelli Hesperiassa. Noihin aikoihin olin vielä n. 50-kiloinen ja olin sonnustautunut pitkään kevyeen kesähameeseen ja sukkahousuihin. Hyvien tarjoiluiden vuoksi hätä yllätti kesken kokouksen. Palatessani vessasta sipsutin hienostuneesti korkokengissäni keskikäytävää takaisin saliin - ja hameenhelma takaa sisällä sukkahousuissa! Kovin pitkälle en ehtinyt kun perääni säntäsi joku järjestelypuolen nainen vihjaamaan asiasta, luojan kiitos, sillä paikkani oli aivan edessä.

Kaikkia tavallisempia "roskapussin kanssa aamudösään" -tyyppisiä juttuja tulee tehtyä niin usein etteivät ne enää suuremmin nolota. Onneksi on taas kesä eikä tarvitse tarkastaa joka aamu työmatkalla erikseen että onhan jalassa päällihousutkin eikä pelkät pitkät kalsarit.

[aquamarina]

Usein on sattunut sitä, että sukkahousut valuu lahkeesta ulos mm. tuolla keskustassa ja kerrattain opiskelupaikassa (joo, kannattaa riisua housut ja sukkahousut erikseen, eikä jättää niitä sukkahousuja sinne housujen sisään.), tietenkin myös isossa marketissa siinä jonossa. Niin ja sitten lukihäiriön takia sattuu vaikka ja mitä, että olen opetellut lukemaan kaiken moneen kertaan, ennen kuin suuni avaan (Tampereella ylöjärvelle päin menevällä moottoritiellä "on" kyltti jossa lukee Kempele, muutpa ei sitä ole huomanneetkaan).

Ja viimeksi kun tuli vesimittarin lukijat tuonne oven taakse, nousin sohvalta ja kas kummaa jalat ei ottaneetkaan alle, makasin pitkin pituutta tuossa lattialla, joo paniikki hiipi, jos ne ukot tulee omilla avaimilla sisälle. No onneksi sain tukea pöydästä ja seiniä pitkin kävelin ovelle, kyllä hävetti (en ollut kännissä enkä rapulassa tms. mutta nuo jalat ei vaan aina kanna). Sitten kun sain päästettyä ne sisään jatkoin "seinäkävelyä" äkkiä takaisin sohvalle.

[sneeli]

Tästä on jo aikaa. Tyttäreni ollessa 4-5 vuotias hän opetteli innoissaan seisomaan päällään. Sanoin, että näytän hänelle, miten seistään päällään niin, ettei niska niksahda. Tuumasta toimeen, otin hyvän alkuasennon ja ponkaisin jalat ilmaan. Juuri kun sain jalat ja koko kropan suoraksi, tunsin ja kuulin, kuinka lapaluitteni välissä rusahti . Tulin alas kiireimmän kaupalla. Edellisestä päälläseisonnastani oli varmaan kulunut yli kymmenen vuotta ja kilojakin oli tullut varmaan sen jälkeen kilo per vuosi, joten ei ollut oikeastaan ihme, että rusahti, ei sentään niskassa!. Piti vaan hyväksyä, että ikä asettaa jo rajoituksia. Muutaman päivän lapaluitteni väli oli kipeä - ei tullut mieleen edes lähteä valittamaan työterveyteen .


Mutta en vielä ottanut tarpeeksi opikseni . Oltiin päiväkodista isompien lasten kanssa urheilukentällä. Lapset "hyppäsivät pituutta", mutta ponnistus oli useimmilla vielä kovasti hakusessa. Niinpä meikä taas mallia näyttämään . Otin vauhdin ja ponnistin ja, olisihan se pitänyt jo arvata, venäytin tai reväytin akillesjänteeni oikein kunnolla . Alkuverryttely olisi ehkä ollut paikallaan tai parempi olisi ollut jättää suosiolla mallinnäyttäminen nuoremmille! Tällä kertaa meni ehkä viikko nilkuttaessa. No, enää ei ole tullut reviteltyä - oppia ikä kaikki.

