Mikä ihmeen KYPSYTYS?

[pekuaari]

mulla oli 70 luvun alussa pienenä eka akvaario 60l lähinnä miljoonakalojen kasvatus/jalostus, sitten 80luvun alussa tein 160l seura avaarion itse. ja parin vuotta myöhemmin 360l kupin. luovuin niistä muuttojen takia 80luvun lopuussa. ja nytten ajattelin ottaa pienen akvaarion, ja mitä ihmettä on tapahtunut? on taulokoita, mittareita, ja jotain kypsytuksiä kaiken mailman aineita pitäisi kaataan viikko tulkulla akvaarioon ennen kaloja. ONKO vesi huononntunut tosiaan 20vuodessa niin paljon??? ei mulla ennen ollut mitään mittareita ja kalat menesty hyvin.

[Substral]

Vesi on vain parantunut, mutta muutoksen on aiheuttanut lisääntynyt tieto. Kypsyttäminen lyhyesti on altaan nitrifikaatiobakteerikannan perustaminen; nämä muuttavat kalankakat ja muut jätteet lopulta nitraatiksi. Kasvit käyttävät nitraattia ravinteenaan, mutta liian korkea pitoisuus tappaa kalat. Tästä seuraa viikottainen (tai muuten säännöllinen) vedenvaihto. Testeillä ja mittareilla saa selville veden muut arvot; sopiiko vesi kovan vai pehmeän veden kaloille? Onko pH turvallisella tasolla? Onko nitraattia tarpeeksi että kannattaa tehdä vedenvaihto? Parikymmentä vuotta sitten nämä asiat vedettiin sokkona ja usein harrastajat harrastivatkin tietämättä mitään ja ostamalla uusia kaloja kuolleiden tilalle. Entisaikaan oli normaalia että kala eli vuoden tai kaksi, nykyään tiedetään useimpien lajien selviävän 5 vuotta, jopa yli 20 vuotta. Toki nykyäänkin voi harrastaa ilman mittareita ja muita, mutta silloin on vaarana tapattaa kalasto ihan vain oman laiskuuden takia. Harrastajan tehtävänä on pitää elukat hyvässä hoidossa, joten liika rennosti ottaminen lähentelee eläinrääkkäystä.

Lisäaineita altaassa ei ole pakko käyttää, ne on tehty helpottamaan harrastusta. Varsinkin alueilla, joissa hanavedessä on klooria. Tai sitten ne ovat kasvilannoitteita, entisaikaan muovikasvit olivat yleisempiä (ainakin mitä olen kuvia nähnyt). Hanavedessä ei ole ravinteita nimeksikään, joten jos haluaa oikein kukoistavan kasvialtaan, voi olla eduksi käyttää nestemäisiä lannoitteita, pohjaravinnekuulia, ehkä jopa hiilidioksidilisäystä. Nämä ovat kuitenkin makuasioita osittain, sillä oma altaani on melko runsaskasvinen, enkä käytä vedenparannusaineita, enkä lisäravinteita. Mutta muuten pidän vesiarvoja silmällä.

[MrBrett]

Oletko huomannut minkään muun asian muuttuneen sitten 70-luvun?

[Mörrikkä]

Täällä pitäis olla tykkää-painike. Yllä oleva kommentti ansaitsis sen.

Aloittajalle: kyllä ne kalat nykyäänkin menestyy ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta asiat voi tehdä tiedon avulla varmalla tavalla eikä vain tuurilla.

[Kiksu]

Miljoonakalat olivat 70-luvulla vielä kestävää "maatiaiskantaa", joka kestikin sukupolvesta toiseen meikäläistä hanavettä. Nykyään suurin osa niistä tuotetaan kaukoidän suurista viljelylaitoksista, joissa on kova vesi ja veteen lisätään usein vielä suolaa. Sen takia vaativat käsiteltyä vettä kotiakvaariossakin.

