390l kalasto/kasvistopohdintaa

[Pizku]

Minulla on 390-litrainen akvaario, jossa on paljon pohjapinta-alaa (130*60cm muistaakseni). Olenkin halunnut sinne paljon pohjalla viihtyviä kaloja, ja juuri muuta siellä ei nyt olekaan. Nyt kaipaisin teiltä vinkkiä, mitä tähän voisi vielä lisätä/vaihtaa.

Kalastona siis tällä hetkellä:
2 tulisuuta (molemmat koiraita, mahtuvat kyllä elämään ilman suurempaa kärhämää, kun naaraita ei ole)
1 timanttikirjoahven
5 haarniskamonnia
2 noitamonnia
8 kuparimonnista
1 ripsimonnihybridi
1 ripsimonni S. lucipinna

Vesiarvot: NO2 ~25, pH ~7, lämpötila 25, GH ja KH en ole mitannut aikoihin, mutta GH on pehmeän puolella ja KH ei mitenkään järisyttävän korkea.

Sisustuksena akvaariossani on kiviä, sillä jostain syystä kasvit eivät suostu kasvamaan. Nyt siellä on kaksi kituuttavaa jättivesitähdikin tainta, salviniaa ja kääpiökeihäslehteä. Valoa on tarjolla 2*36W ja 1*32W loisteputket, joista 1 on kasvilamppu (Sylvania grolux) ja kaksi muuta Sylvanian aqua-stareja (vaihdettu lokakuussa kaikki putket). Tämän perusteella valoa pitäisi olla riittävästi. Suodattimena on mattosuodatin ja roskan kerääjänä Fluval 4+. Vettä vaihdan kerran viikossa noin neljäsosan. Vedenvaihdon yhteydessä olen lisännyt akvaarioon kaliumnitraattia, koska sinilevä alkaa rehottaa, jos nitraatin päästää laskemaan. Välillä minulla oli myös hiilarina kiljupönttö käymässä, mutta sekään ei auttanut kasvien kasvuun (liian tehoton näin isoon altaaseen?). Kasveilla on juurillaan 7-kugeleita, ja pari milliä Seachemin Flourishia lorahtaa altaaseen vedenvaihdon yhteydessä.

Kertokaa siis, miten saan akvaariostani kauniin ja rehevän. Tai ehdottakaa edes jotain, mitä en olisi vielä kokeillut...

[Zansku]

Kalastoon en osaa oikein ottaa kantaa (äkkiseltään tulisi mieleen, että oisko timantille ottaa puoliso ja kuparimonnisia lisää, tosin hahmotuskyky ei nyt vielä riitä siihen, että osaisin arvioida, olisiko lisäyksille tilaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että timanttikirjoahven arvostaisi lajiseuraa puolison verran).

Hiilaria kasvien kasvaminen ei välttämättä tarvitse, mutta se auttaa kyllä paljon (meillä 360l kasvaa kasvit ihan hurjana, hiilaria menee painepullosta). KH kannattaisi mitata, koska jos se tipahtaa kovin alas (alle 2), kasvien kasvu tyssää kyllä aika hyvin. Meillä oli pikkualtaassa (128l) ensin tosi hyvä kasvien kasvu, sitten kasvu tyrehtyi, lannoitettiin ja pohdittiin ja ihmeteltiin, mutta ei ne sillä kasvaneet. Sitten alettiin kipsin lisäksi (nostetaan GH, koska altaassa on hohtomiljoonakaloja) laittamaan altaaseen myös ruokasoodaa sen verran, että KH nousi neljään ja kappas, kun kasvit alkoivat kasvaa ihan toisella tapaa taas. 360l altaassa on hiilarin vuoksi nostettu KH myös 4.

[Koss]

Hiilaria kasvien kasvaminen ei välttämättä tarvitse, mutta se auttaa kyllä paljon (meillä 360l kasvaa kasvit ihan hurjana, hiilaria menee painepullosta). KH kannattaisi mitata, koska jos se tipahtaa kovin alas (alle 2), kasvien kasvu tyssää kyllä aika hyvin. Meillä oli pikkualtaassa (128l) ensin tosi hyvä kasvien kasvu, sitten kasvu tyrehtyi, lannoitettiin ja pohdittiin ja ihmeteltiin, mutta ei ne sillä kasvaneet. Sitten alettiin kipsin lisäksi (nostetaan GH, koska altaassa on hohtomiljoonakaloja) laittamaan altaaseen myös ruokasoodaa sen verran, että KH nousi neljään ja kappas, kun kasvit alkoivat kasvaa ihan toisella tapaa taas. 360l altaassa on hiilarin vuoksi nostettu KH myös 4.