[Riveriana]

Hih, tuo sukkajuttu kuulostaa niin tutulta. Väsymys teettä ihan kummia juttuja. Itse joskus piti viedä hiustenkuivaaja alakerran saunaan ja pitsa pakastimeen. Tuli jotain ihan omiaan mietittyä ja siellä rappusten alapäässä tajusin ettei hiustenkuivaajaa ole missään. Palasin ylös etsimään eikä sielläkään ollut kuivaajan kuivaajaa. Ajattelin sitten viedä edes sen pitsan pakkaseen ja etsiä kuivaajan erikseen. Niin siellähän se sitten pakastimessa odotteli se hiustenkuivaaja.

Joskus varmaan kannattaisi nukkuakin

[kala_friend]

^Repesin!

[MA7xGE]

^^Hajoon!

[MA7xGE]

Noniin, lista kasvaa.

Äsken olin purolla metsästämässä kotiloita ja sukeltajia, soitin päällä ja napit korvissa. Eli en huomannut mitään. Sitten havahduin kun "hyvänpäivän tuttuja" käveli ohi, minä siinä muoviputken päällä sammakkoasennossa muovipurkki kädessä verkkarit jalassa ja laulelen turkkia... Ihan normaalia!

[kala_friend]

^Voi jessus MA7xGE!

[bombo]

Unohdin sytyttää akvan valot.

[MA7xGE]

^Voi jessus MA7xGE!

Jos joku ihmettelee tuota "turkkia" niin vanhempani toivat Turkin matkalta CD-levyn... turkiksi!

Eikä se mitään, bombo, saivatpahan fisut nukkua hiukan pidempään.

[kala_friend]

^Nimenomaan!

[MA7xGE]

LISÄÄ NOLOUKSIA!
Tämä on tapahtunut tänään!

Tänään tosin meinasi Gagga tulla housuun ; Maantiedon kokeessa oli valtio ja pääkaupunki- tehtävä (Eurooppa), josta piti saada väh. 7 oikein 10:stä. Kaverini ei saanut, ja joutui sen tänään uusimaan. Juuri ennen kuin paperit jaettiin, hän pyysi minulta erästä tunnilla tehtyä paperia lainaan... Ja kun testi alkoi, paperi jäi oikein päin pöydälleni. (ei siinä mitään, mutta istuimme IHAN kylki kyljessä ) Anyway, opettaja pyysi pistämään lapun pois. Minä taas jatkoin omaa aluekuvaustani; täydensin karttaan Itä-Euroopan rajoja. Rajoja vetelin punakynällä, kun alkoi vähän ihmetyttää, miten Ukraina oli "haljennut kahtia", eli sen paikalla oli kaksi valtiota...
(Ukrainan läpi menee joki ihan keskeltä, sen merkkasin rajaksi)
Hain karttakirjan ja korjasin oikein, mutta kirja jäi taas auki pöydälle! Opettaja käski (HUOM, käski!) laittaa kirjan kiinni, ja minua nolotti. Kun he olivat saaneet testit tehtyä, paperit palautettiin. Heti tämän jälkeen minut ja kaverini pyydettiin varastoon juttusille. Minä sitten ajattelin sen olevan niistä auki olleista kirjasta ja paperista, mutta ei!
"minkä valtion kuiskasit hänelle?"opettaja kysiyi äkäisenä. Minä ja kaveri sitten ihan äimän käkenä että "MITÄ!?" opettaja pisti vastaan ja kuulusteli, ja kun vastaan panin ja selittelin, ääni alkoi murtua ja joka paikka tärisi. "Sä sanoit Romania! Itse kuulin!" ja loputa asia selvisi, miten menikin; kun ihmettelin "kahta" valtiota, huomattuani oikean valtion oli huulillani lukenut "Ukraina!" Minulla sitten oli toinen käsi puoliksi suun edessä, ja opettajani kuvitteli kuiskanneeni sen kaverille. Tosin hän luki "Romania", mikä löytyi kaverin testistä.
Anyway, asia oli hoidettu eikä ongelmia tullut. Tunnin loputtua sanoin opettajalle, että olin saada sydänkohtauksen, kun hän oli kutsunut minut luokkaan, ja kerroin kuinka nolona olin niistä paperista ja karttakirjasta. Hän onneksi siihen hymyssäsuin hihitteli sattumaa. (onneksi )

Lisään vielä perään, että kaveri EI päässyt läpi, vaikka se Romania olikin oikein!