Ongelmia ja kalastomuutoksia 300 L

[Karo_]

Eli täällä olisi tuollainen 317L Ongelma allas!
Alussa laitoin altaan suunnilleen plekojen (Salamanteri) vaatimusten mukaan Lämpö 27 c Pehmeää vettä.
Mutta sitten sain sinne niiden seuraksi ämpärillisen ahvenia 4 sinileukaa,7 valkoista seeprakkirjoa ja turkoosikirjo pari . Niiden lisäksi siis 8 kupari monnista ja 3 salamanteria
Nyt akvaario on pyörinyt tuossa jonkun 3-4 kk Ja levä on vallannut sen.
Vaihdan vettä joka viikko noin 1/3 ja välillä kokeilin jopa 3 kertaa viikossa kun tuo ei oikeastaan näytä kovin levältä vaan kaikki on vain sellaisen ruskean möhnän peitossa ( kasvit). Mistähän voisi johtua?

Suodattimina on tollainen aika iso ulko pönttö joku sinca (ehkä) Ja jbl 80. Syynä voisi olla myös huonot valot mutta alussa kasvit kasvoivat hirmu hyvin ja oikeastaan kasvavat vieläkin ovat vaan ruskeita!
Valoina kaksi loisteputkea 120 cm Sylvania akvastar 36w Ja power glo 40w 18 000 k.
Johtuukohan ruskeus näistä vai jostain muusta? Kokemuksia?

Syytin noita jätti kaloja ja sainkin jo turkoosit hävitettyä väljemmille vesille.
No nyt kyllä lähtee puolet ahvenista! ne omii kaikki plekojen piilot ja ajaa ne pois. Plus koko kalasto on pohjalla piilossa

Altaaseen jää siis 3 salamanteri plekoa , valkoinen seeprakirjo pari ( poikasia), Sinileuka pari, 8 kuparimonnista.
Nyt sitten haluaissin jotain pintaan Kai tuonne mahtuu vielä pinta lajeja? Mitkä kävisi? Ei pieniä parvikaloja. Haluaisin jotain Rihma,taistelu tai Lehtikaloja.
Onko noista mikään mahdollinen tänne? Ja mitkä olisi ehdottomia pinta kaloja?

[Malys]

Kuulostaisi siltä että altaassa olisi piilevää, joka on yleinen levä tuoreessa akvaariossa (akvaarion kunnollinen tasapainon löytäminen vie pitkään). Onko nitraattiarvo mikä? Ainakin minulla piilevä valtasi vuosikausia pyörineen altaan ihan totaalisesti kun nitraatti huiteli korkeuksissaan ja viallinen testi näytti alhaisia lukemia.. Myös heikko valaistus voi aiheuttaa piilevää, vaihtaisin putket vaikka Arcadian Original tropical- ja freshwater-putkiin.

Allas on kohtalaisen pieni, niin en kyllä itse välttämättä lisäisi sinne enää mitään reviirikaloja, seeprakirjoahvenet osaavat olla halutessaan melkoisia piruja ja voipi olla tappeluita edessä. Ja uusia allasseuralaisia valitessa kannattaa muistaa, että kirjoahvenet voivat vetää pienemmät napaansa, joten kokoa pitää olla. Tapparakalat ainakin viihtyvät pinnan tuntumassa, mitähän muita.. En nyt tähän hätään osaa sen kummempia ehdottaa, olen töissä ja kalakirjallisuus on kotona.

[Karo_]

Mulla ei valitettavasti ole nitraatti testiä. Mikä nitraattia nostaa?
Noista valoista tota power glo:ta en viitsisi vaihtaa kun oli kirkkain (kallein) Lamppu mitä löyty.
Mutta sen kaveriksi jos pistäisi tuollaisen arcadian putken niin kumpi olisi parempi?

[Anniquu_]

Mikä nitraattia nostaa?