Juu, tieto lisää tuskaa. Mutta tieto vähentää kalojen tuskaa. Nämä vesikemian jutut on kuitenkin tosi mielenkiintoisia kun niihin perehtyy. Ei itse asiassa edes hurjan vaikeita, on vain tietyt palikat mitkä pitää olla että homma lähtee pyörimään. Vanhaan aikaan ne palikat syntyi sinne akvaarioon vähän sattuman kaupalla. Pari vuotta sitten ei itsellänikään ollut tiedossa kuin nuo vanhat opit akvaarion perustamisesta ja nykyään imuroin kaiken tiedon minkä saan.

[Sisso]

Multakin meinasi purskahtaa kahvit näppiksille MrBrettin viestistä...

Mutta joo, olen kokenut ihan saman ja meinasi jäädä uusioharrastamiset kun kypsytys oli niin pal vaikiaa. Vaan ennen kalat "vaan kuoli" eikä sitä mietitty sen enempää. Tai pilkkutautiko niihin yleensä iski? Tietyt lajit oli aikanaan aika nono ja niitä saattoi kuolla kuin kärpäsiä noina aikoina. Lajikirjo on tänä päivänä jotain ihan muuta kuin 80-luvulla on ja lisäksi on tullut kaiken maailman kummajaisia, sukarapuja ja muita. Itse olen alkuhankaluuksien jälkeen kokenut postiiviseksi sen, että voin järjestää valitsemilleni lajeille mahdollisimman sopivat oltavat ja voin vakuuttaa, että kun akva ja vesi on kunnossa, kalat eivät ole mitenkään erityisen herkkiä, ei edes ne herkkiksen maineessa olevat. Kalat kutevat herkemmin oikeissa vesiarvoissa ja poikasia on mahdollista kasvattaa paremmalla menestyksellä.

Täältä opitun perusteella ongelmapaljuissa porskuttaa usein sekaisin pehmeän ja kovanveden kaloja ja/tai niitä on liikaa. Paljon muutakin on opittu vuosien varrella menestyksekkäästä akvan hoidosta, mm kasvien tarpeista, kalamääristä, ruokinnasta jne. Ongelmia on paljon helpompi ratkoa, kun voidaan määritellä piirun tarkemmin millaisissa oloissa lajit elävät speksien valossa, niistä voidaan päätellä yhtä ja toista. Täälläkää ei juuri kukaan suostu ottamaan kantaa mihinkään ongelmaan ennen kuin tiedetään vesiarvot riittävän tarkasti. Aika monasti sieltä ja hoitorutiineista päästäänkin ongelman alkuperän jäljille. Ei aina, mutta usein. Ja aika usein harkittu lääkuuri onkin turha, vaan parempaan lopputulokseen päästään muuttamalla kalojen elinolosuhteet niille paremmiksi, jolloin ne ovat myös taudeille vastustuskykyisempiä.

[Kiksu]

Kyllä sitä silmät sumeina selasi täältä kaikki ohjeet läpi ja vielä piti päättää millä tavalla sitten toteuttaisi. Itse kypsytys sujui oppikirjojen mukaisesti, lisäymppiä laitoin kun ei mielestäni edennyt aluksi tarpeeksi nopeasti. Sormet syyhyäisi tehdä kaikenlaisia kypsytyskokeita mutta useammalle akvaariolle ei ole tilaa. Ehkäpä kaivan muutaman faunaboksin kaapista. Olis siinä sitten vierailla ihmettelemistä että mitä noi tyhjät vesiastiat tuossa pöydällä tekee. Tai ei ne kai enää mitään ihmettelisi.

