Kalojen yhteensopivuus

[mina_vaaaan_]

Heippa, olis tulossa tommonen n.110l (81x36x45) akvaario ja oon alkanu miettiä ihan tälleen alustavasti mitä kaloja sinne haluisin, osaisko joku auttaa vähän että mitkä näistä sopisi yhteen ja millasia määriä kutakin uskaltaisi ottaa? Oon näitä kaloja miettiny

Neontetra tai kardinaalitetra

Siiaminpiikkisilmä

Taistelukala

Hunajarihmakala

Loistobarbi

Seeprakala

Kiilakylki

Platy

Partamonni tai täplämonni tai helmipartamonni

Onko hyviä vinkkejä tai ehdotuksia näin alustavasti?

[MrBrett]

Saisit noista hyvin Aasia-teemaisen akvaarion kun yhdistäisit seuraavat yhteen sopivat kalat.

- Taistelukala koiras
- 12 kpl Kiilakylki/rusokiilakylki
- 8 kpl piikkisilmä

Pohjalle hiekkaa, Ph. 6,5.7 ja lämpö 26-27C

http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... -aasia.htm Tuossa listaa aasialaisista kasveista.

Kai olet ottanut selvää akvaarion "kypsyttämisestä" ja vesikemian perusteista? Jos et, niin kannattaa opetella ennen kun kaloja hankkii, säästyt itse monelta murheelta ja kalat pysyvät suuremmalla todennäköisyydella hengissä.

[mina_vaaaan_]

Juu olen niitä kovasti opiskellut Aloin vaan pikku hiljaa miettimään jo kaloja että sitten kun niiden aika on nii on ne mietitty valmiiksi

Mites voiko piikkisilmiä ja monnia pitää samassa?

[Kana +-yksipantteri]

En suosittele, koska joskus nuoliaisten ja monnisten (monnisia kai tarkoitat) yhdistämisestä on seurannut se, että nuoliaiset ovat näykkineet monnisten silmiä.

[rybka]

Piikkisilmät eivät ymmärtääkseni nypi kenenkään silmiä, niin nuoliaisia kuin ovatkin.

[mina_vaaaan_]

hmm okei, pitää vähän sitten miettiä niitä

[Aprikoosi]

En suosittele, koska joskus nuoliaisten ja monnisten (monnisia kai tarkoitat) yhdistämisestä on seurannut se, että nuoliaiset ovat näykkineet monnisten silmiä.

Aloituksessa puhuttiin ihan partamonnista, joka menee piikkareiden kanssa ongelmitta, enkä kyllä oo pahemmin kuullut ongelmista piikkareiden ja monnistenkaan välillä. Mulla on samassa akvassa kaikkia kolmea: partis, piikkisilmä ja monnisia. Ei ongelmia.

Platyt ja synnyttävät hammaskarpit yleensäkin, ovat kovanveden kaloja eivätkä sovi yhteen muiden, kuin kaltaistensa kanssa.

[mina_vaaaan_]

ahaa joo noita partamonneja meinasin, hyvä kuulla Ja luinkin juu tuossa illalla että platy vaatii erilaisen veden.
En ole oikein osannut päättää olisiko kardinaalitetra,kiilakylki vai seeprakala paras vaihtoehto

[Aprikoosi]

ahaa joo noita partamonneja meinasin, hyvä kuulla

Tuon kokoiseen akvaan ei sitten enempää, kuin yksi partis.

[7330]

Piikkisilmät eivät kyllä pahoinpitele ketään.

Tuo nuoliaisten silmiensyömisjuttu on vähän hankala. Kysehän on vain ihan tietyistä nuoliaisista, jotka kaikki taitavat kuulua Botia-sukuun: siihen korkeaselkäisten, isohkojen nuoliaisten sukuun, jotka naksuttelevat syödessään. Eikä niidenkään joukosta taida näykkimishavaintoja olla kuin muutamasta lajista. Ihan ulkomuistista muistelisin kuulleeni moisista tiikerinuoliaisten ja raita ja/tai verkkonuoliaisten kohdalla. Keskusteluissa vain helposti puhutaan lyhyemmin "nuoliaisista", ja sitten joku aina ymmärtää väärin ja yleistää sen koko valtavaan kahden heimon ja satojen lajien ryhmään.