Kalankakka

Nitraatti ja nitriittitesti sekä pH-testi olisi kyllä ehdottoman tärkeä kyllä löytyä. Mielellään veilä tippatestinä, se on tarkempi kuin liuskatestit. Tarkoitukseni ei missään nimessä ole olla tyly/ilkeä, mutta kun joudut kysymään sitä, että mikä nostaa nitraattia, niin suosittelen vakavasti, että perehtyisit hieman akvaarionhoidon perusteisiin. http://www.akvaarioon.fi/Akvaarion-perusopas Tuo kirja voisi olla potentiaalinen perusteos, löytynee aika hyvin kirjastoistakin, samoin hänen vanhemmat teoksensa, (vanhimpien kirjojen litravaarimuksia ei sitten saa ottaa todesta tai sitten kertoa kymmnellä wanhoisa opuksissa annettu litramäärä ) http://www.aquahoito.info on myös hyvä sivusto, vaikka ukonäkö on hieman vanhentunut.

Voi tietysti olla, että sinulle tuli jokin muistikatkos, ja nitraatti-kysymys olisi toisena hetkenä ollut selvää pässinlihaa. Pahoittelen, jos neuvoin sinua liian kovasanaisesti.

[Hopotus]

Tuossa myös linkki veden kemiaan ja biologiaan liittyen vesitestit: mitä ja miksi .

Itse taitaisin vaihtaa toisen kirjoahven pariskunnan rihmakala haaremiin. Ehkä helmirihmakalaan. 300L pohja-ala voipi olla liian pieni kahdelle isohkolle kirjoahvenparille sekä plekoille ja monnisille. Kuva altaasta auttaisi nyt. Toisaalta jokin isompi tetra sopisi hyvin myös tuohon seuraan.

[Tia-Teresia]

Voi tietysti olla, että sinulle tuli jokin muistikatkos, ja nitraatti-kysymys olisi toisena hetkenä ollut selvää pässinlihaa.

Mä olen itse painiskellut tuon nitraatti ongelman kanssa kohta 2kk. Aivan käsittämätöntä mun mielestä, että edes tehostetuilla veden vaihdoilla, pohjan lappoamisilla, suodatuksen tarkistuksella, ruokinnan vähentämisella jne jne, ei tullu olevan mitään vaikutusta mun yhden altaan pilvissä hipoviin nitraattiarvoihin. Alkaa epäilyttämään jo pikku hiljaa, että joku on keksinyt tavan valmistaa nitraatti-lasia, valmistanut siitä akvaarion ja tehnyt mulle PIENEN käytännönpilan

[viineri]

^Ehkä testi on viallinen ja näyttää, että vedessä on nitraattia, vaikkei ole? Hanavedessä voi olla myös nitraattia..

[Tia-Teresia]

^Ehkä testi on viallinen ja näyttää, että vedessä on nitraattia, vaikkei ole? Hanavedessä voi olla myös nitraattia..

Tätäkin epäilin, mutta muissa altaissa(4kpl) samalla testillä mitattuna ei tätä ongelmaa ole, hanastakin oon mitannut suoraan, samoin lainasin kaverin aineet ja sillä sama, ja liuskakin näyttää samaa . Ja juuri sen takia alan epäilemään, että mua on huijattu

[Anniquu_]

Tätäkin epäilin, mutta muissa altaissa(4kpl) samalla testillä mitattuna ei tätä ongelmaa ole, hanastakin oon mitannut suoraan, samoin lainasin kaverin aineet ja sillä sama, ja liuskakin näyttää samaa

Ompas erikoista kyllä. Lannoitatko joka allasta samoilla aineilla (jos lannoitat)? Kun jos eri purkeista menee eri akvoihin, ettei jossain lannoitteessa olisi nitraattia mukana? Ja onko joka akvalle samaa ruokaa? Tai ehka siellä voi olla jossain joku pieni raato, jonka bakteerikanta jaksaa muuttaa nitraatiksi asti? En tuota omaa kalastoketjuasi lukenut kunnolla, joten voi olla että kysyn jotain mitä on jo setvitty. Pohjaa lappoat ahkerasti, mutta oletko tutkinut kaikki kannonkolot ja kasvipuskat? Mitä se nitraattiarvo näyttää noin niinkuin numeroarvoina?
Tälläsia pikamietteitä...