[KaroH]

Hei arvon akvaariotietäjät! Vuosien jälkeen polttelisi akvaarioharrastuksen aloitus uudestaan. Nyt ihan ensimmäistä kertaa aloittaisin kokonaan puhtaalta pöydältä ja kyllä menin minäkin päästä pyörälle kun kypsytyksestä aloin lukea. Multaa, hirvensarvisuolaa ja kalanruokaa akvaarioon hyvän aikaa ennen kaloja ja kasveja, kuulosti todella kummalliselta! Olen nyt tutkinut silmät ristissä vanhoja foorumin kestolinkkejä, ja jollain lailla ehkä ymmärrän homman, mutta vielä pitää jäsentää ajatusta ja udella jotain, toivottavasti se sopii tähän topikkiin.

Elikä multa olisi ilmeisesti paras bakteerikannan rakentamiseen, mutta liittyykö siihen jotain riskejä? Sitä miettii että onko minun kukkien multa juuri sopivaa, onko liian vanhaa, ja milloinhan olen lannoittanut viimeksi sen kun muistaisi... Onko sukkahousupaketti sopiva tapa, ja riittääkö määräksi pari kourallista 63-litraiseen? Jostain luin että on vain sekoitettukin akvaarioon, mutta sehän on kovin sotkuista.. Olen myös miettinyt käyttää jonkun toiminnassa olevan akvaarion bakteerikantaa suodattimesta, mutta siinähän on tautiriski. Ilmeisesti myytävänä on myös jonkinlaisia bakteerivalmisteita, mutta niistä ei kai voi olla varma kuinka bakteerit on säilyneet. Muutenkin akvaarion perustaminen taitaa olla hieman erilainen noilla valmisaineilla.

No sitten tarvitsee ammoniumia (hirvensarvisuolaa) ja kalanruokaa. Määristä en ole vielä perillä, kun oli tarpeeksi ihmettelemistä jo siinä että sai yleiskuvan hommasta. Jotain jäi mieleen että 1/3 teelusikkaa hirvensarvisuolaa satalitraiseen altaiseen, vai oliko hieman yli, 150-l? No määriä selvittelen lisää, kunhan nyt ymmärrän kunnolla yleisesti kypsytyksen. Hirvensarvisuolaa laitettaisiin alkupäivinä, mutta ei välttämättä kauempaa, näin käsitin? Kalanruokaa niukasti, kuinka pitkään? Tai ilmeisesti kalanruokakin riittäisi, mutta hirvensarvisuolasta saa tehokkaammin ammoniumia? Ja ja.. Niin vesitestit, no niiden mukaan laitetaan kalanruokaa ja hirvensarvisuolaa? Riittääkö muuten että testaan kypsytysvaiheessa pelkästään nitriitin ja nitraatin? Kun nämä alkaa asettua, niin ennen kaloja sitten tottakai muut testit.

Eli meneekö kypsytyksen kulku tiivistettynä jotensakin näin: Kun nitriittiä alkaa tulla, puolitetaan ammoniumin määrä. Sitten kun nitraattia syntyy, lopetetaan ammonium kokonaan. Kun nitriittiä ei enää ole, tehdään suuri vedenvaihto (useampi?) ja kalat voivat muuttaa akvaarioon. Toki tuolloin juuri seuraten jo muitakin vesiarvoja. Aikaa kuluu viikkoja-kuukausi eikö?

Olenko ymmärtänyt yhtään oikein? Huhhuh, tässähän iski päänsärkykin jo, niin paljon uutta tietoa ja pähkäiltävää.

[kerttu]

Jos sulla on aikaa ja jaksat testailla vettä, niin ei se ole niin justiinsa se aineiden määrä. Kun akvassa ei ole vielä kaloja niin tärkeintä on, että sinne saadaan ensin noita bakteereja, sitten niitä lisää, nitriittipiikki ja lopulta pelkkää nitraattia, ei nitriittiä. Ja sitten siihen kypsyneeseen akvaarioon otetaan kaloja, ja jos kalojen hankinta kestää, niin sitä ruokitaan sitten kalanruualla ja vaihdellaan vähän vesiä että bakteerit pysyy hengissä mutta nitraatit ei nouse liian korkealle.