Eikä se taas ole ihan niinkään, että vain juuri monnisten silmät lähtisivät varmasti, mutta kaikki muut kalat olisivat turvassa. Monniset ovat helppoja uhreja, mutta onpa tällä foorumilla raportoitu näiltä nimenomaisilta nuoliaisilta muutakin pahaa käytöstä: tetrojen silmien syömistä, evien repimistä yms. Itse epäilisin, että ne alkavat käyttäytyä huonosti stressaavissa oloissa, ehkä liian ahtaassa akvaariossa tai liian pienessä parvessa - tai nälkäisinä. Ruokaahan ne silmät ovat. Mutta tämä on vain oma mututuntumani.

Josko sitten itse asiaan.

Kardinaalitetra/kiilakylkiparvi + taistelukala + piikkisilmäparvi + partamonni on oikein toimiva yhdistelmä. Seeprakalat viihtyisivät mielellään kovemmassa virtauksessa ja viileämmässä vedessä kuin taistelukala, joten niiden yhdistäminen on vähän siinä ja siinä, vaikka sopeutuvaisena otuksina seeprakalat kyllä kestävät miltei mitä tahansa.

Jos hankit jonkin tavallista maatiaista erikoisemman partamonnin, kannattaa kuitenkin välttää ukkopartamonnia, jota joskus kaupataan myös helmipartamonnin nimellä: se kun venähtää reilusti muita partamonneja suuremmaksi ja voi päätyä 25-30 sentin mittaiseksi.

[mina_vaaaan_]

Aaa, tuo onkin hyvä muistaa ettei sitten tule liian isoa monnia akvaarioon

Tuo olisi kyllä juu hyvä yhdistelmä Mites semmoista mietin myös vielä että jos nyt esimerkiksi laittaisin Kardinaalitetra/kiilakylkiparvi + taistelukala + piikkisilmäparvi + partamonni niin voiko sinne laittaa seuraksi muutamaa Loistobarbia vai tuleeko niille sitten jo liian ahdasta?

ja onkos noilla partamonnilla ja täpläpartamonnilla eroja hirveästi?

[rybka]

Minä en kyllä laittaisi enää muuta. Ensinnäkin tila alkaa loppua - yksi hyvän kokoinen parvi keskivedessä on ihan tarpeeksi - ja toisekseen kalastosta tulee nopeasti sekavan näköinen, kun lajeja on pienessä akvaariossa paljon (tai isommassakin, jos niikseen tulee).

Loistobarbin tilavaatimuksista on myös ristiriitaista tietoa; yleinen käsitys on, että se voi kasvaa varsin suureksi ja on 100-litraisessa nopeasti ahtaalla.

[mina_vaaaan_]

Okei kiitoksia paljon

[7330]

ja onkos noilla partamonnilla ja täpläpartamonnilla eroja hirveästi?

Partamonni on yleisnimi koko partamonnien suvulle, joka kattaa kai viitisenkymmentä kuvattua lajia (ja varmaan ainakin toisen mokoman tieteelle tuntemattomia). Pelkäksi partamonniksi arkikielessä kutsutaan tätä "tavallista" partamonnia, joka tunnetaan myös maatiaispartamonnina ja on oikealta nimeltään juurikin täpläpartamonni (Ancistrus cirrhosus). Kyseessä on siis sama kala, mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Loistobarbin tilavaatimuksista on myös ristiriitaista tietoa; yleinen käsitys on, että se voi kasvaa varsin suureksi ja on 100-litraisessa nopeasti ahtaalla.

Totta: osa lähteistä väittää loistobarbin kasvavan jopa kymmensenttiseksi möhkäleeksi. Akvaariossa en ole koskaan nähnyt yli 6-senttistä loistobarbia, mutta äärimmäisen aktiivisena pikakiiturina se minusta silti ansaitsee vähän enemmän tilaa. Lisäksi taistelukala on loistobarbien seurassa vaarassa, koska sen evät tulevat helposti pahemman kerran revityiksi.

Kun altaassa on nyt suunniteltu kokoonpano, kannattaa antaa kalojen rauhassa kasvaa aikuisen mittoihin ja miettiä sitten, sopisiko sinne vielä joku laji lisää. Eihän sillä kiirettä ole.