[Tia-Teresia]

Tätäkin epäilin, mutta muissa altaissa(4kpl) samalla testillä mitattuna ei tätä ongelmaa ole, hanastakin oon mitannut suoraan, samoin lainasin kaverin aineet ja sillä sama, ja liuskakin näyttää samaa

Ompas erikoista kyllä. Lannoitatko joka allasta samoilla aineilla (jos lannoitat)? Kun jos eri purkeista menee eri akvoihin, ettei jossain lannoitteessa olisi nitraattia mukana? Ja onko joka akvalle samaa ruokaa? Tai ehka siellä voi olla jossain joku pieni raato, jonka bakteerikanta jaksaa muuttaa nitraatiksi asti? En tuota omaa kalastoketjuasi lukenut kunnolla, joten voi olla että kysyn jotain mitä on jo setvitty. Pohjaa lappoat ahkerasti, mutta oletko tutkinut kaikki kannonkolot ja kasvipuskat? Mitä se nitraattiarvo näyttää noin niinkuin numeroarvoina?
Tälläsia pikamietteitä...

Kasvit saa vaan easy carboa(nyt ollut viikon tauolla), menee samasta putelista joka kippoon, samoista purkeista saavat ruokansa, eli tässäkään ei voi olla syy. Kyseessä siis tuo kaikin isoin allas, tarkkaa litramäärää en nyt muista. Suodatuksena tehokas ulkosuodatin (just nyt en muista tehoja), sekä pluvalin4plus sisällä. Kaloja siellä ei kokoonsa nähden ole paljoakaan. kaksi partista, yks pikku pleko(n20cm?), 19 platyä, käärmekala sekä kolme tikrunuoliais vauvaa väliaikaismajoituksessa sekä palettipariskunta. Paljon kasveja. Kalat on siis helppo laskea ihan päivittäin ja yhtään ei ole kadonnut. Kasvit on tutkittu ja kannot ja isommat kivet nostan aina samalla kun pohjan lappoan, eli putsailen myös kaikki mahdolliset alusetkin joka kerran. Ei ymmärrä ei. Niin ja tosiaan se nitraattiarvo oli 2kk sitten humpsahti 250... ja nyttemmin huitelee sadan molemmin puolin. Vettä oon vaihtanut välillä jopa 4/5 osaa, ja tilanne seuraavana päivänä taas sama

Niin ja tosiaan samoilla suodatuksilla on toiminut ennen moitteetta, ja se litramäärä on karvaavailla 500.

[Kana +-yksipantteri]

Kumma juttu! Nitraattia on kyllä niin valtavasti että se on jo kaloille vaaraksi. Oletko katsonut ulkosuodattimeen mitä se pitää sisällään? Jos nitraatin lähde löytyisi vaikka sieltä.

[Tia-Teresia]

Oon ulkosuodattimen avannut ja huuhtonut, ei ollut mitään normaalista poikkeavan näköistä Ajattelin ett jos kokeilisin ottaa sen vallan pois, ja laittaa toinen tilalle. Mulla on jemmassa toinen, lähes uusi, mutta heikompitehoisempi, mut ajattelin et jos laitan siihen uudet massat, niin näkiskö sitten jos kuitenkin vanhaan ulkosuotimeen on jäänyt jotain, mitä silmä ei näe? Riittääkö sisäfluvali siksi aikaa ylläpitämään bakukantaa, vai pitääkö uuteen heittää bakut sekaan? Menee jo niin tekniseksi biologiaksi, ettei tämmöinen tavis-aivoilla varusteltu oikein tahdo ymmärtää.