Muutama viikko siihen tosiaan kannattaa varata. Mutta ei se tosiaan ole niin vaikeaa etenkään jos ei ole kiire. Itse en ole kovin tarkasti aineita mitannut. Käytin kypsytykseen hirvensarvisuolaa, vähän multaa sukkahousupussissa (ihan ruukusta otin) ja kalanruokaa. Yhden kypsytyksen jälkeen onkin sitten voinut hoitaa kaiken jo kypsällä suodattimella.

[Maisu]

Kypsytyksessä on se ongelma, ettei voida millään luotettavalla mittarilla tietää mikä on se lopullinen kuormitus joka kaloista tulee ja mitoittaa bakteerikantaa kuormituksen mukaan. Tätä ei hoida mikään muu kuin aika ja sekin vain hetkeksi kerrallaan. Osa vaivalla kasvatetuista bakteereista väistämättä kuolee kuormittamaan vettä tai bakteerikanta on liian pieni, enkä lähtisi ikimaailmassa tunkemaan koko suunniteltua kalastoa akvaarioon kerralla tai luottamaan siihen että kun kypsytys on hoidettu tuoreimpien oppien mukaan, voisin lisätä yhtään sen enempää kalaa kerralla kuin 70-luvun opeillakaan. Se ei vaan mene niin. Samalla unohdetaan tyystin painottaa vedenvaihtojen tärkeyttä jokaisen kalastomuutoksen jälkeen.

Loppupeleissä sitten ihmetellään miksi nykyään yritetään väen vängällä lanseerata kielenkäyttöön jopa kokonaan uusia termejä kuten "uuden akvaarion levävaihe" tai on muita aivan poskettomia ongelmia joita ei ennen "kypsytyksen" yleistymistä hyvin akvaarionsa hoitavilla harrastajilla juurikaan esiintynyt, mainittakoon esimerkkinä vaikkapa kalatubi.

[KaroH]

No nyt luin hieman uudempia kirjoituksia kypsytyksestä. Ilmeisesti kumminkin jotkut valmiit aineet toimisi ihan hyvin, esim. Tetra SafeStart? Ja hirvensarvisuolan sijaan on käytetty Lakrisalpastilleja? Jossain oli puhetta myös "pioneerikalasta", joka tuodaan akvaarioon lisäämään kuormitusta, mutta pitäähän sillekin vesiarvot olla kunnossa.. Kalojen varovainen lisäys kuulostaa ylipäänsä järkevältä, en laittaisi kaikkia kerralla. Ei minulla vielä ole edes lajit tiedossa, joitain tutkaillut kyllä, mutta katsotaan ajallaan miltä vesiarvot näyttää ja sen mukaan.

[Kiksu]

Jos käytetään multaa, sen on oltava mieluiten kasvien juurien läheltä, missä bakteeritoiminta on aktiivisinta. Voi käyttää sukkahousupussia tai liuottaa mullan veteen ja kaataa siivilän läpi akvaarioon. Voi myös lisätä sellaisenaan ja myöhemmin imuroida enimmät pohjalta, ainakin ennen kuin tuo kalat. Mullan sisältämistä lannoitteista ei varmaan kannata stressata, koska veteen tuleva määrä olisi aika pieni ja vähenisi vielä vedenvaihdon yhteydessä, eri asia olisi torjunta-aineiden käyttö. Lannoitettu multa saattaa nostaa nitraattipitoisuutta, mikä pitäisi huomioida tulkittaessa vesitestien avulla kypsymisen edistymistä, eli mittaa myös hanavetesi nitraatti.

