Apua platyaltaan suunnitteluun

[kerttu]

Satalitrainen (85x35x35) platyallas vaatii toimenpiteitä. Tällä hetkellä siellä on karkeaa, suurta mustaa soraa pohjalla (tuli altaan mukana). Vaihdan sen hiekkaan jollakin aikataululla. Tällä hetkellä hiekkaa on vain erillisissä purkeissa, joissa kasvaa osa kasveista. Kaloina platyja ja partis, muita lajeja ei harkinnassa.

Vesiarvot:
lämpö 23
GH 8 (mahdollisesti nostan 10 asti)
pH 7 (saattaa nousta 7,5)

Valaistus:
2 x 30W loisteputki, toinen sinertävä, toinen "perusakvavalo"

Lannoitus:
Seacchem flourish, nestemäinen, ohjeen mukaan
Hiekkaosissa tablettilannoitus
Ei hiilidioksidinlevitintä

Konnanputki ja tiikerilumme ovat tulleet jäädäkseen. Muut kasvit (intianvesitähdikki, kääpiökeiholehti ja jaavansaniainen) häipyy kunhan saan muita nopeakasvuisia korvaamaan intianvesitähdikkien kasvun... Mieluiten kasvit ottaisin Meksiko/Guatemalan suunnalta, mistä platytkin on, mutta se on vaan sellainen ihanne. Amerikkaa kuitenkin.

Mites seuraavat kasvit sopis:
- poimupatsuli
- pikkurasvalehti
- jokin punertava rusolehti, mikä?
- jokin muu punasävyinen kasvi?
- sopiiko joku vesimiekka näin matalaan altaaseen?

Ja sitten, miten pidän leväkasvustot kurissa? Kasveissa ja kivissä oli tupsulevää kun allas saapui, ja on sitä edelleen. Lisäksi intianvesitähdikeissä on mun diagnoosini mukaan turkkilevää. Platyt näykkii levää kasveista, ja partis toki syö sekin jotain, mutta valomäärän kasvu tulee olemaan valtava kunhan alan molempia putkia pitää kunnolla päällä... Hiilarilisäystä ei ole tulossa jatkossakaan, koska akva on niin viileässä huoneessa että omatekoiset ei kyllä pysy käynnissä. Tupsulevän kasvun uskon pitäväni kurissa säännöllisillä vedenvaihdoilla ja runsaalla valaistuksella. Mutta muut levät?

Luuletteko, että kun konnanputki intoutuu tuosta kasvamaan, niin sen kasvutahti vie vedestä ravinteita niin, että tosiaan korvaa hommassa intianvesitähdikin? Vai olisiko tuo pikkurasvalehti parempi nopeakasvuiseksi kasviksi?

[Sisso]

Mulla ei ole patenttiratkaisua kysymykseesi, mutta voisin lyödä vetoa että kun lisäät valoa, räjäytät leväpommin. Kertomasi perusteella lanka palaa jo. Ajatus nopeakasvuisten lisäämisestä on kuitenkin hyvä, tee se. Paljon niitä! Hommassa on nyt muutamia ristiriitaisuuksia jotka jättävät kysymysmerkkejä ja oikeastaan vain kokeilemalla selviää ja balanssi löytyy. Levät viihtyvät hyvin kovemmassa ja emäksisemmässä vedessä. Niitä voidaan torjua jonkin verran laskemalla pHta ja vettä pehmentämällä, mutta sulla se ei tule kyseeseen kalaston takia. Samasta syystä hiilarin lisääminen on vähän arveluttavaa, vaikka soodalla toki arvot saisi takaisin kohdilleen ja kilju todennäköisesti kävisi ok valaisimen päällä/vieressä. Kovassa ja emäksisisessä vedessä kuitenkin menetetään osa hiilarin eduista, joten ei oikein maksa vaivaa. Tupsulevää et pysty rajoitaamaan valolla, et edes vähentämällä valoa, sillä se kasvaa vaikka kaapissa, mutta ei se kyllä katoakkaan valoa lisäämällä. Konnanputki tykkää vähän nitraatilla kuormitetusta vedestä, jos pidät veden hyvin puhtaana, se ei välttämättä menesty (terveisin nimerkki kokeiltu on ja tieto löytyy myös Varjon kasvikirjasta), joten se ei välttämättä toimi akvassasi, vesitähdikit mennee sen sijaan ok. Mitä tulee punalehtisiin, tavan rusolehteä voit kokeilla, mutta niiden oikein voimakassävyisten lajien/lajikkeiden kanssa voi tulla ongelmia ilman hiilaria. Rotalat, etenkin hento, menee hyvin ilman hiilaria, samoin punainen tiikerilumme voi menestyä. Sulla on nyt kuitenkin valoa ehkä sen verran paljon, on vähän siinä ja siinä rajalla onko paljon tai ei (suhteessa hiilariin), että se piiskaa kasveja reippaaseen kasvuun, mutta samalla eväät niiltä yhden kasvuun tarvittaven välttämättömän perustekijän: hiilidioksidin. Mitä tulee manitsemiisi kasvilajeihin, itse en kokeilisi ilman hiilaria poimupatsulia, pikkurasvalehti voi olla kokeilemisen arvoinen. Miekkoja löytyy monen lähtöön, myös pieniä/matalia lajikeita on paaaljon, ja jokin punertavankin sävyinen voisi hyvinkin menestyä.

Paha tässä heittää, mitä tekisin missäkin järjestyksessä kun toimin aina tilannetta arvoiden ja toimenpiteet sen mukaan, mutta en ehkä nyt välittäisi levistä sen pahemmin (putsaisin pois minkä saisin häiritsemästä silmää) ja lisäisin kasveja reippaasti. Alku hiukan vähemmällä valolla ja lannoitus esim 50% ohjeesta, mutta viikon-kahden kuluttua kasvien lisäämisestä valomäärän kasvatus ja vähän lisää lannoitusta. Ehkä kuitenkin käytäisin yhden putken sijasta molempia, mutta rajoittaisin valaistusaikaa, niin että välissä on valopaasto, esim 4+4h. Sitten kun näen että kasvit kasvavat niin hyvin kuin on mahdollista siinä tilanteessa, lisäisin hiukan valaistusaikaa tilannetta seuraten ja antaisin tupsulevälle lähtöpassit nestemäisellä hiilellä (käsittely erillisessä astiassa, ruiskuttamalla suoraan levään tai vedenvaihdon yhteydessä sumuttamalla kasveihin ja pintoihin joilla sitä kasvaa. Lopuksi aineen poisto akvavedesta parilla vedenvaihdolla peräkanaa jos se on akvalle entuudestaan vieras aine. Jos olet sitä jo käyttänyt, kaksin-kolminkertaisen annostuksen ei pitäisi haitata mutta tämä omalla vastuulla). Tämä käsittely jos levä ei osoita katoamisen merkkejä kasvien lisäämisestä ja kasvusta huolimatta. Kun tupsulevä on hoideltu päiviltä, viherlevien, jos ne ovat edelleen riesana, kimppuun kävisin Easy-Lifen AlgeXitilla, joka on oman kokemukseni mukaan tehokas mutta hellä muille akvan eläville. Kun levät on häädetty ja yhteyttävää lehtivihreämassaa on niin paljon kun akvaan menee, et voi tehdä enempää. Jos levää puskee edelleen, valoa on liikaa (siis suhteessa hiilarin määrään). Niin kauan kun yhteyttävää lehtivihreämassaa ei ole riittävästi, levä pyrkii niskan päälle, siksi sun täytyy huolehtia myös kasveista koko ajan ja antaa niille mahdollisuus kunnollisen kasvuun. Mitä taas tulee lannoitukseen, suosisin tässä kohtaa juurilannoitusta ja vain mikroja+rautaa maltilla veteen, mutta huolehdithan kuitenkin että kasveilla on nitraattiakin riittävästi. Jos käytät proteiinipitoista ruokaa kaloille, sieltä tulee todennäköisesti riittävästi fosforia, muutoin sitäkin voi tulla pulaa. Ohjeet pulloissa on tarkoitettu hyvin kasvitettuun akvaan jossa kasvit on hyvässä kasvussa ja isoja, mutta toisaalta jos valoa ja kasveja on runsaasti (ja myös ravinteita hiilari mukaan lukien on tarjolla sopivasti valoon nähden) ohje voidaan helposti jopa kolminkertaistaa. Yleensä ottaen tupsulevä on yksi oikea pain in my ass, koska sitä voidaan torjua oikeastaan vain riittävän hyvällä kasvien kasvulla ja rittävällä kasvimassalla, mikä vaatii oikeita lajeja riittävissä määrin kyseisiin olosuhteisiin, mikä voi vaatia erinäisiä kokeiluja.

