Kalojen kasvunopeus

[LiskoDisco]

Apua aloittelijalle.. Millä vauhdilla kalat kasvavat täyteen mittaansa? Kalojen ikää ei mainita missään lähteissä (poikkeuksena hyvin lyhytikäiset kalat), mutta olen käsittänyt kalojen saavuttavan jopa yli 10 vuoden iän. Kasvavatko kalat hitaasti, vai onko olemassa nuoruusaikana jonkin sortin kasvupyrähdys? Mietin mitä kaloja voisin akvaariooni sijoittaa (tällä hetkellä vain 54 litrainen), koska suurin osa "hienoista" kaloista kasvavat liian isoiksi. Tarkoituksena on parin vuoden päästä hankkia kunnon kokoinen akvaario (300 x jotain x jotain) jonne saisi hienoja kaloja. Voinko hankkia nyt isojen kalojen poikasia, vai kasvavatko ne muutamassa vuodessa jo täyteen mittaansa?

[MrBrett]

Kannattaa pitää isojen akvaarioiden isot kalat kaupassa siihen saakka kun saat sen ison altaan. Kaksi vuotta on pitkä aika ja mitä vain saattaa tapahtua.

Mutta kysymykseesi vastaus on kyllä, eli kyllä kasvavat kahdessa vuodessa liian suuriksi 54 litraiseen! En nyt ala yksilöimään tässä eri kaloja, koska kysymys on mielestäni melko absurdi jos kyseessä on 3 metriä pitkän akvaarion vaativat kalat.

[LiskoDisco]

No tuota.. En siis ole kolme metriä mittaiseen akvaarioon hankkimassa vain kaloja jotka eivät mahdu pienempään.. Tarkoituksena on isomman kämpän löytyessä hankkia seinän mittainen allas, jonne saisi ottaa kaloja oman mielen mukaan.

Unohtakaa akvaarioni tai mitä tapahtuu joskus kun ostan isomman akvaarion, haluaisin kysymykseeni vastauksen: Kuinka nopeasti kalat kasvavat yleensä? Ymmärrän että lajeissa on poikkeuksia, mutta esim jos miljoonakalani saavat poikasia, kuinka nopeasti ne kasvavat isoiksi?

[TauluLiitu]

mutta esim jos miljoonakalani saavat poikasia, kuinka nopeasti ne kasvavat isoiksi?

Mulla ovat kasvaneet ihan muutamassa (n 3-5) kuukaudessa melkein täysikasvuisiksi, aika nopeasti siis.

[Elena_]

Riippuen kovasti lajista ja sen aikuiskoosta,mutta arvelisin että useimmat kalat saavuttaisivat aikuiskokonsa alle vuodessa. Osa toki paljon nopeampaakin ja osa sitten taas hitaammin.

[LiskoDisco]

Kiitos!

[7330]

Hyvä kysymys - kalojen kasvunopeus ja elinikä tulevat keskusteluissa harvemmin esille.

Jos aloitetaan ihan kalojen perusbiologiasta, niin kalat kasvavat eri tavalla kuin me nisäkkäät. Meillä on olemassa aikuispituus, johon poikaset kasvavat melko nopeasti ja lakkaavat sitten kasvamasta. Ja yleensä sukukypsäksi tullaan samoihin aikoihin kuin kasvu lakkaa. Kaloilla ei välttämättä ole tällaista maksimimittaa, vaan ne kasvavat poikasina nopeasti ja sitten yhä hidastuvalla vauhdilla joko elämänsä loppuun asti tai ainakin hyvän matkaa sukukypsyyden jälkeen. Yleensä kasvu hidastuu merkittävästi siinä kohtaa, kun kala tulee sukukypsäksi, yksinkertaisesti siksi että siinä vaiheessa kaikki ruuasta tuleva energia ei enää uppoa kasvamiseen, vaan sitä aletaan käyttää myös sukusolujen tuottamiseen, koristusten kasvattamiseen, reviirin puolustamiseen yms.

Esimerkkinä vaikkapa afrikkalaisen linjatiikeritetran kasvukäyrä tässä, tai kovasti samannäköinen käyrä lähempänä akvaariokalakokoa olevalta perhokalalta täällä.

