Kasvit kuolee?

[Toninen]

Moro siellä!

Osaisko joku auttaa aloittelijoita kun uudessa 160l akavaariossamme kasvit kuolee. Akvaariossa on pientä pyöreää kiveä pohja eli ei hiekka/ sora, olen miettinyt johtuisiko se siitä?
Kalaset vaikuttaa kyllä hyvin eloisilta ja tyytyväistilä, mutta kasvit ei. Tulee ensin täyteen ruskeita täpliä ja sitten lehdet muuttuu melkein kokonaan ruskeaksi ja vaikuttaisi, että "lahoo" tjms sekä kuolee pois Lannoitte palloja olemme laittaneet niinkuin ohjeistettiin, vedet vaihdetaan kerran viikkoon ja muutenki akvaariosta pidetään kyllä hyvää huolta kaikinpuolin.

Mitäs kaloja muuten suosittelisitte näiden kaveriksi :

6 kuparitetraa
10 neontetraa
2 sinirihmakalaa
1 partamonni

Olen tykästynyt hieman noihin sinisiin rapuihin, olisiko ravulle tuo 160 l akvaario sopiva koti? Jostain luin myös, että saattaisi syödä kaloja, tosin ihmettelen miten rapu saa kiinni vikkelän kalan ?

Kiitos kovasti jo etukäteen, jos jotaltain vähän vinkkejä näihin saisi.

-t

ps. tässsä kuva missä näkyy vähän pohjaa, kun tosiaan olen miettinyt, että voisiko toi pohja kun ei ole hiekkaa huono kasveille:

http://img855.imageshack.us/img855/7766 ... 466043.jpg

[Ginka]

Lannoitteet eivät suinkaan ole edellytys kasvien menestymiselle. Ensimmäisenä toivoisin sinun kertovan kuinka paljon valoa altaassasi on eli montako ja minkä wattista putkea tai muuta valaisinta on käytössä?

[Toninen]

Moi,

Hmmm hyvä kysymys, 2 putkilamppua löytyy: L30W/840 cool white x 2. Liian vähän ?

[Ginka]

No wattimäärän luulisi riittävän kun mun 100l riittää 2x18W ja kasveja saa joka viikko karsia. Millaisia kasveja sinulla on että oletko valinnut liian vaativia? Kauanko ollut käynnissä?

[Toninen]

Akvaario on ollut nyt joku n.3 kk ja eka käynnistin sen ohjeiden mukaan. Nyt elossa olevat taitaa olla miekkakasvi x 2 jotka tekevät myös kuolemaa ja sitten joku pieni lehtinen köynnös tyylinen x2 en muista nimeä ja muutamia ruskeita lehtiä tullut myös näihin. Mutta mitkään kasvit eivät ole pärjännyt, on ollut 4-5 eri lajia ainakin ja kertonut eläinkaupassa aina, että ei tahdo mitkään kasvit säilyä elossa ja pyytänyt mahdollisimman sopivia kasveja mitkä pärjäisi helposti. Ei hirveästi huvittaisi taas ostella uusia kasvejä kuolemaan tuonne, ennenkuin saa ne kasvamaan kunnolla, en vaan tiedä miten.

[Elena_]

Ostat joltain harrastajalta satsin jotain idioottivarmaa rehua, karvalehti, vedensuosikki, vallisneria, vesirutto tms. Onko käytössä pelkästään pohjalannoite vai myös nestemäinen? Nuo köynnöstävät tarvii myös nestemäisen lannoitteen. Kiljujen virittelystäkään ei tietenkään ole ikinä mitään haittaa.

[sinituulevi]

Mun silmääni tuossa kuvassa se oikeanpuoleinen kasvi näytti jaavansaniaiselta, mutta en ole ihan varma. Jos se on se, niin se kasvaa mieluummin kiinni kivessä tai puunkarahkassa kuin pohjasorassa, mutta muuten on kyllä tosi varma kasvi, vähän hidas vain lähtemään kasvamisen alkuun. Sitten ykskaks sitä on akvaario täynnä.
Valon määrä kuulosti ihan runsaalta, mutta yleensä ihmisillä on kaksiputkisissa lampuissa vain toinen putki joku päivänvalon tyyppinen ja se toinen putki joku enemmän kasvien kasvua innostava, niinkuin arcadia original tropical. Esim täällä enemmän juttua loisteputkista