Levien torjuntaan tarvitaan usein isku monelta suunnalta ja se on vähän monitahoinen juttu, kun toisaalta halutaan torpata levien kasvua ja vahvistaa kasvien kasvua samaan aikaan. Mutta yleensä siksi pienet muutokset monella saralla tuovat yllättävän nopeasti tuloksia jos ne osuvat kohdilleen. Usein jo muutamassa päivässä näkee, hyödyttikö tehty muutos vai ei ja yleensä pakitamalla takaisin siihen mistä lähti, saa taas tilanetta hallintaan seuraavaan siirtoa varten. Karkeasti ottaen voidaan yleistää, että levät ovat aina yhteydessä valoon. Vasstaperustetussa akvassa levät liittyvät usein miten ravinne-epätasapainoihin (ja edelleen valoon), mutta akva voidaan perustaa täysin ilman mitään "levävaihetta" kun tietää, mitä tekee ja osaa laittaa kaiken kohdilleen heti.

[kerttu]

Suurkiitos vastauksesta!

Aika saman tyylisiä olen pähkäillyt. Yksi nega-ääni siis poimupatsulille - en taida kokeilla. Onko joku vähemmällä hiilarilla viihtyvä matalaksi jäävä? Ehkä kääpiömiekkakasvi? Hiilarin lisäys ei siis tosiaan tule kysymykseen useammastakin syystä (huoneen alhainen lämpötila ja akvan tavoitellut vesiarvot). Just kun tuosta pehmeän happaman veden altaasta niin hyvin huomaa että aina kun pH meinaa olla nousemaan päin, niin levät yrittää iskeä.

Tällä hetkellä allas on ylikansoitettu, eli nitraattia pitäis kyllä riittää kuitenkin. Toivottavasti konnanputki pärjää. Pikkurasvalehdellä on muistaakseni leviä ehkäisevä vaikutus, ja sitä oli kaupassa hyväkuntoisena tarjolla. Taidan käydä ostamassa pois. Hentorotala kuulostaa hyvältä, ja rusolehdestä tosiaan haaveilen. Ehkä olis hyvä hankkia jostakin kaikkia näitä ja tsekkailla sitten, mikä parhaiten kasvaa.

Ruokana käytän myös kuivattuja vesikirppuja ja pakasteesta surviaista. Onneksi en ole hankkiutumassa vielä eroon intianvesitähdikistä, joka lienee nykytilanteen pelastus. Ei kai siitä pakko ole eroon päästäkään, on alkanut kasvaa kauniimmin nyt kun siihen ei enää tuppaa tupsulevää.

Tupsulevä ei tosiaan näytä olevan ottamassa akvaariota haltuunsa tällä hetkellä, ja pieni määrä ei mua haittaa. Sinänsä voisin kyllä eliminoida kaikki, missä sitä kasvaa: jaavansaniainen, pari kiveä, osa pohjamatskusta... mutta ongelmaksi tulisi partiksen viihtyminen, sillä sen asuttama laivanhylky on tupsujen peitossa. Oon sille tehnyt uuden luolan - ehkä sitten vaan hätistän sen sinne ja vanha hylky pois. Noiden asioiden yhtäaikainen eliminointi vaan hirvittää muun tasapainon kannalta. Toisaalta ulkosuodatin hoitelee bakukantaa varmaan aika hyvin.

Olen ajatellut, että tiikerilumpeella on aika hyvät mahkut tuolla altaassa pärjäämiselle. Voin antaa sen tehdä kelluslehtiä, jolloin valon määrä vähän rajoittuisi muilta kasveilta ja kuitenkin riittäisi sille. Mikään pakkohan mun ei sinänsä ole pitää molempaa lamppua päällä, mutta jos kuitenkin, kun niistä punertavista kasveista haaveilen...

Miten tuo valaisutauko, minkä pituinen olisi hyvä? Joskushan mä sitä kokeilin rihmalevään, ja silloin tais tepsiä.

[Sisso]

Syökö partis tupsulevää? Olen kuvitelut että leväbarbi olisi jotakuinkin ainoa kalanen, joka koskee tupsuun ja muut vetelevät lähinnä viherleviä (mutta mä en tiedäkkään partiksista mitään, ei meille kiitos). Yksi apu unohtui edellisestä viestistä: leväsukarapu, tosin en tiedä meneekö noissa vesiarvoissa. Ne syövät aika näpsäkästi leviä, etenkin viher.