Ammoniumin määrä alussa voisi olla 5 mg/l. Sillä saadaan aikaan selkeä nitriittipiikki, jonka avulla kypsymisen edistymistä on helpompi seurata kuin matalammilla arvoilla. Toki aloitusmäärä voisi olla pienempikin, mutta mittaustulosten erotkin olisivat pienempiä. Kun nitriittiä alkaa syntyä, ammoniumpitoisuus laskee nopeasti. Kun nitriitin määrä oli omassa kypsytyksessäni 4 mg/l, ammonium oli laskenut 2,5:een (alussa ammonium oli 6 mg/l). Parin päivän päästä nitriitti oli 18 mg/l ja kaikki ammonium käytetty. Nitriitti alkoi selvästi laskea ja viikon päästä oli enää 0,1 mg/l ja muutaman päivän kuluttua siitä nollilla. Ammoniumia aletaan lisätä siis siinä vaiheessa kun nitriitti alkaa selvästi olla koholla. Ammonium olisi hyvä pitää kypsytyksen aikana jatkossa noin 1 mg/l:ssa, jotta bakteereille riittäisi ruokaa, toki se nopean nitriitiksi muuttumisen takia käy nollassa välillä.

Pärjäät kyllä nitriitti- ja nitraattitesteillä kun saat selville laskelmien/ohjeiden mukaisen ammoniumin määrän. Kalanruoan yksinomaista tai liiallista käyttöä kypsytyksessä ei oikein voi suositella koska tarpeellinen määrä olisi niin suuri, että aiheuttaisi mätänemistä ja veden pilaantumista. Pienemmillä määrillä ei yksistään saa tarpeellista ammoniumpitoisuutta aikaiseksi. Nyt sinun pitää vielä päättää, teetkö kypsytyksen multaympin vai kaupallisten bakteerivalmisteiden avulla. Kaupallisten valmisteiden toimivuus voi olla hyvä ja niillä kypsytys nopea, mutta niihin on sitten uhrattava vähän enemmän rahaa.

[KaroH]

Kiitos paljon vastauksista! Ihmetellään asiaa lisää, ja katsotaan millä keinolla päädyn yrittämään.

[7330]

Loppupeleissä sitten ihmetellään miksi nykyään yritetään väen vängällä lanseerata kielenkäyttöön jopa kokonaan uusia termejä kuten "uuden akvaarion levävaihe" tai on muita aivan poskettomia ongelmia joita ei ennen "kypsytyksen" yleistymistä hyvin akvaarionsa hoitavilla harrastajilla juurikaan esiintynyt, mainittakoon esimerkkinä vaikkapa kalatubi.

Jaa, kyllä minulla on ollut uusissa akvaarioissa aina levävaihe sekä ennen että jälkeen kypsytyksen käyttöönoton. Ja kalatubikin ilmaantui omia aikojaan vuosia käytössä olleeseen akvaarioon. Sen sijaan valkopilkkutauti oli se vakio-ongelma ennen kypsytyksen aikaa.

Mutta kyllä: kypsytettykään akvaario ei ole välttämättä kypsä isolle kalastolle kerralla. Bakteerit pystyvät muuttamaan nitraatiksi vain niin paljon kalankakkaa kuin ne ehtivät syödä, joten jos bakteereja ei ole tarpeeksi, nitriittiä ehtii kertyä ennen kuin bakut ehtivät lisääntyä hyödyntämään uuden ravinnonlähteen. Kasvatetaan kalastoa vähitellen ja vaihdellaan vettä kalastonlisäysten jälkeen, niin kaikilla on mukavampaa. Etenkin kaloilla.

[Maisu]

Kasvatetaan kalastoa vähitellen ja vaihdellaan vettä kalastonlisäysten jälkeen, niin kaikilla on mukavampaa. Etenkin kaloilla.

Nimenomaan. Ja näinhän tehtiin silloin 70-luvullakin.

[7330]

Kasvatetaan kalastoa vähitellen ja vaihdellaan vettä kalastonlisäysten jälkeen, niin kaikilla on mukavampaa. Etenkin kaloilla.

Nimenomaan. Ja näinhän tehtiin silloin 70-luvullakin.

Jep. Silloin vain ei kypsytetty ennen niitä ensimmäisiä kaloja. Ainakaan yleisesti.