[Karo_]

Hei

Olen kyllä tätä lukenut ahkerasti,nitriitistä ja nitraatistakin sata kertaa mutta mun muistilla ei ihan nopeasti opita kumpi on kumpi.
Ph,kh,gh testit mulla on mutta täytyy siis varmaan noita loppujakin pikkuhiljaa hommailla.
No siis nitraattia nostaa kalojen paska,ja täällä oli ihan liikaa kaloja ja se aiheuttaa piilevää.
No kaloja on nyt jo puolet vähemmän ja tein tonne oikein jätti suuren siivouksen puolet melkein kaikki kasvitkin tuli uusia,jospa se ei siis enää hyökkäisi niin paljon.

No voi niin mä vähän pelkäsin että neuvotte luopuu toisesta parista ahvenia.Ei niistä vielä ole ollut mitään haittaa muille,ovat aika pieniä ja rauhallisia yksilöitä.
Tietystihän nuo sinileuat tuosta kasvaa, mutta noista seeproista en ole oikein varma kun ei ole kasvaneet yhtään sen jälkeen kun tuli ja ovat tietääkseni jo aikuisia.
Jos alkaa käydä ahtaaksi niin sitten täytyy varmaan toisista luopua,viimeistään sitten kun poikastulva alkaa nyppiä

Tässä on vielä se kuva http://kuvablogi.com/nayta/prev/img3121174.jpg
Tässä jätti siivouksen jälkeen ei siinä mennykään kun 5 tuntia.
Tais olla pikkusen liikaa kaloja kun oli niin likainen vaikka oon perus siivonnu joka viikko.

[Hopotus]

Itse jättäisin ahvenista vain sinileukakirjoahven parin, ovat nättejä! Lähinnä ajattelin niitä salamantereita, jos siis ne ovat pääkalat (eli tärkeimmät) niin niiden elintila ja hyvinvointi etusijalla. Pintaan/keskiveteen sitten jotain mikä näkyy. Itse tosiaan laittaisin jotain isompaa rihmakalaa, toisaalta pinempiäkin vaikka 2 haaremia menisi. Lehtikalaa en laittaisi, koska on ahven ja siis "kilpailee" elintilasta muiden ahventen kanssa vaikka eri vesikerroksessa elääkin.

Typen kiertokulku on ihan helppo:

Ruoka -> uloste -> nitrifikaatiobakteerit astuvat näyttämölle ja muuttavat ammoniakin nitriitin kautta nitraatiksi -> äitimaa= akvaristi hoitaa loput
Kala syö -> kala kakkii/pissaa -> ammoniakki/ammonium (NH4/NH3) -> nitriitti NO2 -> nitraatti NO3 -> kasvien kasvu/vedenvaihto

Ulosteessa on ammoniakkia/ammoniumia ja aminohappoja -> akvaarion hyvät bakteerit (ne hajottajabakteerit joita lisätään ja kasvatetaan) muuttavat ammoniakin/ammoniumin nitriitikki ja sitten nitraatiksi. Tätä prosessia hoitavat eri bakteerikannat, joten jonkin kannan puute/äkkikuolema saattaa nostaa ammoniakin tai nitriitin määrää ja romahduttaa syntyvän nitraatin määrää. Nitraatin määrä on siis riippuvainen kalaston määrästä ja kalojen koosta, koska se vaikuttaa syödyn/annetun ruoan määrään, akvaristun vastuulla on vaihtaa vettä siihen tahtiin ettei nitraattia ole liiaksi asti vedessä. Raja-arvona pidetään 20-25 mg/l (ppm), joillekin herkimmille kaloille sekin voi olla jo liikaa.

