Suunnittelin hankkivani yhden esim. 25-päisen parven noin kolmesenttisiä kaloja ja vähän pohjakaloja.
En pidä kotiloista, joten pohjakalojen tulisi syödä levää. Pohjahiekan liikuttelun tukkeutumisen estämiseksi joutunen joka tapauksessa hoitamaan itse,
sillä jos yrittäisin teettää homman esim. piikkisilmillä, niitä tarvittaisiin ilmeisesti varsin monta.
Parvikalaksi voisi ajatella esim. jotain seuraavista: rubiiniseeprakala, smaragdirasbora, safiirirasbora, hohtokiilakylki.
Ilmeisesti nämä kaikki pysyvät yhtä hyvin (huonosti) parvessa.
Rubiiniseeprakala olisi hyvä vilkkautensa vuoksi, mutta luin siitä seuraavaa:
Pitäisikö tämän kalatuberkuloosin uhan vuoksi oikeasti suosia muita kalavaihtoehtoja?Mari kirjoitti:Rubiiniseeprakalaa en suosittele [...] siksi, että se, kuten melkein kaikki seeprat, kantaa yleensä mukanaan tubia.
Smaragdirasbora ja safiirirasbora olisivat varmaan hienon värisiä punertavaa BtN Slimline "Red Gneiss" -taustaa vasten,
mutta ne jäävät kyllä eloisuudessa toiseksi rubiiniseeproille. Hohtokiilakylki olisi ilmeisesti näistä vaihtoehdoista sitkein kala ja siksi sopivin aloittelijalle,
mutta se ei ole tässä vertailussa sen enempää eloisa kuin näyttäväkään.
Pohjakalaksi ei ole hirveästi valinnanvaraa. Pieniä aasialaisia levänsyöjiä ei ilmeisesti ole muita kuin pandaimubarbi (panda garra, panda flavatra) ja viherimubarbi (garra ceylonensis).
Vieläköhän panda garroja saa jostakin pääkaupunkiseudulla? Riittäisiköhän kolme levänsyöntiin?
Viherimubarbi ilmeisesti viihtyy vaikka yksinään, joten jopa vähempi määrä olisi mahdollinen. Sen "15cm" koosta löysin seuraavan tiedon, jonka toivon pitävän paikkansa:
Ajatuksia otetaan vastaan.7330 kirjoitti:Toki viherimu[barbi] kasvaa aika isoksi, kirjojen mukaan 15-senttiseksi, mutta ainakin omani on ollut hyvin hidaskasvuinen. Eläinkaupasta tultuaan se lihoi nopeasti onnettomasta ruipelosta kalan muotoiseksi ja kasvatti sentin-pari pituutta, mutta sen jälkeen kasvu on ollut lähes huomaamatonta. Mittaa on nyt ehkä 6-7 cm.