Vastauksena kysymykseen siis, että yleisesti ottaen kalat kasvavat nopeimmin nimenomaan poikasina, ja pari vuotta on siinä vaiheessa pitkä aika. Hyvin pienet kalat eivät välttämättä edes elä paria vuotta, ja niiden kasvu aikuiskokoon lasketaan kuukausissa. Pikkuruinen Yunnanilus cruciatus taitaa kuulua nopeimpiin: sen poikaset saavuttavat kuulemma vanhempiensa koon parin kuukauden iässä.

Suuremmilla lajeilla voi mennä nopeimman kasvun taittumiseen vuosia, kuten ensimmäisen kuvaajan tiikeritetroilla - mutta onhan niillä paljon enemmän massaa kasvatettavanakin. Niillä odotettavissa oleva elinikäkin on, lajista riippuen, jossain 10 ja 150 vuoden välimaastossa. Ei, siinä ei ollut ylimääräistä nollaa. Puhuin sammista.

Isojen kalojen poikasia voi kyllä kasvattaa pienemmässäkin akvaariossa, mutta kovin pitkään niitä ei pysty sellaisissa pitämään. Hyvä esimerkki lienee kevättalvella hankkimani viherniilinhauen poikanen, joka oli tullessaan noin 6-senttinen. Pulautin sen 74-litraiseen akvaarioon kasvamaan, ja alle kaksi kuukautta myöhemmin siirsin tuplasti pidemmän monsterin isompaan akvaarioon.

[LiskoDisco]

Kiitos, tuo oli tyhjentävä vastaus

Moneen pieneen akvaarioon hankitaan partamonneja jotka kasvavat ko akvaan liian isoiksi. Onko monneilla millainen kasvuvauhti? Muistaakseni täältä jostain luin, että jollain oli 9 vuotias partis joka ei vieläkään ollut täysikasvuinen? :O Muistanko väärin vai onko tämä oikeasti mahdollista? Sanoit sukukypsyyden hidastavan kasvua, minkä ikäisenä (kokoisena ) kalat tulevat sukukypsiksi?

[7330]

Ei vielä kovin tyhjentävä. Uskoisin, että kalatalouden puolella kalojen kasvusta tiedetään paljonkin enemmän.

Partamonni alkaa 9-vuotiaana olla jo vanhus, ja jos se ei vielä siinä iässä ole "aikuisen" koossa, se on hyvin todennäköisesti pysyvästi kääpiöitynyt. Kalathan pystyvät hidastamaan tai lopettamaan kasvun huonoissa oloissa (luonnossa yleensä ruuanpuutteessa, akvaariossa esim. likaisen veden, väärien vesiolojen tai muun stressin vuoksi) ja aloittamaan sitten uudelleen, kun olot paranevat. Yksityiskohdat vaihtelevat ilmeisesti paljon lajista toiseen, mutta joka tapauksessa joskus kala ei pysty täysin kompensoimaan menetettyä kasvua ja jää normaalikokoisia lajitovereitaan pienemmäksi.

Koska kalojen kasvunopeus vaihtelee niin paljon olosuhteiden (ja tietenkin lajinkin) mukaan, myös sukukypsyysikä voi vaihdella villisti. Partamonninkasvatusvuosistani on sen verran aikaa, etten muista niiden kasvunopeutta, mutta joku muu osaisi varmaan kertoa? Joka tapauksessa ne tulevat sukukypsiksi yllättävän pieninä, jossakin 5 ja 7 sentin pituuden tienoilla, mutta kasvavat melko nopeasti vielä sukukypsyyden jälkeenkin. Vertailun vuoksi esimerkiksi viherniilinhauki venyy pituutta uskomatonta vauhtia niin, että arvelisin sen saavuttavan sukukypsyyden (siinä 15 ja 20 sentin välillä) vuodessa-parissa, minkä jälkeen se kasvaa huomattavasti rauhallisemmin jos ylipäätään kasvaa (minulla on kaksi, jotka näyttävät jämähtäneen tuohon sukukypsyyspituuteen ja kaksi huomattavasti isompaa).