[Nniina+++]

Partamonni popsii miekkakasvit aika todennäköisesti, varsinkin ne vihreät, pantterivesimiekka on meillä kestäny partista. Köynnöskasveille riittää nestemäinen lannoite, esim pmdd. Sorapohjassa ne lannoitekuulat saattaa liueta nopeestikin veteen, lapotessa tai jos joku kala kaivaa pohjaa, ja aiheuttaa levien liikakasvua. Harrastajilta saa täällä välillä isojakin kasvipuskia kohtuuhintaan tai jopa ilmaiseksi. Rihmakalat voisi tykätä lumpeesta, ja jotkut muutkin kalaset tykkää kun on vähän "kattoa" pään päällä.

[7330]

Näenkö oikein, että pohja on tuollaista usean sentin läpimittaista murikkaa? En ole ikinä kokeillut moista akvaariossa, mutten usko, että se kovin kasviystävällistä on. Ei kyllä silti selitä kaikkien kasvien kuolemaa.

Valaistus ja lannoitus näyttävät tosiaan olevan kunnossa, mutta onko akvaario kypsä? Entä miltä vesiarvot näyttävät? Lappoatteko vettä vaihtaessa myös lietettä tuolta kivien välistä?

6 kuparitetraa
10 neontetraa
2 sinirihmakalaa
1 partamonni

Suosittelisin kasvattamaan ainakin kummankin tetran parvea. Ne viihtyvät reilun kokoisessa porukassa. Sinirihmakala kasvaa melkoisen isoksi ja osa niistä äityy aikuistuessaan häijyiksi ja reviiritietoisiksi, joten niiden kanssa saattaa olla tiedossa ongelmia. Tiedätkö, mitä sukupuolia rihmakalat ovat? Kahdella naaraalla saattaa mennä hyvinkin, mutta jos toinen tai molemmat ovat koiraita, kannattaa pitää silmät auki ja olla valmiina puuttumaan asiaan, jos heikompaa aletaan nuijia kohtuuttomasti.

Olen tykästynyt hieman noihin sinisiin rapuihin, olisiko ravulle tuo 160 l akvaario sopiva koti? Jostain luin myös, että saattaisi syödä kaloja, tosin ihmettelen miten rapu saa kiinni vikkelän kalan ?

Akvaarion koko on ok, mutta siniravun vesivaatimukset ovat aika erilaiset kuin kalojesi. Se vaatii kovaa, kalkkipitoista vettä kuorensa rakentamiseen, ja siitä taas tetrat eivät pidä lainkaan. Lisäksi se on kotoisin niinkin viileiltä seuduilta kuin Pohjois-Amerikasta, ja huoneenlämpökin on sille ylärajoilla ympärivuotisena lämpötilana: ravun elinikää pidentää selvästi, jos sille tarjoaa viileämmät talvet.

Sinirapu on sen verran hidas, ettei se toki saa kaloja takaa-ajamalla kiinni. Tilaisuuden kohdalle osuessa se kuitenkin nappaa lähelle tunkevan kalan evästä kiinni yllättävän näppärästi, ja syö elävää kalaa enemmän kuin mielellään. Ravun ja kalojen yhteiselo voi sujua hyvin vuosia, tai rapu voi popsia ensimmäiset kalansa heti kotiuduttuaan: ilmeisesti petomaisuus riippuu kovasti yksilöstä. Melko ongelmallinen otus sinirapu siis trooppisten kalojen kanssa yhdistettynä on.

Paremmin akvaarioosi sopiva vaihtoehto voisi olla siniharjarapu (Atya gabonensis). Sekin on kookas sininen rapu, mutta se on kotoisin Länsi-Afrikan lämpimistä ja pehmeistä vesistä, eikä sillä ole varsinaisia saksia, joilla pyydystää kaloja. Sen sijaan harjaravut ovat suodattajia, ja keräävät sukasiinsa kaikenlaista hienojakoista evästä, kuten murennettuja ruokahiutaleita. Se vaatii viihtyäkseen piilopaikkoja ja ainakin johonkin kohtaan akvaariota reilun virtauksen, muttei ole muuten erityisen vaativa.

En tiedä, onko siniharjarapuja viime aikoina ollut akvaarioliikkeissä, mutta eiköhän niitä ainakin tilaamalla saa.

