Kiilakirjoahven Uaru amphiacanthoides

[Pall0]

Kohta viikon verran akvaariossani on majaillut 4 uarua. Todella arkoja otuksia. Heti kun ohi kävelee, ne piiloutuvat kannon taakse. Tosin nopeasti tulevat katsomaan sattuisiko ruokaa tippumaan...
Uaruistahan sanotaan että ne ovat köyhän miehen kiekkoja tai ruohonleikkureita. Kasveihin nämä eivät ole pahemmin koskeneet. Ehkä aavistuksen ovat viuhkalehteä lyhentäneet, mutta sitä popsivat tikrutkin. Minkälaisia kokemuksia muilla on?

[Johannes Kastaja]

Itselläni oli aikoinaan myöskin 4 kipaletta uaruja 600-litraisessa. Olivat tullessaan sellaisia kahden euron kolikon kokoisia täplikkäitä viipottajia. Puolessatoista vuodessa kasvoivat yli 20 sentin mittaisiksi isoiksi körmyiksi. Kasvuvauhti on siis melko hurja, jos ruokinta on ahkeraa. Ruokana oli erilaiset isoille ahvenille tarkoitetut rakeet ja pelletit sekä räkmix. Kasvipitoista ravintoa tulisi antaa paljon. Silloin voi jopa kasvitkin jäädä rauhaan. Itselläni ei tuossa altaassa tosin ollut kuin kantoja ja kiviä, joten ei ole omakohtaista kokemusta tuosta kasvien popsimisesta.

Kalasi ovat olleet vasta viikon uudessa altaassa, joten on luonnollista, että aristelevat vielä. Valaistus saa olla mahdollisimman himmeä, jos kasvit vaan kestävät. Ovat silloin rohkeampia. Lämpötila kannattaa pitää yli 28 asteessa. Pysyvät terveempinä ja ruokahalu on parempi. Lisäksi vettä kannattaa vaihtaa kovalla kädellä, jotta pysyy nitraattipitoisuus alhaisena. Itse vaihdoin 50% viikossa. Ph pysyi aika tasaisesti 6,8 :ssa ja nitraattipitoisuus alle 20 mg/l. Kalat olivat rohkeita ja söivät hyvin ja kuten jo edellä mainitsin, kasvoivat todella nopeasti.

Vaikka uarua luonnehditaan erittäin sosiaaliseksi ahveneksi, jopa parvessa viihtyväksi, omat kalani valtasivat kukin oman reviirin, jota puolustettiin. Kalojen kasvettua muodostui yksi pariskunta, joka kuti solkenaan, kerran viikossa. Poikasiksi asti ei kyllä yhtäkään kutua selviytynyt, vaan mätimunat homehtuivat tai tulivat syödyksi.
Hienoja kaloja olivat. Jossain vaiheessa tuli vain tarve saada vaihtelua, joten kiikutin kalat takaisin kauppiaalle, jolta ne ostinkin. Pääsivät kuulemma huomattavasti isompaan altaaseen polskimaan.

[Pall0]

Tosi hienoa että sait ne kutemaan, kun ovat kuulemma vaativia sen suhteen... Jännä että kirjallisuudessa suositellaan huomattavasti viileämpää vettä, vain 24-26.
Vai onko niitä verrattu kiekkoihin että pitäisi olla yli 28?

Ajattelin antaa punaista survaria ja enemmän kasvispitoista ruokaa. Edelleen viuhkalehti maistuu mutta muut kasvit, miekkalehti, anubias, melalehti ja isokriinumi ovat saaneet olla rauhassa. Ajattelin pitää näistä 2 kappaletta jos pariskunnat muodostuvat. Niillä on vähän yli 700 litran tankki tällä hetkellä.

Mistähän johtuu ettei nämä hienot kalat kyynel-kuvioineen ole hirveän suosittuja? Kasvinnapostelun takia? Tietääkseni nämä eivät sairastele paljoa?

[Johannes Kastaja]

Baenschin aquarium atlas vol. 1 antaa uarujen lämpötilahaarukaksi 26-28 astetta. Kutua varten voi nostaa lämpöä jopa +30 asteeseen.
Oman kokemukseni mukaan voivat erittäin hyvin yli 28 lämmöissä.
Uarujen 'epäsuosioon' lienee vaikuttanut niiden iso koko, vaativuus hoidokkeina, ja etenkin niiden taipumus syödä akvaarion kasvit. Kyllä näitä kannattaa kokeilla parin rehun kustannuksella. Ovat sen verran upeita.
Muuten, omasta mielestäni survareita ei niille kannata antaa. Tottuvat turhaan tuohon 'pullamössöön'. Anna alusta asti kunnon tuhtia kasvispitoista räkmixiä ja mahdollisimman isoa kirjoahvenraetta. Hulppeaa 30 sentin kokoa ei saavuteta syömällä pikku matosia. Addiktoituvat siihen vielä niin, ettei mikään muu enää maistu.

[Pall0]

Ovat saaneet tukussa (Imazoo) punaista survaria, joten räkmix ei tunnu oikein maistuvan. Muut kalat kun kuitenkin syövät noita matosia. Pitääpä tilata vielä kasvispitoisempaa räkmixiä ja syöttää niille herneitä yms. vihanneksia. Ei tuo kasvien syöminen minua haittaa kun jättävät kuitenkin akvaarion ulkopuolella olevat orkideat rauhaan...