Yksi konsti rajoittaa valoa on tietysti myös pintakasvit kilpukka ja pistia esmes. Enkä mä nyt menisi vannomaan että sulla on valoa liikaa kahdella putkella, kun ei T8t ole mitään maailman jytyimmät valaisimet, mutta olisin kallellaan, että voipi olla ellet rajoita sitä jotenkin. Uskon, että sun on mahdollista saada homma haltuun kun valitset kasvit oikein ja haet kokeilemalla sen sopivan valaistuksen. Voit rajoittaa valoa tarvittaessa pintakasveilla, valaistusajalla sekä nostamalla valaisimia, jos mahdollista, mikäli aina vaan näyttää siltä että sitä olisi liikaa. Laittaisin keskipäivälle alkuunsa noin kolmen tunnin pimennyksen, sitäkin voi sitten säätää, tai luopua siitä kokonaan, kokeilemalla. Mutta tämä siis jos/kun otat molemmat putket käyttöön, yhdellä putkella sille ei ole tarvetta ja se olisi jo kasvien kiusaamista. Lisäisin valon määrää kahteen putkeen, koska se takaa kasveille kunnon kasvua, mutta valorymin muutokset tekee kiusaa leville ja liika valokin on pahasta. Taas tasapainoillaan monen asian välillä! Älä tosiaan vielä potkaise vesitähdikkiä mäelle. Tee se sitten kun akvassa on asiat sun mielestä riittävän hyvin. Kuulostaa hyvältä, ettei siihen kasva enää levää, joku pärjää jo omilla voimillaan eli valtasuhteet on toivottavasti vaihtumassa yksi kasvi kerrallaan. Tueksi tupsulevää vastaan voisit ottaa päivittäisen annostuksen nestehiiltä, sillä on saatu hyviä tuloksia nimeoman tupsulevän kanssa eikä sitä tarvitse maailman tappiin asti käyttää. Muista varovainen aloitus sen kanssa ja annostele aina vain aamuisin! Voit laittaa päivittäisen annoksen ruiskulla suoraan tupsuleviin, yleensä ne heittävät lusikan kehään jo kertakäsittelyllä. Käyt sitten akvan tällä tavalla hitaasti läpi. Toinen vaihtoehto on käsitellä akva kerralla kuten kerroin edellisessä viestissäni, mutta varovaisuus on erittäin tärkeä kun puljataan isoilla annostuksilla sen kanssa. Ihan kaikkea ei tarvitse ladata piippuun yhtä aikaa vaan parempi katsoa asia kerrallaan tilannetta seuraten, mutta valaistus- ja kasviasiaa on oikeastaan pakko kuljettaa käsikädessä, koska kasvit ovat valosta niin riippuvaisia. Jos tupsulevää ei nyt ole häiritsevissä määrin, voit antaa sen olla. Jos se on kuollakseen, se kyllä kuolee paikoilleen kun palikat alkavat loksahtelemaan paikoilleen. Itse poistaisin sen siksi, että olisi helpompi havainnoida sen kasvua (kiihtyykö vain vähentyykö) mutta paha ottaa kantaa kun ei näe akvaa minkä verran sitä oikeasti on. Toisekseen jos tupsulevä kuuluu niihin leviin jotka erittävät myrkkyjä toisia lajeja vastaan (allelopatia, jota siis myös pikkurasvalehti harrastaa), voisi olla hyvä minimoida sekin tekijä.

Useimmat kunnolla punalehtisista kasveista kuuluvat niihin kaikista vaativimpiin kasveihin, joten voi jäädä haaveeksi niiden kasvattelu ilman hiilaria, mutta kyllä joitain punaisia lajeja löytyy. Katsoppas tämä ketju läpi http://www.plantedtank.net/forums/low-t ... l-low.html, sieltä löytynee vinkkiä. Noissa akvoissa ei ole tosin paljon valoa, hiilaria ei lainkaan tai vain hiukan.

--------------------------

Tästä linkistä voi olla myös iloa, unohtui edellisestä viestistä. Itse asiassa siinä kerrotaan kaikki tarvittava hiilarittoman kukoistukseen: http://www.barrreport.com/showthread.ph ... O2-methods. Lainaan kirjoutuksesta pätkää, johon perustan höpinäni : "This rate of growth is such that the fish waste alone is enough to supply the needs for the plants. If we added more light then the CO2 would start becoming a more limiting factor and allow algae to grow better (algae need higher light to grow well in non CO2 enriched systems wereas the plants are much more limited without CO2). A lower light level is required, generally about 1.5 to 2w/gal is good". Sulla on nippanappa hiukan yli tuon 2w/gal.

[kerttu]

Ai että arvostan Sisso näitä sun vastauksia! Kiitos myös linkeistä, tutkailen niitä tässä...

Pintakasvit tuskin altaassa pärjäävät ennen kuin saan kansilasit siihen. Allas on tosiaan rintamamiestalon eteisessä, eikä me lämmitellä eteistä turhaan - veden lämpö pysyy tarpeeksi ylhäällä lämmittimillä, mutta ilma kylmyy. Kansilasit hankinnassa, mutta en nyt oo kiirettä pitänyt niiden kanssa.

Eihän mikään kala tupsulevää syö. Mun silmään tupsulevää on nyt vähemmän kuin kuukausi sitten, mutta varmaksihan sitä on vaikea sanoa kuten mainitsit. Platyjen kaikkia pintoja näykkivästä vaikutuksesta ei tupsuleväkään tykkää, mutta eihän ne sitä kokonaan kurissa voi pitää mitenkään. Sukaravut on käyneet mielessä, mutta mieluiten haluaisin ensin sitä tasapainoa ja sitten vasta hankkisin lisää otuksia. Kyllä tuon tankin olot joillekin lajeille käy. Toisessa altaassa olen kaatanut tupsulevän päälle joskus turveuutetta, ei se siitäkään tykännyt. Mutta tällä hetkellä se ei ole kummassakaan altaassa kovin häiritsevä.

Suunnitelma siis nyt:

1. valaistustauko päivälle, molemmat lamput päällä sen ympärillä. Vaikka 07.30-11.30 päällä, 11.30-14.30 pois päältä ja sitten 14.30-19.30. Tuossa olis vähän enemmän kuin kaksi 4h pätkää, mutta ihan meiän päivärytmin takia en haluais liian aikasin pistää valoja pois.

2. tupsuleväiset kasvit (jaavansaniainen) ja koristeet pois, myös hiekan vaihto soran tilalle. Hiekkaan sitten lannoitustabuja.

3. mahdollisimman paljon nopeakasvuista, köynnöstävää kasvustoa ja tavoitteena, ettei pohjaa juuri altaassa näkyisi. Etualalle jotakin matalammaksi jäävää. Intianvesitähdikin karsiminen turkkileväisimmistä osista ja mieluummin vaikka vanhan kasvinosan poisto, uusi levätön pohjaan juurtumaan.

Jos näillä pääsisin alkuun silleen suunnitelmallisesti, niin tosiaan osaisin sitten tarpeen vaatiessa myös suunnitelmaa hioa/muuttaa.

Vielä kuva altaasta ennen tiikerilummetta ja konnanputkea, sumuisa mutta jospa siitä saa jotakin ideaa:

[Juupajuu]

Yksi apu unohtui edellisestä viestistä: leväsukarapu, tosin en tiedä meneekö noissa vesiarvoissa. Ne syövät aika näpsäkästi leviä, etenkin viher.

Voin kertoa että menee ja uskaltaisin sanoa että menestyy! Itselläni on platy-akvaariossa GH jotain 8. Pidän pientä päiväkirjaa akvaarion tapahtumista ja ihan hämmästyin kun tarkistaessani huomasin että eka hankkimani leväsukarapu-erä tuli altaaseen tammikuussa 2007. Näistä yksi on yhä elossa ja siis ollut täällä kohta 5 vuotta, sekä tämä yksilö on kestänyt kaksi muuttoa.

Vesiarvot:
lämpö 23
GH 8 (mahdollisesti nostan 10 asti)
pH 7 (saattaa nousta 7,5)

Saanko kysyä miksi olet aikeissa nostaa näitä? Jos kalat ovat menestyneet tähänkin asti? Antaisi nimittäin pelivaraa sille, jos kuitenkin hankit muitakin kaloja.
Miulla on levänsyöjinä platy-altaassa myös nuolimonneja (esim. Faunattaren sivujen mukaan kovuus alle 15 ja pH 6-7). Tähän astisen perusteella uskaltaisin väittää ettei näillä ole ainakaan minulla ollut muita ongelmia, kuin kesällä väkisin liian korkeaksi nouseva lämpö.

Täältä myös ääni nestehiilelle.