[Toninen]

"Näenkö oikein, että pohja on tuollaista usean sentin läpimittaista murikkaa? "

Tosta kuvasta näkyy vähän huonosti tuo pohja, se on siis sellaista 0.5-1cm läpimittaista pyöreää kiveä, tämän tyylinen kuin tässä kuvassa : http://www.sey.fi/files/162/textsize/neon.jpg. Laittamassani kuvassa vain näkyi noita muutamia isompia kiviä etupäässä.


"Sinirihmakala kasvaa melkoisen isoksi ja osa niistä äityy aikuistuessaan häijyiksi ja reviiritietoisiksi, joten niiden kanssa saattaa olla tiedossa ongelmia. Tiedätkö, mitä sukupuolia rihmakalat ovat? Kahdella naaraalla saattaa mennä hyvinkin, mutta jos toinen tai molemmat ovat koiraita, kannattaa pitää silmät auki ja olla valmiina puuttumaan asiaan, jos heikompaa aletaan nuijia kohtuuttomasti."

Rihmakalat ovat uros ja naaras, eläinkaupan tyttö niitä suositteli, kun kerroin speksit akvaariosta. Vaikuttaa tosin vähän, että eläinkaupat eivät välttämättä ole mikään tae oikeasta tiedosta... kun mitä käynnyt muutamissa kaupoissa, kerrottaan asioita aika eritavalla, toinen suosittelee toista ja toinen toista.

"Akvaarion koko on ok, mutta siniravun vesivaatimukset ovat aika erilaiset kuin kalojesi. Se vaatii kovaa, kalkkipitoista vettä kuorensa rakentamiseen, ja siitä taas tetrat eivät pidä lainkaan. "

Ok, eli kyseinen rapunen ei muuta meille. Pitää katsastaa tuo toinen mainitsemasi rapu jos niitä jostain tosiaan saisi, tai mahdollisesti olisiko jotain muita rapuja jotka sopisi?


Kiitos kovasti kaikille vinkeistä!

Niin ja tässä vielä kuva miten kasveille käy, tämä kohtalo ollut oikeastaan kaikilla kasveilla lajista riippumatta:
http://img163.imageshack.us/img163/1146/sdc13911.jpg


Ps. Tosiaan taidan laittaa tuonne ostetaan osiolle ilmoituksen. Tuntuu tosiaan, että täällä on enemmän tietämystä kuin kaupoissa ja muutamat kasvit tuolta ostetaan palstalta onkin nyt jo tulossa.

[Sisso]

Pohja akvassasi ei ole soveliain vaihtoehto kasveille. Suosittelisin hiekkaa, jotakuinkin millistä jos monnisia ja muita pohjan lunuttajia pitää, muutoin olisi parimillinen ihan ok. Tuolta sorasta karkaa lannoitteet veteen hallisemattomasti, mistä saattaa seurata ongelmia vaikka luultavasti ei, etenkään jos ette lisää lannoitteita veteen (siis tabut ovat ainoa tapa lannoittaa). Pohjatabut ja veteen lannoitus ovat osin vaihtoehtoisia tapoja, mutta jotkin kasvit suosivat ravinteita juuriston kautta, esim vesimiekat, osa lehtien kautta. Suurin osa akvakasveista kuitenkin suosii ravinteidenottoa ensisijaisesti lehtien kautta kun niillä on siihen mahdollisuus, miekkoja lukuunottamatta. Joten vaikka käytäisi tabuja, voi myös lannoittaa veteen, mutta maltillisemmin kuin pelkällä veteen lannoituksella.

Ihmettelen Ginkan kommenttia etteivät ravinteet ole edellytys kasvien hyvinvoinnille. Lyhyesti: kasvit tarvitsevat kasvaaksen hyvin kolmea asiaa: valoa, ravinteita ja hiilidioksidia. Ja näiden pitää olla tasapainossa suhteessa toisiinsa. Yksikään ei ole toista vähäisempi merkitykseltään kasveille. Puute missä tahansa näistä tarkoittaa väistämättä ei-optimaalista kasvua (kyseisessä akvassa). Piste.