[mina_vaaaan_]

No jopas, jännä etten missään sivulla sitten törmännyt tuohon monni asiaan, hyvä että tuli selväksi Onkos akvaarion kasveilla mitä eri vaatimuksia tai onko helppo valita kasvit vai onko sekin semmoinen mikä silmää miellyttää asia?

[Aprikoosi]

Akvaariokasveja, kuten huonekasvejakin, löytyy vaatimuksiltaan laidasta laitaan: toiset pärjäävät hämärässä, olemattomalla lannoituksella ja ilman erillistä hiilarilisäystä, toiset vaativat kovastikin "kikkailua" viihtyäkseen. Uuteen akvaan kannattaa ottaa nopeakasvuisia, esim. köynnöstäviä kasveja. Helpoista kasveista löytyy listoja ja juttua erikseenkin.

[mina_vaaaan_]

ja siis tarkoitan että tottakai pitää ottaa huomioon vähän kasvin tarpeita yms, mutta niinkun, onko kaloille merkitystä minkälaisia kasveja laittaa?

okei, kiitos

[7330]

ja siis tarkoitan että tottakai pitää ottaa huomioon vähän kasvin tarpeita yms, mutta niinkun, onko kaloille merkitystä minkälaisia kasveja laittaa?

Ei kovin suurta, mutta on niillä joitain mieltymyksiä. Kalat kaipaavat suojaa, kukin siihen osaan akvaariota, jossa ne liikkuvat.

Parvikalat, kuten kaavailemasi tetrat tai kiilakyljet, tuntuvat arvostavan akvaarion taustalla olevaa korkeaa kasvitiheikköä, etenkin jos taustakuva puuttuu. Parillakin tutullani on akvaario, jonka taustana on vain valkoinen seinä, ja kaikki parvikalat ovat niissä kalpeita ja piileskelevät säikkyinä pohjan tuntumassa. Tumma taustakuva ja pari lähes pintaan yltävää kasvitiheikköä tekee jo ihmeitä niiden viihtymiselle. Tähän tarkoitukseen käyvät kaikenlaiset helpot köynnöstävät kasvit: karvalehti, intianvesitähdikki ja vedensuosikki ovat tavallisimmasta ja helppohoitoisimmasta päästä, mutta lajeja on paljon. Näitä joutuu lyhentämään säännöllisin väliajoin, jotta ne eivät kasva akvaariosta ulos, mutta se ei ole iso homma.

Taistelukala ja muut labyrinttikalat sen sijaan elävät pinnan tuntumassa ja arvostavat kelluvia kasveja, jotka suojan lisäksi auttavat luomaan akvaarioon tyyniä alueita Taistelukalat kun eivät suurine evineen pidä virtauksesta lainkaan, mutta muiden kalojen vuoksi suodattimen täytyy silti jossakin kohdassa liikuttaa vedenpintaa. Yleensä pikemminkin rikkaruohona pidetty pikkulimasta on kelluvista kasveista epäilemättä helpoin, mutta myös esimerkiksi salvinia, pistia, amerikankilpukka, vesisaniainen ja liuskavesisaniainen ovat mutkattomia hoidokkeja.

Piikkisilmille ja partamonnille taas kannattaa järjestää piilopaikkoja pohjalle vaikkapa juurakoilla.

[mina_vaaaan_]

Tosi iso kiitos tästä! Taidankin mennä tänään vähän katselemaan eläinkauppoihin hintoja ja mitä niistä löytyy!

[7330]

Tosi iso kiitos tästä! Taidankin mennä tänään vähän katselemaan eläinkauppoihin hintoja ja mitä niistä löytyy!

Kasveja voi ostaa myös täältä foorumin kauppapalstalta, joko lähiseudun harrastajilta tai postitse. Harvinaisempia lajeja on tietenkin vaikea saada, mutta tavalliset kasvit ovat sekä halvempia että kestävämpiä kuin akvaarioliikkeessä. Minullakin on muutamaa lajia kaupan, jos kiinnostaa.

[mina_vaaaan_]

Kiinnostaa, nii joo ku niitä voi lähettää, wautsi, ehdottomasti kiinnostaa, mitä lajeja siulta löytyisi?