Piilevä voi johtua monestakin syystä, yleensä sitä on uudessa altaassa jokusen kuukauden, kunnes altaan biologinen tasapaino on syntynyt. Tarkottaa sitä, että kaikki muutokset hidastavat tasapainon syntyä, koska jokainen muutos vaikuttaa aina johonkin toiseen asiaan. Paras tapa on huolehtia siitä, että kalasto/kasvisto/tekniikka/hoitotoimet ovat sopusoinnussa ja vain pitää rutiinit kunnossa, vedenvaihdot viikoittain, lannoitukset, ruokinnat jne. Vedenvaihdon aikana voit pöllyttää kasveja ja kantoja, jotta piilevä menisi vaihdettavan veden mukana pois. Joskus viikon pimennys auttaa asiaa, mutta jos kasvitkaan eivät ole vielä kunnolla juurtuneet ja lähteneet kasvuun niin pimennys voi olla enemmän haitaksi.

[Anniquu_]

Karo_ Hyvältä näyttää allas!
Juu, ymmärrän kyllä, että kaiken tiedon omaksumisessa menee aikaa, ja se on jo todella suuri plussa että olet aloittanut opiskelun. Kaikki kun sitä ei tee koskaan...

Ja Hopotus tuossa hyvin kertasi perusasiat.

Jos kalastomietinnän tueksi kaipaat kirjaa, niin M. Varjon vuonna 2007 ilmestynyt Akvaariokalat on hyvä haaveiluteos Painios on loppuunmyyty käsittääksini, mutta kirjastoista löytyy aika hyvin.
Nuo labyrinttikalat (rihmakalat ja taisto) ovat sinänsä vähän ongelmallisia plekojen kanssa yhdistämiseen. Plekot kun tulevat virtaavista joista ja labyrintit seisovista lätäköistä, niin ne eivät ole niin virtauksen ystäviä. Silloin ne toki menevät samaan altaaseen, jos saa varmistettua että vesi on hapekasta plekoille ja toisaalta pinnasta löytyy kohtia jossa on runsaasti pintakasveja ja suvannonpaa labyrinteille. Huulirihmakala pari/haaremi voisi olla ihan käypä tuohon kokoonpanoosi ja ei ole ihan hirveän kookas siinä mielessä että altaassa on jo kuormittavia affenoita. Pitäisi olla myös luonteeltaan sopuisa kala. Ihan pieniä rihmakaloja en välttämättä suosittele sillä tätä foorumia kun lukee niin tuntuu että kääpiö/hunajarihma ovat tosi herkkiä ja sairastavaisia.

Pintakaloiksi ei oikein keksi muita kuin nuo rihmat jos et halua pieniä parvikaloja, ja affenen suun kokokin rajoittaa kalavalintaa. Malysin mainitsemat tapparakalat olisi yksi vaihtoehto ja pikkuleijatetra, jonka koko olisi 5-7 cm. Vai onko liian pieni makuusi?

Tia-Teresia: Lueskelin tuota sinun "omaa ketjuasi" niin ymmärsinkö oikein, että tämä ongelma-allas tekniikoineen olisi tullut sinulle jostain? Vai käsitinkö ihan väärin. Kun sellainen tuli mieleeni, että voisiko se olla suodatinmateriaali, joka päästää sitä nitraattia veteen. Kun on näitä nitraattia kerääviä suodatinmatskuja, niin voisiko sellainen kun se on kerännyt itsensä täyteen ,alkaa päästämään sitä takaisin veteen? Jos ulkosuodattimen avaisi ottaisi vähän sitä matskua ja laittaisi sitä veteen johonkin purkkiin likoamaan ja katsoisi, että alkaako nitraatti nousta vedessä.
jos itse vaihtaisin ulkosuodatinta yht'äkkiä niin laittaisin kyllä altaaseen varmuuden vuoksi Brodibion StartUp -ampullit ettei vain bakteerikanta romahtaisi altaassa.

[Anniquu_]

Sehän vallan unohtui kun eilen tuota viestiäni puolinukuksisa naputtelin, että tuo valomäärä altaassasi Karo_ on mielestäni aika niukka, kun se on vain 0,24 W/litra. Yksi loisteputki lisää voisi olla hyväksi.

[Karo_]

Kiitos vastauksista.

Joo yksi putki lisää on kyllä hommattava. Mutta mikä?