[MA7xGE]

Haluan liittyä haastatteluun!

Vähän on kaukaa haettua, mutta voivatko pienempien kalojen (esim. tetrat, akvaatioharrastuksen "uudet lajit" pienet monnit ja nuoliaiset) kasvunopeus johtua kaupan altaan koosta? Siis jos vesiarvot ovat samat, ja kasvattamolta viedään vaikkapa 10 katinkultamonnia, 5kpl 40 litraiseen ja 5kpl 80 litraiseen, ja ne ostetaan samana päivänä pois (esim. kuukauden päästä), kasvavatko 80 litraisen kalat nopeammin täyteen mittaansa, ja kasvavatko ne isommiksi kuin 40 litraisen asukit?

[TauluLiitu]

Haluan liittyä haastatteluun!

Vähän on kaukaa haettua, mutta voivatko pienempien kalojen (esim. tetrat, akvaatioharrastuksen "uudet lajit" pienet monnit ja nuoliaiset) kasvunopeus johtua kaupan altaan koosta? Siis jos vesiarvot ovat samat, ja kasvattamolta viedään vaikkapa 10 katinkultamonnia, 5kpl 40 litraiseen ja 5kpl 80 litraiseen, ja ne ostetaan samana päivänä pois (esim. kuukauden päästä), kasvavatko 80 litraisen kalat nopeammin täyteen mittaansa, ja kasvavatko ne isommiksi kuin 40 litraisen asukit?

Veikkaisin näin. Ainakin milliksillä se menee niin, että isompaan altaaseen siirrety poikanen kasvaa viikoissa kaksikertaisen (onko se sana?) kokoiseksi, mutta poikasaltaaseen jääneet ovat yhä pieniä sinttejä.

[7330]

Siis jos vesiarvot ovat samat, ja kasvattamolta viedään vaikkapa 10 katinkultamonnia, 5kpl 40 litraiseen ja 5kpl 80 litraiseen, ja ne ostetaan samana päivänä pois (esim. kuukauden päästä), kasvavatko 80 litraisen kalat nopeammin täyteen mittaansa, ja kasvavatko ne isommiksi kuin 40 litraisen asukit?

Todennäköisesti kyllä, mutta "miksi?" onkin sitten mutkikkaampi kysymys.

En osaa sanoa, onko yksimielisyyttä ylipäätään siitä, vaikuttaako akvaarion koko sinänsä kalojen kasvuun. Pienemmässä altaassa pidetyt kalat kyllä toisinaan jäävät kitukasvuisiksi, mutta toisaalta jotkin lajit - esimerkiksi tummaleväplekot - voivat hyvin kasvaa niin suuriksi, että ne ovat pysyvästi mutkalla akvaariossaan. Pelkän akvaarion koon (eli ilmeisesti ahtauden aiheuttaman stessin) sijaan voi olla, että kitukasvuisuutta aiheuttavatkin sen "sivuvaikutukset": korkeampi nitraatin ja muiden haitallisten aineiden pitoisuus, matalampi happipitoisuus, rajummin vaihtelevat vesiarvot, sosiaalinen stressi (jos kyse on reviirikaloista), kilpailu ruuasta yms.

Voisiko esimerkiksi TauluLiidun miljoonakalanpoikasten kasvamattomuutta osaltaan selittää se, että kalanpoikasten lempiruokaa, akvaarion pinnoille kasvavaa pieneliöstöä, on poikasakvaariossa vähemmän ja siitä on kovempi kilpailu?

Kalat pystyvät kyllä jonkin verran kompensoimaan jälkikäteen huonoja oloja lisäämällä kasvuvauhtia, kuten tämä kuvaaja näyttää. Tutkimuksessa nuoria kaloja (suutareita) oli pidetty tietty aika nälässä, ja sitten joko annettu niille runsaasti ruokaa kompensoimaan aiemmat huonot olot (jolloin ne ottivat nopeasti ikätoverinsa kiinni) tai alettu ruokkia niitä normaalisti (jolloin ne jäivät pysyvästi pienemmiksi). Oletettavasti kompensointi vaatii kuitenkin erityisen hyvät olot ja/tai paljon hyvälaatuista ruokaa.