Sekä sitten on ehkä vain toivotettava onnea! Itse nimittäin tuskailin täällä AW:ssa viime kevättalvella kasvien huonon kasvun ja levääntymisen kanssa. Ei siitä sen enempää tässä yhteydessä. Mutta mieleen jäi kommentti joltakulta, joka yritti minua auttaa ja se oli jotain sellaista että näihin asioihin tuntuu toisinaan vaikuttavan kuun ja tähtien asentokin! Seköhän se sitten tosiaan oli, kun nyt sitten taas kasvit on kevätkesästä lähtien kasvaneet ihan kunnolla. Puuta koputan, että tilanne säilyy.

[kerttu]

Kiitos vaan onnentoivotuksesta - kai se akvaarioiden kanssa on sen verran herkkä se tasapaino akvaariotaipaleen alussa, että eipä siinä aina auta muuta kuin aika. Tai sitten pahentaa .

Vesiarvot:
lämpö 23
GH 8 (mahdollisesti nostan 10 asti)
pH 7 (saattaa nousta 7,5)

Saanko kysyä miksi olet aikeissa nostaa näitä? Jos kalat ovat menestyneet tähänkin asti? Antaisi nimittäin pelivaraa sille, jos kuitenkin hankit muitakin kaloja.

pH:ta en ole aikeissa nostaa, mutta mietin että se saattaa nousta kun kalamäärä vähenee ja nostan edelleen kovuutta. Eli mun puolesta tuo neutraali on erittäin hyvä.

Vettä taas ei näille platyille oltu kovetettu ennen kuin mulle tulivat. Siitä ei ole kuin vähän yli kuukausi ja olin ajatellut tuota GH 10 sellaisena hyvänä tavoitteena platyille. Nyt pidän kuitenkin jonnin aikaa tuossa kasissa, mihin oon sen tämän kuukauden aikana pikku hiljaa nostanut. Muita kaloja ei ole tarkoitus tuohon ottaa, koska nuo platyt lisääntyvät niin vauhdilla ja niitä ajattelin lähinnä luovuttaa pois... Jollei sitten jossain vaiheessa joku, joka noita poikasia söisi.

PS. Mitäs tarkoittaa Itä-Suomi? Oon kiinnostunut tekemään platy-vaihtareita meinaan, ja täällä Mikkelin suunnalla ei kauheasti oo tyyppejä .

[kerttu]

Intianvesitähdikki alkaa antaa parastaan. Valaistuksen lisääntyessä siitä näyttää kuoriutuvan nätti, hennosti punertava kasvi! Ei mulla tuollaisesta kasvista oo tarvetta eroon päästä. Tiikerilumme näyttää vähän kärsineeltä, mutta se voi olla vaan matkan ja muutoksen tuomaa ressiä se.

Poistin akvaariosta tupsuleväisimmät asiat. Partiksen hylkyyn en vaan en tohtinut koskea.

Rusolehteä ja hentorotalaa tulossa Juupajuulta sitten kun ilmat antaa myöten lähettää ! Ja mahdollisesti keskiviikkona pääsis rautakauppaan hakemaan hiekkasäkin. Kyllä tää tästä! Hillitöntä leväinvaasiota ei ole vielä... Olen pitänyt tuota sinertävää lamppua päivittäin pari tuntia päällä, valaistustaukoa en vielä laittanut. Ajattelin mennä näin vielä huomisen, sitten molemmat valot saman ajan päällä ja valaistustauko kehiin. Laseihin on kyllä tullut tommosta hentoa viheriäistä levää. Samaa on intianvesitähdikeissä, niissä vanhoissa lehdissä siis. Uudet näyttää aivan ihanilta ja hyviltä, niihin ei näytä tosiaan leväkään ainakaan heti iskevän.

En tiennyt, että mussa löytyy näin paljon intoa kasviakvarismiin, mutta nyt olen lueskellut ja pähkinyt näitä juttuja vaikka kuinka. Ehkä saan tuosta vielä semmosen kivan pöheikön.

[Sisso]

No hups, kirjoitin eilen vastauksen, mutta näkyy kadonneen. Mihkähän ketjuun se on mennyt...?. Eipä siinä kummoisia ollut, lähinnä totesin että suunnitelmasi vaikutaa hyvältä ja tsempittelin. Jos valojen rämpyttelystä ei ole havaittaavaa iloa viikossa-kahdessa, lisää valaistusaikaa hiljaksiin kasvattaen ja seuraa mitä tapahtuu. Pakita jos levää puskee. Asia, mitä nyt haet on se piste, jossa kasvit kasvavat kunnolla suhteessa valoon, enempää et voi ilman hiilaria tehdä. Eli johtolankana on hakea akvaasi, tai sen kasveille, sopivin valaistus. Jossain kohtaa täytyy löytyä se piste (jollain konstilla järjestettynä), jossa valoa on kasveille optimaalisesti ja jolloin ne samalla, kuin kaupan päälle, kykekevät myös pistämään leville kampoihin. Sen jälkeen kysymys on se riittääkö ko valo (ilman hiilaria siis) niille vaativimmille lajeille, joita ilmeisesti haluaisit kasvatella. Sinänsä mielenkiintoinen kokeilu, olisi kiva kuulla tuloksia, koska sulla on valoa juurikin siinä rajalla, että ei oikein osaa ottaa kantaa missä mennään kasvilajivalikoiman kanssa ilman hiilaria.

Jos meillä kertyy laseihin höttölevää ja/tai täplälevää, tiedän että valoa on liikaa ja heti kun vähennän valaistusta, tarvitsee laseja putsata vain 2-3 viikon välein. Sama juttu kaikkien akvojen kanssa joten ilman sen suurempia teorioita pidän noita kahta levää merkkinä liiasta valosta (ainakin meillä). Painin täällä vähän saman asian kanssa, mutta seuraavassa sarjassa kun valoa on enemmän ja hiilari on pelissä. Haen tällä hetkellä juuri sitä samaa pistettä kuin sä eli sopivaa valaistusta suhteessa hiildioksidin määrään suhteessa kasvieni tarpeisiin. Akva koki ison muutoksen parisen kuukautta sitten, uusin samalla myös koko valaistuksen ja kasviston, joten hiukan hakusessa on vielä... Ongelmana näyttää olevan se, etten käsitä miten vähällä valolla kasvit pärjäävät ja yritän väen vängällä syytää akvaan lisää valoa. Valaistus on tällä hetkellä yllättävän vähäinen ja silti esim tähtirusolehti (L glandulosa) porskuttaa kivasti pitäen myös alalehtensä. En osaa edes kuvitella, pääsenko koskaan käyttämään kaikkia putkia (yhteensä T5 4x54w/450l) yhtäaikaa edes kovin montaa tuntia, mutta mitäpä tuo haittaa jos kasvit kasvaa ja sähkölasku on pienempi! Tarkoitus on lisätä valoa sitä mukaan kun köynnöstävät alkavat varjostamaan. Yritän kait sanoa, että valomäärä ei ole itsetarkoitus vaan se sopeutetaan akvan olosuhteisiin tai sitten toisinpäin, mutta sitten täytyy olla valmis mahdollisesti tekemään erinäisiä investointeja ja järjestelyitä.

[hippikala]

Sattuipa sopivasti! Juuri viihdytin itseäni lukemalla Varjon uutta kasvikirjaa ja laittamalla muistiin mitkä kasvit voisivat sopia tulevaan platylaan. Tuosta jäi joitakin soveliaita poiskin, en ottanut sellaisia mukaan missä oli jotain erityisvaatimuksia. Ja osa noista kasveista vaatii aika paljon valoa. Katsoin lähinnä lämpöä ja kovuutta.