Nyt on: Power-Glo Hagenin Lamput vahvistavat kalan ja kasvien värejä samalla edistää kasvien kehitystä akvaarion:

kirkas valo akvaarioihin, joissa vähän kasveja
tukee korallia ja kasvien kehitystä
suuri sininen-pitoisuus
erityisesti kirjoahven ja suolaveden akvaarioihin
suositellaan yhdistäväksi Sun-Glo ja Aqual-Glon kanssa
Teho 40 W 160 Lux, pituus: 104,7cm; T8, valon lämpötila: 18,000 K

Ja
Aquastar T8
Sylvania Aquastar on tällä hetkellä suosituin akvaarioloisteputkemme.
Antaa kirkkaan ja puhtaan valon, sekä toistaa värit erinomaisesti. Värisävy erityisen edullinen kasvien kasvulle.
Vähentää mm. viher- ja sinibakteerien kasvua.
pituus värilämpö valoteho
36 W 1213.6 10 000 K 2200


Mikäköhän näitten seuraksi kannattaisi valita?

[Karo_]

No niin Voi ei!
Montakos viikkoa tosta jätti siivouksesta onkaan?
No nyt on puolet kasveista mädäntynyt,ihan kirjaimellisesti.
Mistä se voi johtua? Liian vähästä valosta? Vai eikö kaikki kasvit tykkää lämpimästä vedestä?
Vedensuosikki kyllä näyttää kasvaneen ihan hyvin.

[Sisso]

Lamppuvalintaasi kommentoisin sen verran, että kasvit tahtovat kasvaa vähän huonosti, jos Kelvinit on kovin korkeat. Molemissa putkissasi on melko paljon Kelvineitä eli ne sisältävät paljon sinistä aallonpituutta, mutta kasvit tarvitsevat myös punaista (plus jonkin verran muitakin aallonpituuksia). Kannattaisi ostaa kolmanneksi putki, jonka Kelvinit on 5000K hujakoilla, se on muutenkin kasveille paras, vastaa päivänvaloa. Silmälle se on vaalean keltainen. Tuollaisella yhdistelmällä kasviesi pitäisi kasvaa ihan ok, mutta eri juttu sitten, riittävätkö ravinteet ja onko valoa ylipäätään riittävästi (w/l) ottaen huomioon kasvilajistosi.

Njaa, muoks, tuolta ylempää selvisikin, että watteja olisi vain 0,2/l. Jos tilanne on edelleen sama, sillä lienee tekemistä paljonkin kasvien nuupahtamisen kanssa. Pieni kannattava satsaus voisi olla jonkin sortin T5-valaisin. Meillä on/oli käytössä Hagenin Glo-valaisimia, suht edukkaita, mutta paljon tehokkaampia kuin vastaavat T8-valaisimet (=perinteinen putki). Tosin yksikin T8-putki lisää varmasti jo auttaisi, ilmeisesti olet sellaisen hankintaa suunnitellutkin? Esimerkkinä mainitsen pojan 3-sataa litrasen, jossa on T5 2x39w ja T8 2x38W, hiilidioksidi (kiljumenetelmällä) menee ja kasvit rehottaa ihan hulluna.

[Karo_]

Joo Jotain tolle valo asialle täytyy nyt koittaa tehä,koko allas lilluu täynnä mätää kasvin palasta (vähän liioteltuna).
Oon haaveillu ihan monimetalleista niillä sit vissiin valo riittäis. Löysinkin just myytävät palstalta polttimot halvalla,täytyy sit vissiin panostaa niihin kerralla niin ei tarvii viritellä kolmea putkea tohon.

Mä oon vaan ihmetelly tätä allasta niin paljon (ja vaikuttaako lämpötila),Koska mulla on yhdessä altaassa sellaiset tosi himmeät ledi spotit. http://kuvablogi.com/nayta/3098005/ Normisti vähän pimeemmän näköinen.
Se näyttää mun silmään ihan varjoisalta mut kasvit kasvaa hyvin.Siitä alkaa pikkuhiljaa muodostua mun lemppari kun siinä ei oo mitään ongelmia.