Ilmeisesti kompensointi onnistuu vielä pitkänkin ajan päästä. Ostin muutama vuosi sitten kasvattajalta noin 5-senttisiä rantamonnin poikasia, jotka ilmeisesti eivät ahkerasta yrityksestä huolimatta saaneet vilkkaassa kalaseurassa tarpeeksi ruokaa. Kahta vuotta myöhemmin ne olivat kasvaneet hädin tuskin pari senttiä, ja olin jo ihan varma että ne ovat pysyvästi kääpiöityneitä. Annoinpa ne sitten tuttavan 120-litraiseen seura-akvaarioon, johon niiden piti mahtua mainiosti. Ja vielä mitä. Ne ovat muutamassa kuukaudessa arviolta kolminkertaistaneet massansa ja lasit alkavat tulla vastaan.

[Riveriana]

Jos kalan kesikipituutena pidetään vaikka kuutta senttiä (siis tietyn lajin kohdalla), niin voiko kala kasvaa isossa altaassa vaikka tuplasti sen kokoisena. Jos siis vaikka kuparimonnisia olisi kahden kuution altaassa 40, ja ruokaa riittäisi todella runsaasti, niin kasvaisiko niistä varpusen kokoisia vai jäisivätkö ne normaaliin keskipituuteen?

[Felikez]

Haluan liittyä haastatteluun!

Vähän on kaukaa haettua, mutta voivatko pienempien kalojen (esim. tetrat, akvaatioharrastuksen "uudet lajit" pienet monnit ja nuoliaiset) kasvunopeus johtua kaupan altaan koosta? Siis jos vesiarvot ovat samat, ja kasvattamolta viedään vaikkapa 10 katinkultamonnia, 5kpl 40 litraiseen ja 5kpl 80 litraiseen, ja ne ostetaan samana päivänä pois (esim. kuukauden päästä), kasvavatko 80 litraisen kalat nopeammin täyteen mittaansa, ja kasvavatko ne isommiksi kuin 40 litraisen asukit?

Veikkaisin näin. Ainakin milliksillä se menee niin, että isompaan altaaseen siirrety poikanen kasvaa viikoissa kaksikertaisen (onko se sana?) kokoiseksi, mutta poikasaltaaseen jääneet ovat yhä pieniä sinttejä.

Pakko kommentoida tähän. Ite siirsin viikko sitte kolme pientä millistä 128-litrasesta 64-litraseen. Ne kolme on tässä viikon aikana kasvanu ihan järjettömästi verrattuna isommassa altaassa majaileviin sisaruksiinsa! Toisissa ei meinaa huomata eroa entiseen ja toiset on melkeen kaksinkertastanu pituutensa.

Siirsin muutaman poikasen lisää ja aion kattoa tuleeko niillekki kasvupyrähdys. Varmaan tässä tapauksessa vaikuttaa enemmän seura (lähinnä sen määrä) ku altaan koko.

[7330]

Jos kalan kesikipituutena pidetään vaikka kuutta senttiä (siis tietyn lajin kohdalla), niin voiko kala kasvaa isossa altaassa vaikka tuplasti sen kokoisena. Jos siis vaikka kuparimonnisia olisi kahden kuution altaassa 40, ja ruokaa riittäisi todella runsaasti, niin kasvaisiko niistä varpusen kokoisia vai jäisivätkö ne normaaliin keskipituuteen?

Varpusen kokoiset kuparimonniset kuulostavat aika hurjalta.

Eivät eläimet määrättömän suuriksi kasva, vaikka olosuhteet olisivat kuinka täydelliset, mutta ainakin johonkin rajaan saakka olosuhteiden parantaminen kyllä lisää kasvua, kuten nähdään vaikkapa suomalaisten edelleen kasvussa olevasta keskipituudesta. Eivät nykyajan lapset ole geneettisesti yhtään sen pidempiä kuin isovanhempansa, vaan saavat enemmän/parempaa ruokaa ja ovat terveempiä. Kasvu tapahtuu kuitenkin tietyissä geneettisissä rajoissa, eli lapsestani ei kasva Goljattia, vaikka kuinka tuputtaisin lisää voita ja pihviä. Siitä kasvaa vain lihava.