Veikkaan että kasvit kupsahtavat nyt vain siihen että akva on tuore ja hakee vielä tasapainoaan, etenkin ravinnetilanteen osalta. Kasvit tykkäävät, kun olosuhteet ovat mahdollisimman tasaiset. Ne eivät ole järin nopeita sopeutumaan vaihtuviin olosuhteisiin, etenkin jos liikutaan jonkin puutoksen rajamailla, ja ilmoittavat melko herkästi tyytymättömyytensä. Jos kaikkia niiden tarvitsemia tekijöitä on tarjolla yllin kyllin, ne yleensä sopeutuvat hyvin ja kohtuullisen nopeasti mutta sekin voi näkyä, ja yleensä näkyykin, kasvussa tavalla tai toisella esim kasvun hetkellisenä hidastumisena tai värimuutoksina. Tasapainon löytymistä helpottaa ja nopeuttaa jos saat hommattua Elenan_kin suosittelemia pomminvarmoja kasveja, vieläpä mieluusti paljon. Niiden hankkimisen jälkeen antaisin tilanteen tasoittua rauhassa, normaalit hoitorutiinit ja sitten uusi tilannearvio, jos vielä mättää.

[7330]

Kasvien suhteen en osaa enempää neuvoa, mutta Sisso kirjoittikin niistä jo hyvän viestin.

Rihmakalat ovat uros ja naaras, eläinkaupan tyttö niitä suositteli, kun kerroin speksit akvaariosta. Vaikuttaa tosin vähän, että eläinkaupat eivät välttämättä ole mikään tae oikeasta tiedosta... kun mitä käynnyt muutamissa kaupoissa, kerrottaan asioita aika eritavalla, toinen suosittelee toista ja toinen toista.

Kyllä myyjät yleensä yrittävät parhaansa, mutta akvaariopuoli etenkin vaatii valtavasti ulkoa muistettua tietoa, eikä sitä oikein voi edes odottaa muilta kuin harrastajilta itsekin. Ja usein asiat voi tehdä oikein monella eri tavalla, joten ristiriitaisetkin neuvot voivat olla molemmat oikeassa.

Sinirihmakalan kanssa kyse on pitkälti siitä, millaiset persoonat sattuvat kohdalle osumaan. Joskus pariskunta voi elää aika ahtaastikin aivan sopuisasti. Lähemmäs kymmenen vuotta sitten harrastukseni alkuaikoina minulle myytiin pariskunta 90-litraiseen (!), jossa yhteiselo, hämmästyttävää kyllä, toimi melko hyvin koiraan kutuintoilukausia lukuun ottamatta. Toisaalta joidenkin koiraiden kanssa eivät lajitoverit tunnu käyvän laatuun ensinkään, oli litroja kuinka paljon hyvänsä. Katsele, kuinka rihmakalat alkavat aikuistua: jos vaikuttaa siltä, että toinen jää ahtaalle, jommallekummalle voi alkaa etsiä uutta kotia.

Ok, eli kyseinen rapunen ei muuta meille. Pitää katsastaa tuo toinen mainitsemasi rapu jos niitä jostain tosiaan saisi, tai mahdollisesti olisiko jotain muita rapuja jotka sopisi?

Harjarapujen heimon edustajat ovat yleisesti ottaen pehmeissäkin vesissä liikkuvia, eivätkä ne harjaksineen kykene tappamaan kalojakaan. Siniharjaravun pienempiä (5-10 cm) sukulaisia ovat juovaharjarapu ja kirjoharjarapu, jotka ovat ilmeisesti sinistä serkkuaan helppohoitoisia, mutta perusvaatimuksiltaan samanlaisia: virtaavaa vettä, piilopaikkoja ja hienojakoista ruokaa. Niiden toukat vaativat murtovettä kehittyäkseen, joten jälkikasvua ei harmi kyllä ole akvaariossa tiedossa.

Pienemmät sukaravut käyvät myös levänsyöjästä ja useimmat akvaarioon kaupan olevat lajit myös lisääntyvät tehokkaasti (esim. kirsikka-, viher-, mehiläis- ja tulisukaravut). Ne vain ovat sen verran pieniä, että sinirihmakalat saattavat pystyä popsimaan aikuisiakin, ainakin pienempiä ja hennompia koiraita. Usein näitä pieniä sukarapuja pidetään runsaskasvisessa akvaariossa reilun kokoisena populaationa, jolloin ne pääsevät tiheikköihin piiloon kaloilta ja ehtivät lisääntyä nopeammin kuin niitä syödään. Leväsukarapu on sen verran isompi, että sinirihmatkin lienevät turvallista seuraa, joskin se on taas makeassa vedessä lisääntymätöntä sorttia.