Hiilidioksidia tuottavat mm. kalat. Ilman sitä kasvit eivät kasva. KH:lla ei ole muuta merkitystä kuin puskuroida pH:ta ja estää sen vaihtelut. Kuten kaloilla, myös kasveillakin on vesiolosuhteet joissa viihtyvät. On lajeja jotka viihtyvät kovemmassa vedessä, ja lajeja jotka eivät. Toki pieni muutos arvoihin ei vielä vaikuta.

[Pizku]

Ah, en muistanut laittaa tuota että timanttikirjoahven alkaa olla vanha (6v) ja sen lajitoverit (4 kpl) ovat kuolleet ilmeisesti vanhuuttaan tässä viimeisen vuoden sisällä. Ties monettako sukupolvea sisäsiittoisia nuo ovat, yksi viidestä oli ainakin sisarusparin poika, koska syntyi ja kasvoi altaassa. KH tuskin on alle 2, enkä oikein usko sen olevan ongelma kasvien kasvussa. Ainakaan pH ei laske tuossa pytyssä kovin herkästi lehtiä lisäämällä toisin kuin toisessa altaassa, missä KH oli viimeisten mittausten mukaan vähemmän...

[Zansku]

Hiilaria kasvien kasvaminen ei välttämättä tarvitse, mutta se auttaa kyllä paljon (meillä 360l kasvaa kasvit ihan hurjana, hiilaria menee painepullosta). KH kannattaisi mitata, koska jos se tipahtaa kovin alas (alle 2), kasvien kasvu tyssää kyllä aika hyvin. Meillä oli pikkualtaassa (128l) ensin tosi hyvä kasvien kasvu, sitten kasvu tyrehtyi, lannoitettiin ja pohdittiin ja ihmeteltiin, mutta ei ne sillä kasvaneet. Sitten alettiin kipsin lisäksi (nostetaan GH, koska altaassa on hohtomiljoonakaloja) laittamaan altaaseen myös ruokasoodaa sen verran, että KH nousi neljään ja kappas, kun kasvit alkoivat kasvaa ihan toisella tapaa taas. 360l altaassa on hiilarin vuoksi nostettu KH myös 4.

Hiilidioksidia tuottavat mm. kalat. Ilman sitä kasvit eivät kasva. KH:lla ei ole muuta merkitystä kuin puskuroida pH:ta ja estää sen vaihtelut. Kuten kaloilla, myös kasveillakin on vesiolosuhteet joissa viihtyvät. On lajeja jotka viihtyvät kovemmassa vedessä, ja lajeja jotka eivät. Toki pieni muutos arvoihin ei vielä vaikuta.

Monella kasvilla hiilarivaatimus on suurempi kuin mitä kalat akvaarioon tuottavat, ainakin, jos kasveja on paljon (vaikka kalojakin olisi paljon).

KH:lla on kasveille kyllä muutakin merkitystä kuin puskuroida pH:ta. Suurelle osalle kasveista ideaali KH-arvo on 2-5. Jos akvaariossa on hiilarilisä käytössä, tulee mukaan se pH:n vakautusvaikutus, silloin KH:n tulisi olla ainakin 3, mieluummin 4. Yli viiden arvot ovat sitten jo kasveille huonoja (=vähemmän ideaaleja merkityksellä mitä korkeampi, sen huonompi), koska kovassa ja emäksisessä vedessä ei enää sitten ole kasveille tarpeellista vapaata hiilidioksidia (ei se raja tosin veitsellä leikaten siinä viidessä mene).

Jäi näemmä tuosta edellisestä viestistä pois lause, että 128l altaassa kasvien kasvun tyrehdyttyä KH oli vain hädintuskin 1. pH pysyi kuitenkin 6,8-7. Kasvit lähtivät kasvamaan ja pH nousi parilla pykälällä, kun KH nostettiin neljään. Vesijohtovesi meillä on n. 7,5.