Kasvuhaarukka vaihtelee sitten vielä lajin mukaan huimasti. Joillain kaloillahan maksimikoon ja "normaalin akvaariokoon" välillä on kymmenien senttien ero (vaikkapa käärmekalan 40 cm ja 90 cm). Joillakin aikuiset kalat ovat likimain samankokoisia, olivatpa ne eläneet missä hyvänsä. Uskoisin, että Riverianan konstilla saataisiin kyllä normaalia suurempia kuparimonnisia, mutta ei ihan varpusen kokoisia. Kuinka paljon suurempia? No, joku kahden kuution altaan omistaja voisi kokeilla.

[TauluLiitu]

Haluan liittyä haastatteluun!

Vähän on kaukaa haettua, mutta voivatko pienempien kalojen (esim. tetrat, akvaatioharrastuksen "uudet lajit" pienet monnit ja nuoliaiset) kasvunopeus johtua kaupan altaan koosta? Siis jos vesiarvot ovat samat, ja kasvattamolta viedään vaikkapa 10 katinkultamonnia, 5kpl 40 litraiseen ja 5kpl 80 litraiseen, ja ne ostetaan samana päivänä pois (esim. kuukauden päästä), kasvavatko 80 litraisen kalat nopeammin täyteen mittaansa, ja kasvavatko ne isommiksi kuin 40 litraisen asukit?

Veikkaisin näin. Ainakin milliksillä se menee niin, että isompaan altaaseen siirrety poikanen kasvaa viikoissa kaksikertaisen (onko se sana?) kokoiseksi, mutta poikasaltaaseen jääneet ovat yhä pieniä sinttejä.

Pakko kommentoida tähän. Ite siirsin viikko sitte kolme pientä millistä 128-litrasesta 64-litraseen. Ne kolme on tässä viikon aikana kasvanu ihan järjettömästi verrattuna isommassa altaassa majaileviin sisaruksiinsa! Toisissa ei meinaa huomata eroa entiseen ja toiset on melkeen kaksinkertastanu pituutensa.

Siirsin muutaman poikasen lisää ja aion kattoa tuleeko niillekki kasvupyrähdys. Varmaan tässä tapauksessa vaikuttaa enemmän seura (lähinnä sen määrä) ku altaan koko.

Jännä juttu Hmm..

[MA7xGE]

Haluan liittyä haastatteluun!

Vähän on kaukaa haettua, mutta voivatko pienempien kalojen (esim. tetrat, akvaatioharrastuksen "uudet lajit" pienet monnit ja nuoliaiset) kasvunopeus johtua kaupan altaan koosta? Siis jos vesiarvot ovat samat, ja kasvattamolta viedään vaikkapa 10 katinkultamonnia, 5kpl 40 litraiseen ja 5kpl 80 litraiseen, ja ne ostetaan samana päivänä pois (esim. kuukauden päästä), kasvavatko 80 litraisen kalat nopeammin täyteen mittaansa, ja kasvavatko ne isommiksi kuin 40 litraisen asukit?

Veikkaisin näin. Ainakin milliksillä se menee niin, että isompaan altaaseen siirrety poikanen kasvaa viikoissa kaksikertaisen (onko se sana?) kokoiseksi, mutta poikasaltaaseen jääneet ovat yhä pieniä sinttejä.

Pakko kommentoida tähän. Ite siirsin viikko sitte kolme pientä millistä 128-litrasesta 64-litraseen. Ne kolme on tässä viikon aikana kasvanu ihan järjettömästi verrattuna isommassa altaassa majaileviin sisaruksiinsa! Toisissa ei meinaa huomata eroa entiseen ja toiset on melkeen kaksinkertastanu pituutensa.

Siirsin muutaman poikasen lisää ja aion kattoa tuleeko niillekki kasvupyrähdys. Varmaan tässä tapauksessa vaikuttaa enemmän seura (lähinnä sen määrä) ku altaan koko.