[Maisu]

Kasvatetaan kalastoa vähitellen ja vaihdellaan vettä kalastonlisäysten jälkeen, niin kaikilla on mukavampaa. Etenkin kaloilla.

Nimenomaan. Ja näinhän tehtiin silloin 70-luvullakin.

Jep. Silloin vain ei kypsytetty ennen niitä ensimmäisiä kaloja. Ainakaan yleisesti.

Tämähän on todettu jo aika moneen kertaan, että 80-luvun alun kirjat puhuvat typpiyhdisteistä ja akvaarion tasapainosta ihan sen mitä pitääkin. Eikä sitä ole vuonna 1980 keksitty.

[7330]

Tämähän on todettu jo aika moneen kertaan, että 80-luvun alun kirjat puhuvat typpiyhdisteistä ja akvaarion tasapainosta ihan sen mitä pitääkin. Eikä sitä ole vuonna 1980 keksitty.

Juu, niin tekevät. Kirjaston vanhoista akvaariokirjoista minäkin vesikemian perusteet opin.

Pointtini oli, että tätä jo olemassa ollutta tietoa ei silloin yleisesti sovellettu käytäntöön kypsyttämällä, vaikka aiheeseen perehtyneet harrastajat niin saattoivatkin tehdä. Myöskään akvaarioliikkeissä - ainakaan niissä joissa itse kävin - ei vielä 90-luvullakaan neuvottu kypsyttämään. Harvoin vanhoissa akvaariokirjoissakaan oli käytännön ohjeita, vaikka teoria kerrottiinkin. Niinpä kypsytys oli käytännössä perin harvinaista pitkään, ja siksihän näitä "mikä ihmeen kypsytys" -uudelleenaloittajia palstalle edelleen saapuukin.

[Maisu]

Silloin kuitenkin käytettiin yleisesti toimivasta akvaariosta otettua suodatusmassaa.

[Kiksu]

Käytännön ohjeita ei tosiaan ollut vaikka typpikierrosta mainittiin. Kirjoissa lähinnä neuvottiin odottamaan vedellä täytetyn akvaarion kanssa viikon verran ennen kuin hankkii aluksi pienen määrän kaloja. Loppu menikin "herran haltuun". Onneksi nykyään on mahdollista saada kädestä pitäen ohjeita ja typpikierron toiminnan käynnistyminen tulee testattua ja sillä tavalla myös ymmärrettyä, mistä on kysymys. Monista liikkeistä aloittelija saa tosin bakteerivalmisteita mukaansa ja niiden avulla selvitään yleensä vaikeuksitta, mutta jos ei osaa kysyä lisätietoja tai hoksaa tulla vaikka AW:iin etsimään tietoa, käsitys akvaarion kypsytyksestä jää vieläkin pinnalliseksi.

Yleisesti ottaen on aika erikoista, että jonkun harrastuksen aloittamiseen ei saa automaattisesti kattavia ohjeita vaikka hankkisi välineet siihen erikoistuneesta liikkeestä ja myyjällä olisi tiedossa, että kyseessä on vasta-alkaja. Ehkä myyjän omatkin tiedot vaatisivat päivittämistä vai pelätäänkö, että mainintakin vesikemiasta saa asiakkaan sittenkin päätymään hamsteriin? On toki aloittelijasta itsestäänkin kiinni, haluaako perehtyä asioihin kalojensa parhaaksi, mutta jos asennoituminen sellaiseen on ylivoimaista, ehkä on parempi sitten valita se hamsteri. Anteeksi vastuulliset akvaarioliikkeet ja hamsteriharrastajat.

[Riveriana]

Loppupeleissä sitten ihmetellään miksi nykyään yritetään väen vängällä lanseerata kielenkäyttöön jopa kokonaan uusia termejä kuten "uuden akvaarion levävaihe" tai on muita aivan poskettomia ongelmia joita ei ennen "kypsytyksen" yleistymistä hyvin akvaarionsa hoitavilla harrastajilla juurikaan esiintynyt, mainittakoon esimerkkinä vaikkapa kalatubi.