Tottakai kasveilla on erilaisia vesiarvovaatimuksia, suurella osalla on kuitenkin jotain yleistettävissä olevia juttuja. Lisäksi suomalainen vesijohtovesi on aika pitkälti pehmeää/keskikovaa ja hapanta, joka sopii suurelle osalle trooppisia kasveja.

[Koss]

Monella kasvilla hiilarivaatimus on suurempi kuin mitä kalat akvaarioon tuottavat, ainakin, jos kasveja on paljon (vaikka kalojakin olisi paljon).

Mutta kun pelkkä kasvien paljous ei ole ainoa seikka, myös valolla on tehtävänsä. Kyseisestä tapahtumaa kutsutaan yhteyttämiseksi.

KH:lla on kasveille kyllä muutakin merkitystä kuin puskuroida pH:ta. Suurelle osalle kasveista ideaali KH-arvo on 2-5. Jos akvaariossa on hiilarilisä käytössä, tulee mukaan se pH:n vakautusvaikutus, silloin KH:n tulisi olla ainakin 3, mieluummin 4. Yli viiden arvot ovat sitten jo kasveille huonoja (=vähemmän ideaaleja merkityksellä mitä korkeampi, sen huonompi), koska kovassa ja emäksisessä vedessä ei enää sitten ole kasveille tarpeellista vapaata hiilidioksidia (ei se raja tosin veitsellä leikaten siinä viidessä mene).

http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php

[Sisso]

Kasvit käyttävät kaikkia suoloja ravinteinaan ja jos ei ole ravinteita, ei ole kasvua. Minkä tahansa ravinteen ollessa riittämätön estyy myös muiden ravinteiden käyttö, vaikka niitä olisi riittävästikin. Kovasti alkaliteettisessa, siis korkea KH, vedessä estyy ravinteiden otto, vähässä ongelmaksi saattaa tulla niiden puuttuminen tai riittämättömyys. Sen sijaan GHn korkeudella ei ole kasveille juuri väliä. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia kasvuunsa aina, eri juttu sitten se onko lisä tarpeen. Käytännössä kalojen tuottama hiilidoksidi ei riitä koskaan, paitsi jos valoa on todella vähän eli tilannetta ei voi juuri koskaan parantaa merkittävästi kaloja lisäämällä. Toki hiilaria tuottaa akvassa kaikki muukin elollinen, muun muassa bakut.

Valoksi saan 0,26w/l, mikä on aika vähän. Sillä valolla kasvit enemmänkin vain pysyvät elossa eikä kasvuun juuri ole...hmm...tarvetta tai pakkoa. Tässä tapauksessa tilanne on täysin normaali ottaen huomioon että "kasvit ei kasva". En näe tässä mitään "vikaa" vaan kasvit toimivat nyt kuten niiden kuuluukin ko olosuhteissa toimia. Hiilari- tai ravinnelisästä ei todennäköisesti olisi mitään hyötyä koska valo ei oikein riitä yllyttämään kasveja suurempaan kasvuun. Tuolla valomäärällä kasvivalikoimaksi jää lähinnä melalehdet, keihäslehdet, jotkin sammalet ja jaavansaniaiset.

[Pizku]

Valoksi saan 0,26w/l, mikä on aika vähän. Sillä valolla kasvit enemmänkin vain pysyvät elossa eikä kasvuun juuri ole...hmm...tarvetta tai pakkoa. Tässä tapauksessa tilanne on täysin normaali ottaen huomioon että "kasvit ei kasva". En näe tässä mitään "vikaa" vaan kasvit toimivat nyt kuten niiden kuuluukin ko olosuhteissa toimia. Hiilari- tai ravinnelisästä ei todennäköisesti olisi mitään hyötyä koska valo ei oikein riitä yllyttämään kasveja suurempaan kasvuun. Tuolla valomäärällä kasvivalikoimaksi jää lähinnä melalehdet, keihäslehdet, jotkin sammalet ja jaavansaniaiset.

Jep, tämä varmasti on osasyy ongelmaan. Kuitenkin ennen muuttoa 2v sitten minulla kasvoi tässä altaassa hyvin vallisneriaa ja muitakin kasveja. Silloin käytössä oli vieläpä vähemmän valoa, kun tuo 32w-putki puuttui. Nyt olen koittanut toisesta altaasta siirtoistuttaa vallisneriaa ym. tähän, mutta ne vain näivettyvät ja kuolevat. Hoitorutiinit olivat samat, ja muuttomatkakin vain 300m, jolloin veden laatukaan ei muuttunut. Mattosuodattimesta tulee koko ajan järisyttävästi fosfaattia, minkä takia tuota nitraattia pitää lisätä, että näiden tasapaino säilyy ja sinilevä ei pääse hyökkäämään.