Jos kalan kesikipituutena pidetään vaikka kuutta senttiä (siis tietyn lajin kohdalla), niin voiko kala kasvaa isossa altaassa vaikka tuplasti sen kokoisena. Jos siis vaikka kuparimonnisia olisi kahden kuution altaassa 40, ja ruokaa riittäisi todella runsaasti, niin kasvaisiko niistä varpusen kokoisia vai jäisivätkö ne normaaliin keskipituuteen?

Varpusen kokoiset kuparimonniset kuulostavat aika hurjalta.

Eivät eläimet määrättömän suuriksi kasva, vaikka olosuhteet olisivat kuinka täydelliset, mutta ainakin johonkin rajaan saakka olosuhteiden parantaminen kyllä lisää kasvua, kuten nähdään vaikkapa suomalaisten edelleen kasvussa olevasta keskipituudesta. Eivät nykyajan lapset ole geneettisesti yhtään sen pidempiä kuin isovanhempansa, vaan saavat enemmän/parempaa ruokaa ja ovat terveempiä. Kasvu tapahtuu kuitenkin tietyissä geneettisissä rajoissa, eli lapsestani ei kasva Goljattia, vaikka kuinka tuputtaisin lisää voita ja pihviä. Siitä kasvaa vain lihava.

Kasvuhaarukka vaihtelee sitten vielä lajin mukaan huimasti. Joillain kaloillahan maksimikoon ja "normaalin akvaariokoon" välillä on kymmenien senttien ero (vaikkapa käärmekalan 40 cm ja 90 cm). Joillakin aikuiset kalat ovat likimain samankokoisia, olivatpa ne eläneet missä hyvänsä. Uskoisin, että Riverianan konstilla saataisiin kyllä normaalia suurempia kuparimonnisia, mutta ei ihan varpusen kokoisia. Kuinka paljon suurempia? No, joku kahden kuution altaan omistaja voisi kokeilla.

Tarpeeksi suuressa altaassahan on tilaa liikkua... Lihoisiko monnisista oikeasti vain läskejä möykkyjä, vai saisivtko ne sellaiset ylipumpatut lihakset? Tosin, seuraava ongelma olisikin kun ne alkaisivat käyttämään tiukkoja trikoita ja viittoja ja lentelisivät pitkin huonetta.

[Riveriana]

Uskoisin, että Riverianan konstilla saataisiin kyllä normaalia suurempia kuparimonnisia, mutta ei ihan varpusen kokoisia. Kuinka paljon suurempia? No, joku kahden kuution altaan omistaja voisi kokeilla.

Heti kun saan sen kahden kuution altaan, voin kokeilla
Tai ei, en voikkaan. Sinne tulisi kuitenkin vaikka mitä kivaa, mutta pientä ja paljon. Kyllä siellä varmaan olisi tilaa varpusparvellekin, mutta tulisiko niistä niin isoja, jos seuraa olisi paljon? Epäilen.

[zelex]

Pakko nostaa tätä topicia kun hain nimenomaan kalojen kasvusta tietoa ja näinkin uusi keskustelu tuli vastaan.

Katselin tuossa äsken miekkapyrstöjäni ja huomasin miten valtavaksi yksi naaras oli kasvanut. Se on selkeästi muita isompi vaikka muutama kuukausi sitten kala oli saman kokoinen kuin toisetkin. Se on kuitenkin eri paikasta hankittu, eli voiko geneettinen vaihtelu olla saman lajin sisällä näin suurta vai onko mietittävä sitä millaisissa oloissa kala on kenties syntynyt ja kasvanut ennenkuin se on tullut meille. Eli kalojen historia vaikuttaisi myöhempäänkin kasvunopeuteen.

Toisaalta samanikäiset poikastenkin kohdalla on huomattavissa selkeitä kasvueroja. Te jotka olette kasvattaneet enemmän kaloja ja useita poikueita, kuinka paljon isommilla lajeilla löytyy koossa hajontaa esim. poikueitten jäsenten keskuudessa?

[heituliini]

Tungen joukkoon mukaan...