Kasvivalikoima oletusarvoilla vesi 20-23C ph 7,5 kovuus 7-9 altaan korkeus 40cm

pikkurasvalehti ja isorasvalehti
karkeaviuhkalehti
pennilehti
tankeakarvalehti
(nyppymelalehti ja ruskomelalehti)
herttavesimiekka
tummavesimiekka
rusovesimiekka
helovesimiekka (pienikokoinen)
kirsikkavesimiekka
karmiinivesimiekka ('red diamond') (pienikokoinen)
argentiinan ja kanadanvesirutto
hapsiluikka ja pikkuluikka
vesiasteri (riippuen missä kovuudessa kasvanut, eri kovuutta kestäviä kantoja)
korvalehti (ei kestä kovin kovaa vettä)
pikkusuokki
konnanputki ja hattuputki
kääpiöruoho
amerikankilpukka
pujorusolehti
rikkoärviä
pistia
poimupatsuli (pitäisi menestyä nimenomaan emäksisessä vedessä)
sormileinikki (uusi kasvi, ei tiedetä vielä paljoa)
leveäkeiholehti (jos kasvanut kovassa vedessä)
herttalehti (toistaiseksi harvinainen)
tammenlehväruoho
jaavansaniainen
hentojatulinsammal
isonäkinsammal
jaavansammal
palleroahdinparta

Olisi hauska kuulla kokemuksia näistä rehuista, millaisia oikeasti ovat ja miten ovat tulleet toimeen platyjen ja omenakotiloiden kanssa.

Varjon kirjassa oli hurjasti juttua valaistuksesta ja levistä jne mutten sitä vielä sisäistänyt niin että osaisin sanoa mitään neuvoksi. Vieläkin päässä pyörii kandelat ja lumenit ja ties mitkä....

[Juupajuu]

Kasvivalikoima oletusarvoilla vesi 20-23C ph 7,5 kovuus 7-9 altaan korkeus 40cm.Olisi hauska kuulla kokemuksia näistä rehuista, millaisia oikeasti ovat ja miten ovat tulleet toimeen platyjen ja omenakotiloiden kanssa.

Noi lukemat täsmää kutakuinkin miun platylään. Paitsi lämpöä on väh. 24C. (Talvella huonelämpö 22 + pari astetta valaisimen lämmitystä). Sekä kun on isot ikkunat etelään ja länteen, niin suurimman osan huhti-lokakuusta enemmän. Laittelen perään kokemuksia lajista, jos niitä on. Omenakotiloita ei ole.

karkeaviuhkalehti: Menestyy erittäin hyvin nyt kun sain alun toiselta harrastajalta. Kaupasta ostettu ei jäänyt eloon.
pennilehti: Tätä oli joskus, ei menestynyt
ruskomelalehti: Kasvaa oikein hyvin, samoin kuin nuolimelalehti ja lajiltaan miulle tuntematon, pieni vaaleanruskea melalehti.
Punamelalehti: Levisi kuin tauti, kitkin pois jotta muille jää tilaa.
argentiinanvesirutto: ei elänyt pohjaan istutettuna. Sen sijaan onkisiimalla suodattimen johtoon kytkettynä ja kokonaan pinnalla kasvoi.
Miulla on tn. liian lämmintä tälle.
korvalehti (ei kestä kovin kovaa vettä): Tarjoittaako karvalehteä? Kasvaa erittäin hyvin, tuuheana ja nopeasti.
konnanputki: Kasvaa oikein hyvin.
pujorusolehti: En tiedä onko sama kuin rusolehti? Rusolehti kasvaa hyvin.
jaavansaniainen: Ei ongelmia, yllätys...

Sitten kasveja, joita minulla on ollut, tai on.

jättivesimiekka: Kasvoi ihan liian hyvin. 180l kävi pieneksi, päätyi kompostiin.
punainen tiikerilumme: samat sanat kuin edellä.
intianvesitähdikki: Kasvaa erittäin hyvin.
liuskavesitähdikki: Kasvaa erittäin hyvin. Ilmeisesti tykkää lämmöstä, koska ei menestynyt ed. asunnossa, joka oli viileämpi.
salavavesitähdikki: kasvoi erittäin hyvin, tuli liian isoksi 180litraan...
hentorotala: Kasvaa hyvin
papukaijalehti: Kasvoi erittäin hyvin edellistä edellisessä asunnossa. Kuoli edellisessä asunnossa. Ed. asunnon viileys varmaankin ainakin osasyy.
Tummamiekkakasvi: Mikähän tään nimi on nykyisin? Samat sanat kuin edellä.
Vallisneria: Ei jäänyt eloon kauppataimista. Harrastajalta saatu kasvaa ja leviää hyvin.
neulaheinä: Pari yritystä. Ei tullut mitään, koska platyt nosti tämän aina ylös pohjasta.
Kiehkuravesirutto: Kasvoi alkuun jotenkuten, sitten päätti kadota.
kääpiö-anubias: Tätä kai ei mikään tapakaan?
punanuottaruoho: Pysyy elossa ja hyvän näköisenä, mutta käytännöllisesti katsoen ei kasva.
vedensuosikki: pari yritystä kauppataimilla. Kuoli aina välittömästi.

[kerttu]

Joo, poimupatsulista sanottiin että nimenomaan emäksisen puolella ja vähän kovassa vedessä menestyis. Hiilarista ei mainittu, tarkistin tuon jälkeen ku aattelin että se ei kasvaiskaan ilman sitä. Aika monista se hiilari mainitaan kuitenkin, noista vaativimmista kasveista. Ehkä sitä vois kokeilla, jos sattuis eteen sopivasti.

[kerttu]

Huh huh! Melkosta tuo pohjamatskun vaihtaminen. Eilisen illan tuhersin hiekkaa pesten, soraa pois akvaariosta ja hiekkaa tilalle... Tänään istuttelin kasvit kunnolla karsimalla huonokuntoiset ja leväiset osat (lähinnä kaikki jaavansaniaisen isoimmat lehdet ja intianvesitähdikin alimmat lehdet karsiutui). Nyt on akvaario nähdäkseni tupsulevätön, saa nähdä tekeekö se paluun vai ei. Viherlevää toivoisinkin jonnin verran kasvavan, koska sekä partis että platyt kuitenkin käyttää sitä ravintonaan. Ja tää toive lienee aika todennäköisesti toteutuvaa lajia näissä olosuhteissa .

Jotenkin tuo aiemmin laittamani kuvakin näyttää kovin tasapainoiselta ja mukavalta nykytilanteeseen nähden. Oon viime päivinä vaihdellut jatkuvasti vettä pienissä erissä, kun on ollut näitä muutostöitä. Kasvit näyttää hiekkaan juuri lykättyinä äärimmäisen typeriltä ja kivet on miten sattuu. Lisäksi pohjalla on iso suodatinmatonpala, jonka lisäsin sinne noin viikko ennen hiekan vaihtoa että keräisi vähän bakuja itseensä. Toivottavasti nuo kasvit tuosta innostuu olostaan, ja ehkä mä joskus saan sitä hentorotalaa ja rusolehteä myös kunhan ilmat antaa periksi. Viikon päästä uskallan poistaa suodatinmatonpalan ja kasvit on alkaneet löytää oikeita asentoja, toivon.

