Valo määrää kasvunopeuden akvassa
Paljon valoa-paljon hiilaria-paljon ravinteita->nopea kasvu.
Vähän valoa-vähän hiilaria-vähän ravinteita->hitaampi kasvu
Miten se sitten tapahtuu? Valo määrää hiilarin tarpeen. Nämä määräävät ravinteiden tarpeen. Jos hiilaria ei ole riittävästi (suhteessa kasvien käytettävissä olevaan valoon) kasvit ei kasva. Jos ravinteita on liian vähän, ne ei kasva vaikka valoa ja/tai hiilaria olisi riitävästi. Nämä kolme kytkeytyvät niin tiukasti toisiinsa, että ne ovat lähes kuin siiamilaiset kolmoset ja on melkein mahdotonta puhua yhdestä ilman toisia.
Sananen valosta. Se ei ole vain valoa. Valaisimissa on eroa. Perinteisellä T8-valaisimiella harvemmin saa liikaa valoa akvaansa. Huomattavasti yleisempi ongelma sen kanssa on liian vähä valo. T5 sen sijaan jakaa kasvien tarvitsemia PAReja jo niin paljon enemmän, ettei näitä kahta voida verrata keskenään. T5 antaa paljon mahdollisuuksia säädellä valon määrää akvassaan ja samalla tietysti hiilarin tarvetta. Voi laittaa putkia vähemmän, valotauko, voi nostaa valaisinta... Kun lukee tätä sivua ajatuksella, ymmärtää mistä puhun
http://www.plantedtank.net/forums/light ... 12-pc.html. Etenkin toinen taulukko on hyvä. Siinä putkien määrällä tarkoitaan jotakuinkin putkia, jotka sopivat ko akvaan kivasti kokonsa puolesta. T5 on niin tehokas, että jopa low-määrillä kasvattelee hyvin lähes kaikkia kasveja, etenkin jos käytössä on hiilari. Värillisten kasvien värit ei ehkä tällöin yllä parhaimpiinsa, mutta kasvu on hyvä. Mediumissa aletaan jo liikkumaan rajalla, jossa hiilarilisä
voi tulla tarpeelliseksi, mutta nostamalla valaisinta voidaan tätäkin ohjailla. Too high... no, hyvin sujuu jos hiilaria ja ravinteita on tarjolla niin paljon kun kasvit käyttävät. Taulukko on toki vain suuntaa antava koska jokainen akva on erillainen, mutta jutun kirjoittaja, Hoppy, on käyttänyt asianmukaisia välineitä mittaamisessa, joten niiltä osin tiedot pitänevät paikkansa. Kuten huomaatte, ei T8lla pääse kovinkaan helposti Highn puolelle eikä silloinkaan hiilarin tarve ole niin korostunut että se olisi välttämätön, joskin apua siitä taatusti on! Sitten monimetalleista. Kun lähtee harkitsemaan niitä, kannattaa ottaa selvää mitä on tekemässä. Kasvu on niillä fantastista, jos hiilaria ja ravinteita on riitävästi. Kannattaa miettiä voiko niitä tarjota riittävästi koska muuten myös levät, ja nimeomaan ne, kasvavat fantastisesti. Vaikka laittaisi vain 70-wattiset, sopivaa hiilarin määrää voi olla työlästä pitää yllä jos käytössä on vain kilju. Mahdollista kyllä, mutta haluaako sitä? Metalli jakaa niin valtavasti PAReja, ettei sen määrää voi enää mitenkään arvoida perinteisellä w/l laskulla. Vaikka metalleilla saisi vain 0,3w/l, se on ihan jotain muuta kuin 0,3w/l T5lla!! Muistaa kannattaa sekin, että vaikka voisikin tarjota hiilaria ja ravinteita, kasvit lakkaavat käyttämästä niitä kun niiden vuorokautinen "PAR-annostus" tulee täyteen, sen nopeammin mitä enemmän PAReja. Sen jälkeen valon käyttää levät jolloin kaikesta tarjotusta mannasta huolimatta metaleilla voi saada aikaan leväongelman. Valoa joudutaan rajoittamaan usein, mikä on niiden kanssa jo vähän kinkkisempää. Nostamisesta seuraa hajavaloa. Sammuttaminen auttaa (esim valopaasto), samoin pintakasvit tai akvan muulla tavoin hämärtäminen. Haluaako sitä? Etenkin alussa valoa todennäköisesti joudutuaan rajoitamaan ennen kuin kasvit ovat päässeet vauhtiin. Jos akvan päälle laittaa vain yhden tuikun niin että reunat jää ilman omia valonlähteitään, kasvit lähtevät "kaatumaan" valon suuntaan. Metalli on loistava kapistus, mutta oikeasti kannattaa ottaa selvää mihin on ryhtymässä jos/kun sellaista mielii. Monta tarinaa on saanut lukea miten meni metsään ja kovaa kun ei ymmärretty mitä sellainen määrä valoa saa aikaan akvassa eikä oikein tee mieli niitä muita tarvittavia juttuja laittaa reeraan.