Juu, ennen oli kaikki paremmin. Ei ollut kalatubia eikä aidsia, ebolasta ja levävaiheesta puhumattakaan.

Enkä kyllä ymmärrä tuota, että joka kerta pitää tulla heristämään sormea, että kyllä minä jo kauan sitten tiesin tämänkin, miksette te vieläkään tiedä. Tai miksi meuhkata siitä että kumma kun aina saatte levää uuteen altaaseen vaikka ilmankin voisi olla. No moni mielellään ilman sitä levää olisikin! Mutta ei se meuhkaaminen ja omien tietojen kehuminen ketään auta. Neuvominen kiihkotta on parempi ratkaisu.

[Maisu]

Riveriana lienee ymmärtänyt hieman väärin (tahallaan?). Jos kirjoitetaan että kirjat kertoivat ja että yleisesti tehtiin niin miten siinä tulee kehuneeksi itse osanneensa paremmin? Minusta ei mitenkään.

"Kypsytys" tuli tässä muodossa meille samalta taholta kuin mattosuodatin, neilikkaöljy, tubin jahtaaminen hullunkiilto silmissä ja se surullisen kuuluisa tautivapaiden kalanpoikasten pipetoiminenkin. Minusta myös "kypsytystä" tulisi tarkastella uudestaan, kuten noita kaikkia muitakin on sittemmin mietitty. Nykyisellään jo tuo sana saa minulta karvat pystyyn, sillä aloittelija luulee helposti että akvaario olisi jotenkin "kypsä" kun se kerran on "kypsytetty". Esim. bakteerien istuttamisesta puhuminen olisi todenmukaisempaa. Se pitäisi jo ajatuksena sisällään sen jatkuvan muutoksen ja ajatuksen että bakteerikannasta on huolehdittava ja ne ovat yksi välttämätön ja jatkuvasti muuttuva elämänmuoto akvaariossa, ja sulkisi pois kuvitelman että akvaario olisi kypsä ja stabiili ympäristö jossa elää n kappaletta bakteereja kunhan vain tietyt mustaa magiaa muistuttavat seremoniat käydään perustettaessa läpi. "Kypsytys" sulkee sanana pois bakteerien istuttamisen toisesta akvaariosta otetun suodatinmassan tai kaupallisen tuotteen avulla, vaikka ne ovat ihan päteviä tapoja tänäkin päivänä.

Ja vastakysymyksenä Riverianalle voisi esittää; mistä moinen pakonomainen tarve unohtaa vanhat hyvät ohjeet ja käytännöt, vaikka niistä voi oppia paljon?

[7330]

"Kypsytys" tuli tässä muodossa meille samalta taholta kuin mattosuodatin, neilikkaöljy, tubin jahtaaminen hullunkiilto silmissä ja se surullisen kuuluisa tautivapaiden kalanpoikasten pipetoiminenkin.

Saatan olla jostain vähän ulkona, mutta mikä tämä taho oikein oli?

"Kypsytys" sulkee sanana pois bakteerien istuttamisen toisesta akvaariosta otetun suodatinmassan tai kaupallisen tuotteen avulla, vaikka ne ovat ihan päteviä tapoja tänäkin päivänä.

Kypsytys saattaa olla vähän harhaanjohtavan kuuloinen sana, kuten sanoitkin, mutta ei se kyllä mitenkään poissulje eri menetelmiä. Sikäli kuin olen kypsytyskeskusteluja seurannut, niin niissä jokseenkin poikkeuksetta kerrotaan sekä kaupallisista tuotteista että vanhan akvaarion bakteerikannan käytöstä kypsytystapoina ihan siinä missä muistakin keinoista. Samoin niissä kerrotaan, mistä kypsytyksessä itse asiassa on kyse, jotta se ei kuulostaisi mustalta magialta. Ja neuvotaan seuraamaan nitriittiä kalojen lisäyksen jälkeen siltä varalta, ettei bakuja ole tarpeeksi. Ihan niin kuin olet itsekin peräänkuuluttanut.