Mittasin nyt sit arvoja jos joku osaa niitä kommentoida.
PH on 7,5. Ollu joka altaassa koko puol vuotta, kun toi testi on mulla ollu. Epäilin jo jotain vikaa, mut näytti toisella saman. Myös vesijohtovedessä.

No3 Nitraatti Näytti 20mg/L Vaikka siivosin just tänään. Vaikuttaiskohan toi mädäntyminen? Meinasin tähän kokeilla ensin nestemäistä hiiltä ja sit kilju hiilidioksiidia kunhan jaksa.
Pienen ihmisen hämäykseksi mun testi paketista löyty testi jossa luki NO3 Ammonia ? Onko tässä joku virhe? Se näytti koitenkin 0,0 Mg/L

GH 5
KH5 Nää jo osaankin jotenkin tulkita

Kiitos jos joku jaksaa mun ongelmia mun kanssa pähkäillä ja neuvoo!

PS: Jos tää Joskus rupee toimi,i niin 150L on suodatus ongelmia

[Sisso]

Tuolla nykyisellä valomäärällä ei hiilari auta mitään ja yhtään reippaampi lannoituskin auttaa vain leviä. Haavi tai lappoa pois ne mätänevät kasvinosat, niistä ei ole kuin haittaa. Nyt kun vedessä on mädäntyvää kasvinosaa, joka kuluttaa happea ja jos menet lisäämään sinne nestemäistä hiiltä, saat todennäköisesti aikaan hapenpuutteen kaloille. Toisekseen kasvit, jotka eivät kasva oikein nyt mitenkään, eivät käytä lannoiteitakaan, joten aloita kokeilusi lannoitteilla hyvin, hyvin varovasti! Luultavasti mitään positiivista tulosta ei tapahtu ennen kuin valaistus pikkuisen paremmassa jamassa. Kasvien kasvun vaatima ns. minimitekijä (eli se kasvutekijä, mikä toimii kasvua rajoittavana) määrittelee sen, miten hyvin kasvit voivat kasvaa, ei se, mitä muuta niille syydetään. Eli esimerkkinä: jos valoa on paljon, mutta ravinteita vähän, ravinteet (tai vaikkapa jokin yksittäinen ravinne, esim. typpi) ovat kasvua rajoittava tekijä eikä valosta ole mitään hyötyä. Kyse on kokonaisuudesta ja tasapainosta. Osien pitää korreloida toisiaan optimaalisesti.

Tuota, meniköhän multa jotain ohi, mutta tarvitset monimetallipolttimoiden lisäksi siihen sopivan monimetallivalaisimen. Sen polttimoita ei voi käyttää muissa valaisimissa. Jos saat jotenkin raavittua kasaan, millä hyvänsä valaisintyypillä, 0,4-0,5w/l, alkaa kasvit kasvamaan jo oikein hyvin etenkin kun virittelet hiilarit. Eikä sitä valoa tarvita ylettömästi jos ei aio kasvatella hyvin vaativia kasveja. Reippaalla valotykityksellä (>0,6w/l) täytyy jo vähän tietää mitä tekee ja usein alkupalkaksi saa leväinvaasion. Mitä enemmän on valoa, sen tarkempi, ja herkempi, on tasapaino. Vähäisemmällä valolla "onnistumisen marginaali" on leveämpi.

Lämpötila tuskin vaikuttaa niin kauan kun liikutaan normialueella. Pitkään jatkuva +30c akvassa alkaa rassaamaan joitain kasvejakin, mutta samaisella lisähapetuksella/kierrolla jolla voi auttaa kaloja kovilla helteillä, voi auttaa myös kasveja.

[Karo_]

Kiitos taas vastauksesta!

Mulla noi kirjoitukset taitaa olla vähän epä selviä Kyllä sinne on lisätty koko ajan kasvi ravinnetta,nyt aijoin vaan pilkkoo sitä annosta useemmille päiville,kun jostain levä ketjusta luin että se auttaa.