Alkaa kyllä jo ittelläkin into hiipua altaan kanssa puljaamiseen, onneksi ollaan jo voiton puolella eli kasvilajit on valittu, osa hankittu, hiekka vaihdettu pohjalle ja tupsulevä eliminoitu. Valaistustaukoa on takana pari päivää, vielä ei tietenkään voi mitään sen vaikutuksista sanoa varsinkin kun nää päivät oon rymynnyt allasta ylösalaisin lähes koko ajan. Kyseessä on kuitenkin tuommonen tosi peruskalaston perusallas, eli ylläpitotoimet on tasapainon löydyttyä tarkoitus suorittaa kepeästi ja helposti. Sitä odotellessa!

[Sisso]

Kun niitä kasvilajeja sinne mietit, Varjon kirja on ihan ok, mutta itse tsekkaan viime kädessä harkitsemani kasvin vaatimukset täältä http://www.aquascapingworld.com/plantpe ... item_id=67, täältä http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... .php?id=56 ja/tai täältä http://www.plantedtank.net/forums/mypla ... ulosa.html. Moderate valaistuksessa, hoidon vaativuudessa ja/tai hiilarin tarpeessa vastaa meikäläisittäin jotakuinkin akvaa, jossa on valoa minimissään noin 0,5-0,6w/l ja hiilaria lisätään jotenkin. Useimpien kasvien kohdalla kynnyskysymys on kuitenkin usein enemmän hiilarin tarpeesta/puutteesta kuin valosta. Siis jos menee hiilari, siitä on apua enemmän kuin paljosta valosta (lue: valoa voi olla hiukan vähemmänkin), toisin päin homma ei taas toimi mitenkään.

Kysymyshän tässä on loppujen lopuksi siitä voitko kasvatella niitä hiukan vaativampina pidettyjä kasveja vai joudutko tyytymään perushuttuun ilman hiilaria. Oli miten oli, tasapaino on mahdollista löytää aina.

[kerttu]

No niin, altaassa on nyt melkoinen valikoima kasveja:
- intianvesitähdikki
- jaavansaniainen (karsittuna, pohdin pidänkö vai en; toisaalta se on ainut, joka juurtuu luolan kiveykseen)
- anubias nana (joo eipä ollutkaan ainut tuo jaavans. tääkin on kiveyksessä, mutta oletusarvoisesti levöttyy hitaasti kasvavana rumaksi, lähtövalmiudessa siis)
- konnanputki
- punainen tiikerilumme
- hentorotala
- rusolehti
- pikkurasvalehti

Näillä onkin sitte hyvä lähteä liikkeelle, löytyy sitä kasvimassaakin jo vähäsen ja jos joku ei pärjää, niin ei o katastrofi. Konnanputki ei ollutkaan mulle niin mieleen kuin luulin, mutta rusolehti (kiitokset Itä-Suomeen!) ja rasvalehti (sain kaupasta ennen kuin olivat edes purkaneet kasvilähetystä altaisiin, jee) on sillä listalla että pidän käet ristissä et menestyisivät.

Pistin noien viimosten lajien istutuksessa pari Satekin pohjapellettiä lisää, aiemmin oli vaan tiikerilumpeilla joku yks pelletti tai puolikas. Seachemin nestelannoitusta annostelen vedenvaihdoissa, mutta niin vähän kuin vain pystyn (korkeintaan puolet ohjeistuksesta menee). Ei muuten vielä ole leväkasvusto lähtenyt käyntiin - sitä odotellessa.

[hippikala]

Sisso: kiitos noista kasvisivustolinkeistä! Ainut vaan, että noiden sivujen selailussa on kyllä erittäin suuri riski täydelliseen akvaariokasvihurahtamiseen.... Aivan liikaa houkutuksia!

[kerttu]

En ole saanut vielä aikaan leväkatastrofia noilla kahdella putkella. Ajastin hoitaa valot päälle ja pois niin, että yhteensä valaistusaikaa tulee yhdeksisen tuntia ja välissä on noin kahden tunnin tauko iltapäivällä. Vettä vaihdan samaan rataan kuin ennenkin, eli lähes puolet kerran viikkoon ja siinä välissä sitten jotakin kans.

Olin juuri lähes viikon pois kotoa ja akvaario oli omillaan... Toinen lämmittimistä oli jostain syystä lakannut lämmittämästä ja lämpö oli tullessani hitusen alle 20 astetta. Ei onneksi kalakuolemia tai sairastumisia, eikä kasveistakaan huomaa että olisivat viileydestä kärsineet. Ei varmaan ehtinyt pitkään olla noin viileetä sitten, ja onneksi tosiaan lämmittimiä oli kaksi justiin tämän varalle. Kasvien ja levien kasvuvauhtia varmaan tuo on kuitenkin saattanut hillitä.

Ihmeekseni tuon viikon aikana ei ollut tullut juuri yhtään levää. Kaloja ei siis ruokittu, ennen lähtöä putsasin suodattimen ja päivää aiemmin vaihdoin vähän vettä. Edes lasiin ei ollut tullut viherleväpisteitä, en käsitä! Tupsulevää bongasin vähän uutta, tällä kertaa lumpeesta, mutta epäilykseni turkkilevän villiintymisestä ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Partis lienee hoidellut viherlevät ja platyt hillinneet turkkilevää. Kaiken kaikkiaan: kyllä mun kannattaa pitää parin päivänkin taukoja kalojen ruokinnassa, jos se vaikuttaisi levänkasvua hilliten. Kyllä tuonne nyt jotakin leviä yleensä viikossa on tullut.

Vaikuttaa siis siltä, että jonninlaista tasapainoa tässä on saavutettu. Kasvien kasvutahti ei ole intianvesitähdikkiä lukuunottamatta hillitön, mutta kasvavat nähdäkseni hyvin ja puutarhuroida tosiaan täytyy.

Ongelmana on enää KALANHAJU, joka on ollut alusta asti ja jonka luulin häipyvän kunhan pohjamatsku vaihtuu jne. Osaisikohan kukaan kertoa, mistä tuollainen kalanhaju tulee? Kuolleita siellä ei ole. Nitraatit ja nitriitti ei osoita hälyttäviä asioita. Ulkosuodatin oli aika limoittunut, mutta sekin on tosiaan viikko sitten putsattu eikä haju vaan lähde. Toinen altaani ei todellakaan haise tällaiselle. Johtuuko se vaan platyista lajina ja ylikansoituksesta, vai onko jotakin syytä huoleen? Liikakansoituksestakin pääsen sitten tälle viikolle eroon, kun vien loput ylimääräiset eläinkauppaan jos vaan siellä on nyt platyille tarvetta (arvioivat, että joulun jälkeen olisi).

[Sisso]

Hajuongelmaan en osaa auttaa, mutta kiva kuulla, että muuten on sujunut. 9h valaistusjakso tauolla kuulostaa ihan hyvältä ja kun levää ei juurikaan tule, se myös vaikutaisi aika optimilta. Tarvittaessa voit vielä hiukan nipistääkin siitä, mutta alta kahdeksan en menisi kuin pahimman kukinnan ajaksi, jos sellaista nyt enää puskeekaan. Rihmalevä ei lähde muuten kuin pulloavulla jos ei ymmärrä paeta kasvien kasvun alta, toivotaan ettei lisäänny. Toisaalta se on myös merkki hyvästä vedenlaadusta. Akva hakee vielä jonkun aikaa tasapainoaan joten jotain kukintaa voi vielä esiintyä, mutta ei mitenkään välttämättä.