Valoa pitää olla riittävästi. Sanon tämä siitäkin huolimatta että tiedän esim anubiaden ja cryptojen menestyvän jopa reilussa watissa. Tällöin kuitenkin puhutaan enemmänkin elossa pysymisestä kuin kasvamisesta. Itse pidän miniminä T8lla 0,3w/l jollon kasvattelun piiriin liittyy jo reiou määrä muistakin kasveja. Niitä, joiden aksvu on jo reipppaampaa ja joille akvaristi voi toimillaan aiheuttaa huonoa kasvua. Tästä ketjusta ei ole mitään iloa silloin kun valoa on todella, todella vähän, koska silloin kasvit ei käytä juuri mitään ja höpinät hiilarista ja ravinteista on täysin turhia. Tämän ketjun on tarkoitus olla apuna nimeomaan silloin kuin valoa on jo hiukan keskivertoa enemmän. Ennen kuin se piste on saavutettu, pärjää muillakin tavoilla kuin lisäämällä hiilaria (ja ravinteita), mitä tämä ketju ei juurikaan käsittele. Tai saa mun puolesta käsitellä, miluuustikin, mutta itsellä ei riitä enää siihen rahkeet. Siitä lisää tietoa kiinnostuneille esim
http://www.barrreport.com/showthread.ph ... O2-methods, pätee muihinkin ei-CO2-lisättyihin akvoihin.
Hopotus: Periaatteessa EIssä ei huomioida lähtötilannetta vaan ravinteita lisätään ohjeen mukaan. Määrät ovat sellaisia että vaikka akvassa olisikin niitä jo ennestään, reippaastikin, niiden lisäämisellä ei synny ongelmia. Ainoa haitta on se, että ravinteet menevät hukkaan koska kasvit ei käytä niitä kuin tasan sen verran kun hiilari ja valo "antavat" niitä käyttää. Mutta EI ei myöskään kiellä etteikö lähtötilannetta huomioitaisi koska jokainen akva on erillainen. Sen ohjeita ei ole hakattu kiveen vaan on jopa suotavaa hakea akvakohtaista annostelua kun pääsee jyvälle hommasta. Sen ainoa pointti on se, ettei
kasveilta rajoiteta mitään eli niillä on käytössään kaikkea tarvitsemaansa
riittävästi aina. Sen ei tarvitse olla yliannostus, se voi olla riittävästi kunhan on varma, että se todellakin on riittävä. Jos akvan nitraattitaso on lähteissään korkea, kuten meillä yhdesä akvassa, ei sinne tarvitse enää lisätä nitraattia. Nitraatti lisätään ohjeissa KALIUMnitraattina ja jos jättää sen pois, täytyy kalium korvata muutoin eli lisätään kaliumia niin että se saadaan jotakuinkin samoihin kuin nitraatti. Musta EI-ohjeen fosfaattimäärä on aika reipas ja vaikka olen vakuutunut, ettei se aiheuta ongelmia (vakuutuin viimeistään eilen kun mitttasin meidän pikkuakvan, josta puuttui kaikki muu paitsi fosfaatti!) koska olen lukenut monien pitävän akvassa fosfaattitasoja jopa 8mg/l, mihin ei ohjeannostuksilla edes pääse. Itse kuitenkin ajattelin vähentää fosforin määrää hiukan ohjeesta jos se ei ala asettumaan kasvien päästessä täyteen vauhtiin (kuten nyt on selvästi tapahtumassa), koska meillä sitä tule runsaasti proteiinipitoisen ruoan mukana eikä senkään tilaaminen ulkomailta ole ilmaista, joten nyt kun arvot on tapissa, kaadan sitä pois vaihtoveden mukana melkoisa määriä. Siellä, missä postarit ei jauheen hankkimiselle ole kynnyskysymys, tuskin haitannee, että vetää osan alas viemäristä. Varmaan luitkin tuolta aiempaa, miten meidän "nitraattiongelmainen" akva muuttuikin yhtäkkiä nitraatin ryystäjäksi kun muut ravinteet saatiin kuntoon? Mun mielestä kannattaa lähteä liikkeelle ohjeen mukaan ja siitä sitten tiputella määriä jos siltä tuntuu. EIssä ei periaatteessa mittailla, mutta mun mielestä nitraatin, raudan ja fosfaatin mittaaminen on ollut hyödyksi, on tässä tulut kaikenlaista mittailtua, tilanne tuntuu elävän nyt hyvin arvojen suhteen voimakkaasti kun kasvit soputuvaut uusiin olosuhteisiin. Olen mitannut kuusi eri hiilariakvaa (kilju/painepullo) eikä niistä yhdestäkään ole löytynyt liikaa fosfaattia vaikka osassa hiialria tuskin mahdottomasti löytyy, eli tällä kokemuksella voin allekirjoittaa sen, mitä sanotaan hiialrin fosfaatin tarvetta nostavasta vaikutuksesta. Sen sijaan mulle on vielä hiukan mysteeri millaisia määriä sitä sitten kuluu. Yritän selvittää sen ja pitää sen sitten sopivana. Kun valoa ja hiilaria on vähemmän, voi määriä tiputella niin että aloittaa ohjeannostuksilla, pitää sen jonkin aikaa nähdäkseen vasteen ja antaa kasveille riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen, sitten tiputtaa hiukan, seuraa ettei tule puutoksia, tiputtaa taas, seuraa vasteen jne kunnes
saa esille puutosoireet, sitä sitten takaisin ylös määrään jolla homma vielä toimi. Jokaiseen "tasoon" käyetttävää aikaa on vaikea sanoa, se riippuu kasvunopeudesta. jos kasvu on rajua, muutos näkyy viikossa, jos hyvin hidasta voi mennä montakin viikkoa. Jos valoa ja hiilaria on vähän, voi olla ettei puutosoireita saa edes esille jolloin voi päätellä, että ruoan mukan tulevat ravinteet riittävät. Jos käyttää valmisliuoksia, esim Seachemia, en osaa auttaa koska ne ovat kovin eri vahvuisia ja joko laskee itse annostukset (EIn mukaan tai mitä nyt tahtookaan käyttää) tai sitten lisää niitä pullon ohjeen mukaan. Niihin kuitenkin kannataa suhtautua hiukan kriittisesti, koska ne on yleensä annettu akvoihin, joissa valoa on kohtuudella eikä hiilarilisää mene. Ulkomailla makrot kuuluvat kaikkiin akvoihin, joten ohjeet on keskivertoakvoille, sama juttu kuin rauta- ja hivenlisienkin kanssa. Niitäkin joutuu helposti lisäämään 2-3 kertaisia annoksia ohjeeseen verrattuna jos valoa on reippaammin ja hiilaria lisätään yhtään riittävästi.