Saatoin muuten eilen ehkä keksiä, miksi mulla kalat hankailee välillä. Tai hankailivat (?), eivät ole nyt hetkeensä sitä tehneet. Ei ees uudet monniset tonne isoon altaaseen päästyään. Mutta kai mä tänään jo taas näen pyörähtelyä, kun kuvittelen keksineeni syyn

. En sano vielä ääneen syytä, ettei taika haihdu

. Lisäksi päätin jättää nyt kesäkurpitsan pois hetkeksi partiksen (ja pikkuakvaarion omppujen) ruokavaliosta, että nähdään johtuisiko ajoittainen vedensamennus siitä.
Yksinäinen monninen on edelleen pyydystämättä, eilen siitä ei näkynyt vilaustakaan, huoh. Pikkutimantteja siirsin nyt jonkun toistakymmentä toiseen purkkiin. Vaikka mitä fb:n ryhmässä kyselin (täällä kun ei nykyään tunnu saavan vastausta enää mihinkään kysymäänsä asiaan, lukuunottamatta monnisasioita tuolla kerhon puolella), niin noita vois jo kaiketi alkaa myymäänkin. Mutta taidan nyt vielä hetken kuitenkin kasvatella, paitsi T-T sitten tietysti saa napata omansa mukaan vajaan kahden viikon päästä

.
Ja partamonni oli kaivanut mukavan kraaterin (on muuten aikamoinen) kannon viereen, kun oli pitänyt saada sovittaa itsensä melkoisen hankalaan kohtaan

. Ei ollu mun rakentelemat luolat yms. kelvannu, ainakaan vielä.
Ja kyllä mä taidan nyt jättää rihmakalat 175:sta kuitenkin pois, kun mulla on jo yksi lämpimän veden allas ja toisaalta kääpiöahvenet kiinnostaa vahvasti. Lisäksi kaipaan nimenomaan rohkeita kaloja. Toivottavasti rauhallisimmat käppänät eivät myös ole samalla arkoja. Ja mikäli rubiiniseeprat eivät sovellu tuonne (ootko T-T vielä ehtinyt testaamaan yhtään virtauksen vaikutusta uintikerrokseen?), niin toisena vaihtoehtona mulla on se kauan ihailemani viirikirjokala, Iriatherina werneri

. En tiedä miten tulevat toimeen käppänöitten kanssa, mutta sit sen näkis

. Ovat kyllä kans ilmeisesti aika herkkiksiä, mutta säännöllisesti vettä olen vaihtanut tähänkin asti.