[Sisso]

Joku siellä mättää, vaikka olosuhteet ovatkin samat, ainakin näennäisesti.

Miten mattosuodattimesta voi tulla fosfaattia? Jos sitä tulee akvaan, se tulee ruoan (tai hanaveden, jos sikseen tulee) mukana eikä vielä ole tullut vastaan edes kiekkoallasta räkmixlisillä, joissa olisi fosfaattia "järjettömästi". Paljonko sitä fosfaattia sitten akvassa on? Oletko mitannut? Meillä esimerkiksi syödään vain proteiinipitoista ruokaa ja silti lisään fosfaattia vielä pullostakin 3mg/l viikossa (hoitotaso tällä määrällä n 1,6mg/l), tosin hiilari nostaa sen kulutusta. Löytyy myös mattosuodattimet. Meidän ainokaisesta ei-Co2-lisätystä akvasta on puuttunut kaikki ravinteet fosfaattia, joka oli tapissa (siis yli 1,8mg/l johon testin asteikko loppuu) ennen kuin aloitin lannoituksen sinnekin, eikä siellä ole minkään valtakunnan leväongelmaa siitä huolimatta että suhteet oli kuukausia taatusti pielessä ja pahasti (rauta 0, nitraatti 1...). Sinilevä on sellainen veijari, että sillä epäillään olevan yhteyttä alhaiseen nitraattiin mutta sekään kaava ei päde aina (kokeiltu on, enkä ole ainoa joka ei ole saanut apua nitraattilisästä). Sen kun saa riesakseen, eroon pääseminen on haastavaa. Oli miten oli, se on monasti iskenyt myös akvoihin, joissa ravinnesuhteet on hyvät. Olen lukenut akvoista, joistaa löytyy fosfaattia jopa 8mg/l, siis ihan tarkoituksella, eikä ongelmia ole. Olethan varmistanut kaliumin saannin kun lisäät kaliumnitraattia ja jos akvassa on fosfaattia? Sitä pitäisi löytyä lähes saman verran kuin nitraattia. Jos jostain ravinteesta on puute, kasvit ei kykene käyttämään niitä muitakaan ja niiden lisääminen on turhaa hommaa. Jos olet huomannut että nitraatin lisäminen auttaa sinilevän poissa pitämisesssä, keino on ihan ok, mutta ilman muiden ravinteiden korjaamista se saattaa jopa haitata kasveja.

[Pizku]

Joku ravinnehan sieltä selkeästi puuttuu, mutta ei kyllä huvittaisi kaikkia mahdollisia vesitestejä ostaa sen selvittämiseksi. Fosfaattia oli silloin kun minulla oli testi (ennen muuttoa) yli 3mg/l, mihin testin asteikko loppui. Onko kaliumtestejä edes olemassa? En muista nähneeni.

[Sisso]

Onhan toi jo aika reippaasti mutta ei sen pitäisi ongelmia aiheuttaa jos asiat on muuten ok. Fosfaattia tulee akvaan ruoan mukana ellei hanavetenne sitten sisällä sitä, mutta silloin kyseeseen tullee hulevedet joita ei saisi kaivoon muutenkaan päästä. Kaikki, mikä löytyy akvasta, tulee sinne sen ulkopuolelta tavalla tai toisella. Kaliumille ei ole testejä, mutta sitä voi annostella huoleti kun pysyttelee suunnilleen nitraattia vastaavissa määrissä.

Sun kalastopohdintasi jäi nyt vähän lapsipuolen asemaan! En tiedä tulisuiden sielunelämästä mitään, vaikka omat pytyt on täynnä ahvenia, joten en oikein osaa ottaa kantaa mikä menee kivasti niiden kanssa. Mites olisi joku keskiveden parvi? Tetroja? Kongoja? Sellainen 10kpl voisi olla hyvä määrä niitä, näyttävä ja tilansa ottava kala! Pysyy vielä kivasti parvessa.