Hyvä ja oleellinen havainto käytännössä tuo miten ruokinta vaikuttaa leviin. Silloin kun kasvit eivät jostain syystä voi käyttää ravinteita vedestä riittävästi (tahallisesti tai tahattomasti) rajoitetun kasvun takia, levät alkavat sitä käyttämään. Syytä tähän ei varmasti tiedetä, kun taas se tiedetään että vedessä voi olla järjettömiä määriä "ylimääräisiä" ravinteita jos kasveilla on (runsaan) valon ja rajattoman hiilarin takia mahdollisuus käyttää ravinteita rajoittamattomasti. Ihan kaikkea ei olla vielä selvitetty tälläkään rintamalla!

[kerttu]

Pieni takaisku: Rihmalevää vai tupsulevää... Tupsulevä on mun altaissa ollut yleensä kovin tupsumaista, tää on tummaa mutta rihmamaisempaa. Esiintyy hentorotalan vanhimmissa lehdissä, niissä varsissa mitkä olen katkonut. Uudet lehdet eivät ole levöttyneet.

Pohdiskelen Easy carboa. En mielellään lisäile ylimääräisiä aineita, ja tuonnekin jo menee lannoite, vedenparannusaine ja kipsi. Sen lisäksi ajatus jostain, joka pitää joka ikinen päivä laittaa, tuntuu luotaan työntävältä kun tykkään siitä, ettei akvaariota tarvi joka päivä huomioida. Mutta kuitenkin mietin, josko kasvien kasvutahti vaatisi sen käyttöä, kun hiilarinlevitystä ei ole. Hmm.

Kirsikkasukarapuja yritän hommata. Niiden lämpötilavaatimus on Varjon kirjan mukaan 18-25, GH 2-20 ja pH 6-7,5 eli sopisivat aika kivasti justiin tuonne. Saatavuus täällä päin vaan on aika rajattua.

[kerttu]

Jatketaas vähän ongelmointia... Kirsikkasukarapuja pistin altaaseen jokusen kipaleen - ne katosivat pusikkoihin enkä ole niitä juuri nähnyt, toivotaan että ovat hengissä. Jouduin lääkitsemään altaan General tonicilla, jonka jälkeen kyllä ainakin yksi rapunen on nähty eli ehkä siellä joku hengissä pihisee (ei niitä siis näkynyt ennen tota lääkettäkään). Kasveista tiikerilumme otti nokkiinsa lääkityksestä, kenties valon vähenemisestä tai muutenkin (se kun siis värjää veden pariksi päiväksi).

Tuo rihmamainen levä on pysynyt kutakuinkin aisoissa, mutta tuntuu että kasvit kasvavat liian hitaasti. Saa niitä toki vähän karsia ja pätkiä, mutta tuntumani mukaan kasvu on hidastunut. Myös tupsulevää huomasin tänään, tällä kertaa intianvesitähdikin lehdillä jopa! Nyppäsin heti leväiset lehdet pois, niitä oli siis joku 4 lehteä misäs oli pari tupsua. Ei invaasio mutta kuitenkin tupsulevää, ei kiva. Rusolehti levöttyy myös, joskaan ei tupsuista vaan muusta - jotain ruskeaa, jotain vihreää, tiukasti kiinni olevaa (viherlevää molemmat?). Turkkilevä näyttää luovuttaneen lähes kokonaan.

Laitoin tänään uudet lannoitetabut tiikerilumpeelle & rusolehden seutuville. Lisään nyt nestemäisenä lannoitteena Tetran liuosta, jossa pitäis olla rautaa... Siis sen seachem flourishin lisäksi. Molemman annos hyvin pieni mutta säännöllinen, viikon välein. Vois varmaan alkaa laittaa vielä pienemmän annoksen kahdesti viikossa.

Luulisin kasvun laantumiselle olevan syinä tuo lääkekuuri ja lämpö. Lämmön kanssa ongelma siis on, että allas on melkoisen viileässä tilassa ja ilman kansilaseja, eli lämmöt tippuu nyt pakkasilla yöllä jonkin verran. Ja lämmöt myös heittelee: 21-24 välillä. Jos saisin jotenkin alta tulevaa lämmitystä, niin kasvit varmaan tykkäis. Onko semmosta mitenkään helposti järjestettävissä?

Kasveista hentorotala, intianvesitähdikki ja konnanputki viihtyy tällä hetkellä parhaiten. Konnanputken kasvuvauhti tosin on aika hidas, kahdella muulla nopsempi. Rasvalehti kasvaa, mutta ei ollenkaan sitä vauhtia kuin on tavoite ja tarkoitus, sen lehdet jopa levöttyvät vähän. Pinnalla on nyt ricciaa vähän ravinteita viemässä leviltä. Voi kun sais kuvia... Niistä vois tarkkailla sitä kasvuakin. Mutta tällä hetkellä ei onnaa.

[Juupajuu]

Kerttu,
Oletko perehtynyt tähän?

http://www.akvaarioseura.net/hiilidioksidi.pdf

Sivulla kolme on tuo hiilidioksidi-taulukko KH:n ja pH:n mukaan.

Itse tappelin viime kevättalvella samalta kuulostavan kasvien kasvuongelman kanssa. En sitten lopultakaan tiedä mikä kaikki mistäkin johtui, mutta yhtenä syynä saattoi olla että KH oli minulla laskenut melkoisen alas, ilmeisesti koska akvaan alunperin hankitusta mineraalipitoisesta sorasta (olikohan se näkinkenkärouhetta?) oli liuennut kaikki mikä voi liueta. Löysin nimittäin vanhat muistiinpanot akvan vesiarvoista ja siitä hoksasin eron. Ruokasoodalla olen nyt nostanut KH:ta ja kasvit kasvaa hyvin.
Sen lisäksi on käytössä nestehiili ja laiskanlainen lannoitus JBL Ferropolilla.

Lämpötila voisi olla yksi asia. Miulla on ollut akvaario nyt kolmessa eri asunnossa. Nykyinen ja edellistä edellinen olivat lämpimiä. Siinä välissä ollut oli kylmä. Ja juuri siinä kylmässä kämpässä kasvit alkoi oikutella. Ehkä siun kannattaisi hankkia ne kansilasit?

[kerttu]

Joo. Kansilasit ehdottomasti. Laiskuus ja saamattomuus on ne ainoat asiat kansilasien tiellä... En oo selvittänyt ees vielä mistä mä semmoiset tilaan - lasiliikkestä juu, mutta missä täällä niitä on jne.

Hiilarijuttuihin olen jonnin verran perehtynyt, mutta tähän altaaseen ei levitintä ole tulossa. En haluaisi värkätä soodalla, KH on ollut liuskatestien mukaan ok (lukemaa en kyllä muista ees, mutta yli 3, enkä tiedä onko liuskoihin KH:n suhteen luottamista) ja tuon taulukon mukaan puutetta ei pitäisi olla. Luottamukseni tuohon taulukkoonkaan ei kyllä ole hirmu huima, etenkin kun mittaus KH-arvosta on liuskan varassa. Nestemäinen hiili on yksi vaihtoehto, mutta siitäkin on vähän kiven takana kokemukset keskikovan veden akvaariossa.