Kaksi partiksen poikuetta syntyi kuukauden välein. Ekasta kuoriutui 11 poikasta, toisesta muistaakseni 52. Jätin ekasta satsista toiseen 63-litraiseen kasvamaan muiden luovutuksen jälkeen 4 poikasta, sama toiseta. Ekan poikassatsin kolme poikasta (marraskuun puolivälissä syntyneet) ovat nyt kaikki suunnilleen samankokoisia, 5 senttisiä, mutta yksi ei ole kuoriutumismitastaan kasvanut. Ja en voi sekoittaa muihin, koska altaassa ei ole muita partiksia. Toisen poikueen (joulukuun puolivälissä syntyneet) toiseen altaaseen jätetyt neljä poikasta ovat hyvin erikokoisia. Yksi on 7-senttinen nyt, yksi ei ole juurikaan kasvanut ja kaksi semmoista noin 4-senttistä. Eli samastakin poikueesta kasvavat todella eri tahtiin.

Ilmeisesti platyjen poikaset kasvavat nopsaan myös, pusikosta ilmestyy yllättäen ennennäkemättömiä kaloja, jotka ovat jo hyvin lähellä aikuisten kokoa. "Hienommilla" kaloilla saattaa mennä toisinkin, mutta näin partiksilla ja platyilla meilläpäin

[kerttu]

Pakko nostaa tätä topicia kun hain nimenomaan kalojen kasvusta tietoa ja näinkin uusi keskustelu tuli vastaan.

Katselin tuossa äsken miekkapyrstöjäni ja huomasin miten valtavaksi yksi naaras oli kasvanut. Se on selkeästi muita isompi vaikka muutama kuukausi sitten kala oli saman kokoinen kuin toisetkin. Se on kuitenkin eri paikasta hankittu, eli voiko geneettinen vaihtelu olla saman lajin sisällä näin suurta vai onko mietittävä sitä millaisissa oloissa kala on kenties syntynyt ja kasvanut ennenkuin se on tullut meille. Eli kalojen historia vaikuttaisi myöhempäänkin kasvunopeuteen.

Platyjen ja miekkapyrstöjen kohdalla lienee usein kyse siitä, miten paljon verissä on kumpaakin. Ovat ilmeisen sekoittuneita toisiinsa, ja esim. platyn maksimikokoa määrittelee yhtenä tekijänä se, minkä verran miekkapyrstöä geeneistä löytyy.

[matko]

Kalat kasvavat niin kauan kuin elävät,kasvunopeus vain hidastuu... Niilinhauillla esim 10 senttiä vuodessa ei liene mikään tavaton nopeus.

[7330]

Kalat kasvavat niin kauan kuin elävät,kasvunopeus vain hidastuu... Niilinhauillla esim 10 senttiä vuodessa ei liene mikään tavaton nopeus.

Ei ollenkaan. Meidän niilinhaukiporukkamme nuorimmainen kasvoi sen kymmenen senttiä kolmessa kuukaudessa.
Sukukypsyyden jälkeen kasvu hidastuu reilusti, mutta harvakseltaan vierailevat kaverit kyllä väittävät, että yli kymmenvuotiaskin niilinhaukirouva on aina tapaamisten välillä kasvanut.

Ruokinnalla tuntuu olevan kasvuun huima vaikutus. Vajaa vuosi sitten saamani nauha-ankeriasmonnit olivat suunnilleen samankokoisia, noin 15-senttisiä. Niistä toinen on varsinainen porsas, joka tungeksii muiden kalojen joukossa ahmimassa, kun taas toinen käy ujosti kantonsa alta nappaamassa muutaman suupalan, kun uskaltaa. Kumpikaan ei ole varsinaisesti laiha, mutta ensin mainittu on silti venähtänyt yli 25-senttiseksi toisen pysyessä likimain samanpituisena kuin ennenkin.

[elmerii]

Meillä safiiripleko pysynyt reilu puoli vuotta altaassamme samankokoisena. Siitä mennyt mennen tullen ohi tulipyrstökin. Luulen ettei saa ruokaa tarpeeksi. Mitenhän vilkkaassa seura-akvaariossa plekolle saisi ruokaa Se on vielä niin pirun arka jos yritän kädellä tabletin viedä lähelle niin lähtee samantien karkuun.