Joo enpä tainnukaan kirjottaa ollenkaan, mutta kyllä hommaan myös tietty ne lamput niille polttimoille,meinasin tilata ne nyt heti ennen kuin kaikki kasvit on taas kuollu.
Ja täytyy siis rueta tota hiiltä kokeilee vasta sitten kun saan noi lamput.

Monimetalleissako riittää vähän alle 0,5 w/L?
Löysin tuollaiset 70w 2kpl Niissä on 5500k. Toivottavasti ei näytä kovin keltaisilta.
Tärkeintä että kasvit ja kalat voi hyvin,vaikka näyttäiskin himmeemmältä.

[Sisso]

Nuo valitsemasi monimetallit on varmaan ihan hyvät ja riittävät. Laita ne alkuunsa melko ylös ja lasket alas hitaasti. Itse laitoin (monimetalli)valaistuksen ajastuksen taakse ja ajastin pimentää nyt alkuunsa akvan päivällä muutamaksi tunniksi. Yritän tällä välttää leväinvaasiota ja vastaava tapa on ollut oikein hyvä T5sten kanssa. Meillä ei ole ikinä tullut mitään pahaa leväongelmaa kun valomääriä on kasvatettu hitaasti. Meillä kasvit oli tottunut suht hyvään valaistukseen, sitten myin valaisimetkin akvan mukana ja kasvit joutuivat pärjäämään reilun viikon tosi huonolla valolla. Ja sen huomasi! Sitten sain uuden valaisimen, 150w monimetallin, keräsin eniten valoa vaativat sen alle ja ne pimeät tapaukset reunoille. Voin vaikka vannoa, että jo muutaman päivän valohoidon jälkeen kasvit näyttää piristyneen ja ruskettuminen pysähtyi. Odotan sitä päivää innolla, kun kasvit taas pulputtaa ilmakuplaa, hopeista helmivanaa pintaan. Siitä tietää, että kasvit voi hyvin ja runsas hapentuotto on tietysti myös kaloille hyväksi.

Tuo 5500 on hiukan kellervä, mutta aloita vaikka sillä. Meillä oli kokeilussa 5000K ja se oli musta ihan liian keltainen. Kovasti täälläkin kehuttu on 6500K, mutta sellaista en ole vielä onnistunut saamaan.

[Anniquu_]

Olen samaa mieltä kuin Sisso, että monimeltallit ensin aika ylös ja sitten pikkuhiljaa alaspäin, ettei tule "valoshokkia" altaalle ja levät ala rellestämään.

Sitä mietin, että mitä kasveja ne olivat, jotka sulivat? Kun ne ovat voineet hermostua siitä, että nitraattimäärä on altaassasi varmaan laskenut aika reilusti yht'äkkiä kun ahventen määrä ja ruokinta on vähentynyt ja olet akvaa ahkerasti siivonnut. Ja jos mädäntyneiden joukossa on melalehtiä, niin ne toiput kyllä siitä. Ne voivat suuttua aika herkästi olosuhteiden muutoksesta. Samoin karvalehti.

Niin, juu. Suosittelisin, että hommaisit vaikka jotain pintakasvia, jos sinulla ei ole jo sitä, niin sillä saisi kanssa vähän himmennysvaikutusta tuossa monimetallien käyttöönottovaiheessa.

Ja jos alat sitä Easy-Carboa tai Exeliä lisäämään, niin lisää aamulla valojen sytyttyä ja aloita käyttö vaikka puolella normiannoksesta ja kasvata määrää vähitellen.

[Karo_]

Kiitos vinkeistä!
Joo täytyypä sitten lapata toisesta altaasta vähän pintakasveja tuonne.
Joo ne oli juurikin jotain kurttumelalehtiä kai.

Nyt vaan ootellaan että valot saapuu ja koska ne on sellaiset tsi lamput, niin sitten vaan askartelemaan niille koteloa ja ripustuksia