Ja lämmöistä - ei oo totta! Vaihdoin vesiä illalla ja unohdin sitten laittaa lämppärit seinään sen jälkeen... Kivasti oli lämmöt laskeneet jonnekin 16 asteeseen, voi jessus. Kaippa se on ensin saatava toi lämpöasia kuntoon, sitten vasta voi muutella muita elementtejä kun se on ollut pari viikkoa tasaisempi. Vois olla fiksua vaihtaa toinen lämmitin tehokkaampaan. Nyt siellä on 25W ja 75W. Kahden lämppärin systeemissä pysyn ehdottomasti, jos toinen menee rikki niin onpahan toinen vielä pörisemässä. Harmi ettei mikään sitte estä unohdus-katastrofeja... Yleensä olenkin kyllä ottanut vaan toisen lämppärin johdon vek, kun toinen on niin pohjalla muuteskin.

Onpa kyllä ollu melkonen säätö tän altaan kanssa. Mutta itse valittuahan se on ollut, tykkään säätää . Ois voinu toki jättää sen vanhan lampun ja soran ja kasvit vaan. On tuo vaan niin kiva kokonaisuus jo noilla kasveilla vaikka ovatkin vähän levöttyneet, että tykkään tykkään!

Nestehiilestä: laskeeko se ihan älyttömästi pH:ta? Jos sitä lisäis ihan pienellä annoksella niin voiko ees kuvitella pärjäävänsä ilman soodaa?

[kerttu]

Tupsulevä meinaa vähän alkaa tulla takaisin, tällä kertaa laseihin. No, se on toki helposti kaavittavissa pois eikä mitään suurta vyöryä ole havaittavissa.

Selvää on, niin kuin Sisso jo alusta asti on arvellut, että tässä mennään jotenkin koko ajan aika hilkulla tuon leväongelman kanssa. Levätöntä tästä altaasta ei saa. Edelleenkään ei kuitenkaan ole tullut mitään suurta leväongelmaa. Hetken ihmettelin, kun intianvesitähdikit alkoivat tiputtaa alempia lehtiä. Samaan aikaan konnanputken kasvuvauhti taas kiihtyi. Johtopäätös: olen vähentänyt vedenvaihtoja niin, että olosuhteet ovat konnanputkelle otollisemmat ja intianvesitähdikille keljummat. Intianvesitähdikit sain kyllä lepyteltyä ihan hitusen vedenvaihtoja lisäämällä sekä pistämällä niiden nurkalle pohjalannoitetabletin (samalla suunnalla on konnanputketkin). Vedenvaihtojen optimointi on sikäli vaikeaa, että platylassa kalaston määrä elää aika paljon tilanteesta toiseen koska poikasia tulee koko ajan. Nyt on käynnissä erillinen poikasallas, joka vähän tasaa näitä vaihteluja.

Olen lisännyt nestemäistä lannoitusta jonkin verran. Seachem flourishia laitan vedenvaihdon yhteydessä ehkä puolet ohjeen mukaisesta määrästä edelleen. Sen lisäksi lannoitan kuitenkin viikon aikana pari kertaa Tetran Plantaminilla, jossa pitäisi olla myös rautaa. En ole tarkka määristä, mutta tosiaan lannoittamista on nyt useammin kuin ennen, ja olen huomaavinani että kasvit siitä tykkäävät. Pohjalannoitetabujakaan en ole ajatellut säästellä, koska nehän menee suoraan kasveille eikä levät pääse käsiksi niin helposti, vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

Rasvalehti ei minulla mitenkään erityisesti viihdy. Tiedän sen kykenevän huimaan lisääntymiseen, ja mulla taannoin oli sitä kynsisammakon altaassa jonka se valloitti täysin. Epäilen, että sekin tykkäisi ravinteikkaammasta vedestä? Hentorotala on alkanut vallata alaa, samoin konnanputki tuntuu päässeen jonkinlaiseen vauhtiin. Anubias ja jaavansaniainen ovat edelleen purkissa, niistä huomaan hyvin jos tupsua alkaa ilmestyä. Rusolehtikin kasvaa, mutta vanhat lehdet kyllä levöttyvät ja uusien väritys on kalpea verrattuna siihen millaisia olivat minulle tullessaan. Pistin pari päivää sitten rusolehden päätyyn myös pohjalannoitetabun, katsotaan mikä on vaikutus. Tiikerilumme kyllä viihtyy. Nyt se kasvattaa tosi punaisia uusia lehtiä kohtuullisella tahdilla, kelluslehtiä ei ole vielä tehnyt mutta yhden poikasen kyllä väkersi viekkuunsa. Intianvesitähdikki on kyllä tehokkaamman valaistuksen myötä aivan eri kasvi kuin se jotenkin tylsänvihreä, mistä lähdettiin liikkeelle ja minkä toisestakin altaastani entuudestaan tunsin. Ei ole tarkoitus siitä nyt luopua.

Tää on aika mukavaa. Allas kelpaa omalle silmälleni, kalat viihtyvät ja kasvitkin kasvavat. Uskon pääseväni tän kanssa tasapainoon kunhan tuota lannoitusta vielä lisään - pikku hiljaa tapahtuvat lisäykset eivät ole vaikuttaneet mainittavasti leviin. Mulla tuo levien "evoluutio" meni niin, että ensin oli tupsulevä. Kun se oli karsittu eikä enää juuri lisinyt, tuli turkkilevä. Valaistusta lisätessä turkkilevä intoutui entisestään, ja samalla laseihin tuli paljon vihreitä pisteitä eli jotain viherlevää, joka kuitenkin meni selkeästi ohi akvan totuttua valaistusolosuhteisiin. Tämän jälkeen oli pieni rihmalevän yritys, jonka sain kuriin jollakin jota en nyt ihan itse paikallista - hyvä ehdokkina pelastusmitalin saajaksi on sukaravut.

Vaikka en ole varsinainen kasviakvaristi, on tää hirmu opettavaista. Olen päättänyt etsiväni optimitilan näillä valmisteilla ja sillä tekniikalla, mikä nyt on käytössä. Vähän nuo makrot alkaneet kiinnostaa, mutta tyydyn näihin kaupallisiin sekotteisiin mitä helposti on saatavilla enkä ajatellut edes niiden merkkiä vaihtaa jos vain tällainenkin tasapaino on säilytettävissä.

[kerttu]

Nyt on altaassa testissä yksi uusi laji: punarotala. Se on samassa nurkkauksessa rusolehden kanssa, ja annoin niille hiekan sekaan puolikkaan Substral-puikon, joka on tarkoitettu kukkiville kasveille ja rautapitoinen. Tästä on kohta viikko, ja olen näkevinäni rusolehden alapintojen punertavan jälleen. Liekö harhaa, mutta ainakaan mitään haittaa puikoista ei vielä ole ilmennyt.

Rasvalehti saattaa lähteä valikoimasta. Se ei mitenkään erityisesti miellytä, ja tuntuu että intianvesitähdikki on niin hyvä täytekasvi että siitä ei voi luopua - jostain muusta kenties pitää, ettei ole liikaa lajeja.

[kerttu]

Pistetääs kuva tännekin, että on jotain mihin verrata tuota aiemmin laittamaani kuvaa. Tykkään tuosta altaasta kyllä kovasti, vaikka se ei vielä ihan ole löytänytkään tasapainoa noien kasvien kanssa. Saa vinkata jotain ehdotuksia tän altaan kehittämiseen, olisin ideoista oikein iloinen!