Yksinkertaistuksia varmasti tulee tehtyä ja varmasti kypsytyskeskusteluista harhaanjohtaviakin viestejä löytyy, mutta minusta liioittelet nyt pahasti.

Ja tuota, eihän kaupallisia bakteerivalmisteita ole kauaa kaupan ollutkaan?

Minusta myös "kypsytystä" tulisi tarkastella uudestaan, kuten noita kaikkia muitakin on sittemmin mietitty.

Millä tavalla mattosuodattimia on tarkasteltu uudelleen? Olenko missannut jonkun olennaisen keskustelun, jossa ne todetaan epäkelvoiksi?

[Maisu]

Millä tavalla mattosuodattimia on tarkasteltu uudelleen? Olenko missannut jonkun olennaisen keskustelun, jossa ne todetaan epäkelvoiksi?

Sanoinko todellakin että mattosuodattimet olisi todettu epäkelvoiksi? Missä kohtaa?

Mattosuodattimia on tarkasteltu uudestaan siinä valossa, etteivät ne ole sen kummallisempia suodattimina kuin mikään muukaan. Alkuperäinen hypetyshän antoi ymmärtää että kyseessä olisi ollut aivan ylivoimainen, ikuisesti tukkeutumaton ratkaisu joka on ainoa oikea eikä mikään muu toimisi ollenkaan.

Näistä mainituista teorioista voi lukea lisää haun avulla etsimällä, jos ei tiedä mistä suunnasta ne ovat tälle foorumille tulleet. Ei ole minun asiani eikä tarkoitukseni mainita ketään nimeltä vaikka haluankin palauttaa joitakin asioita oikeisiin mittasuhteisiinsa. Toivottavasti kukaan muukaan ei mene henkilötasolle.

Kaupallisista bakteerivalmisteista puhutaan ja niitä suositellaan jo 90-luvun puolella käydyissä keskusteluissa. Mutta jos luette vaikkapa tämän nimenomaisen keskustelun huolella läpi, huomaatte että KaroH joutuu kysymään kahdesti ennenkuin saa minkäänlaista vastausta kysymykseensä kaupallisista aineista, ja sekin vastaus on ympäripyöreä. Pystyn hyvin samaistumaan näihin aloittelijoihin jotka menevät sekaisin lukiessaan hirvensarvisuolasta, päivien laskemisesta ja arvojen mittailuista. Minulta itseltäni ainakin jäisi kypsytys kokonaan tekemättä jos se pitäisi tehdä noin monimutkaisesti, ja järkevien vaihtoehtojen tarjoaminen ontuu pahasti.

[7330]

Millä tavalla mattosuodattimia on tarkasteltu uudelleen? Olenko missannut jonkun olennaisen keskustelun, jossa ne todetaan epäkelvoiksi?

Sanoinko todellakin että mattosuodattimet olisi todettu epäkelvoiksi? Missä kohtaa?

Mattosuodattimia on tarkasteltu uudestaan siinä valossa, etteivät ne ole sen kummallisempia suodattimina kuin mikään muukaan. Alkuperäinen hypetyshän antoi ymmärtää että kyseessä olisi ollut aivan ylivoimainen, ikuisesti tukkeutumaton ratkaisu joka on ainoa oikea eikä mikään muu toimisi ollenkaan.

Aivan, ymmärretty. Rinnastus neilikkaöljyyn ja tubin jahtaamiseen vain antoi ymmärtää, että mattosuodattimissakin olisi ollut jotain pahasti vialla. Tokihan mattosuodattimien, kuten muidenkin uutuuksien, kanssa on menty alkuintoilusta maltillisempiin kehuihin. En ymmärtänyt tahallani väärin.