Lemmikit ovat ongelma

[Mari Kurki]

Pohjoismaissa viljely vie huomattavasti enemmän energiaa, kuin tuolla Singaporessa ymv. missä sitä kalanviljelyä nyt tehdään. Vettä mennee saman verran kummassakin. Kalat eivät myöskään lennähdä tänne sieltä maailmalta yksittyiskoneella, vaan matkustajakoneiden rahtina. Ne eivät siis erikseen juurikaan kasvata hiilijalanjälkiään.. tai no.. mitä sen kalalastin paino lisää lentokoneen polttoaineenkulutusta.
Koirapuolelta taas: Näyttelyissä menestyminen on tärkeää koirien kasvattajille, koska näyttelyt ovat se tapa arvioida mitkä yksilöt ovat mahdollisimman rodunomaisia ja siten parhaita jalostuksessa käytettäväksi. Jalostusyksilöiden valintaan vaikuttavat olennaisesti myös koiran terveystiedot. Nykyisellään nämä terveyshaitat ovat jo hyvin tiedostettuja, eivätkä ulkonäköseikat enää jyrää niitä terveysnäkökohtia. Esim. saksanpaimenkoiran parjatut lonkat ovat muutaman viime vuoden aikana huomattavasti parantuneet. Pentutehtaat ovat toki erikseen, enkä kiistä sitäkään että on olemassa rotuja joiden ulkonäköjalostus on vaikeuttanut kyseisen rodun elämää merkittävästi. Näitä on koirissa, kissoissa ja jyrsijöissä. Mutta kuka sen rajan vetää ja mihin? Ei nämä asiat ihan niin yksiselitteisiä ole... mitkään.

[höntti]

Näimpä, asioilla tahtoo olla niin monta puolta.
Olen saanut sellaisen kuvan, että varsinkin Suomessa näyttelyissä pärjäävien koirien joukko on melko pieni (siis aika usein samat palkintosijoilla), varsinkin suhteessa siihen miten paljon niitä käytetään juuri jalostuskäytössä. Näyttelyiden idea on siis hyvä, että valkataan ne parhaimmat jatkamaan sukua, mutta se toimii jokseenkin itseään vastaan tässä tapauksessa. Saa toki korjata tätä käsitystäni, mikäli olen väärän kuvan tästä saanut.

Melkein minkä tahansa tuottaminen on halvemman tuotannon maissa halvempaa, ja vieläpä ekologisempaa. Mutta onko se kuitenkaan kestävä tilanne? Onko omavaraisuuteen pyrkiminen järkevää? Onko lähituotanto järkevää vaikka se onkin usein epäekologisempaa kuin massatuotanto? Näitä voi kyllä pohtia ihan tappiin asti, mutta karkaakohan liikaa aiheesta.

[Mari Kurki]

Ois kyllä tosi mielenkiintoista tietää ne loputkin haittapuolet, mihin Rassi tuossa viittasi.

Panssarimonnit- kirjasta selviää. En viitsinyt ihan kahta kokonaista lukua, joissa asiaa perustellaan, lainata. Kyseinen kirja on kuitenkin niin suomalaisen akvaariokirjallisuuden peruslukemistoa, että sen luulisi löytyvän, jollei nyt omasta kirjahyllystä, niin ainakin lähikirjastosta. Kannattaa lukea ja hankkia omaksi kyseinen opus.

[höntti]

Katson kyllä jo heti huomenna kirjastosta tuon kirjan. Ymmärrän kyllä että ei ihan kappaletolkulla jaksa alkaa tekstiä lainaamaan Ymmärsin vain tuosta viestistä ettei siinä kerrottu asiasta tuon laajemmin, vaan mainittiin vain ohimennen. Mutta mitä olen Rassin juttuja aikaisemmin lukenut, niin erittäin mielenkiintoista ja asiantuntevaa tekstiä.

[Maisu]

Kuinkahan monet nuoret parit tekisivät ensimmäisen lapsen nuorempina, jos ei olisi vaihtoehtoa ottaa kissa tai koira? Lapsiluku kasvaisi näillä vanhemmilla, koska avioeroprosentti tuskin laskee ja toisaalta lisääntymisikä pitenee koko ajan. Joten voisikin olla väestöpoliittisesti fiksumpaa suorastaan jakaa lemmikkejä suuren väestönkasvun maissa kuin kieltää niitä.

[naatti]

Onkohan urheiluharrastus yhtä tuomittavaa ympäristön kannalta kuin eläinten pito? Kisoja ympäri Suomea joka viikonloppu ja harjoituksiakin usein monesti viikossa. Ja treenitilojen lämmitys..

[Mari Kurki]

Mun mielestä olis hyvä jos lähtökohtaisesti vaan kiellettäis kaikki. Siinä säästyis kaikkee niin paljo. Aikaa, vaivaa, rahaa, ympäristö, hermot..
Oikeastihan kieltäminen on vähän semmoinen heikko ratkaisu asioihin, jollei valvontaa tehosteta myös reilusti. Valistus ja sitä kautta markkinoiden supistaminen on pitkällä aikavälillä ainoa mikä lopultakaan toimii, mutta siihenkään ei valitettavasti yleensä löydy resursseja, kun ei löydy rahoitusta. Ja vaikka tietoisuus asioista lisääntyisikin, aina löytyy välinpitämättömiä ja sellaisia ihmisiä, joita tieto ei ole syytä tai toisesta tavoittanut. Jos todella halutaan saada pysyviä muutoksia eläintenpidossa aikaiseksi, järjestys on: 1. tiedon lisääminen 2. kannustaminen oikein toimimiseen 3. kielto.

[naatti]

Niin, eihän Kiinassakaan suurkaupunkien isojen koirien pitokielto ole oikein hyvin toteutunut, vaan koiria on lähes yhtä paljon kuin ennenkin. Lemmikkikiellot ovat melkeimpä yhtä vaikeasti valvottavissa kuin kieltolakikin ja riittävää valvontaa ei asiaan laitettaisi kustannussyistä. Toisaalta eipä Suomeen kovin nopeasti ole lemmikkikieltoja tulossa, sillä liian monella poliitikolla olisi tuolloin oma lehmä ojassa

[Merri]

että väestönkasvu saadaan kyllä kuriin. Sitä mukaa, kun elintaso nousee ja eläketurva ja ehkäisykeinot tulevat ihmisten saataville, lapsiluku romahtaa. Eivät naiset oikeasti halua tehdä kuutta lasta,

Minä en usko että väestönkasvu lakkaa ennenkuin Aurinko sammuu. Tuo elintason nouseminen ei takaa mitenkään lapsiluvun pienenemistä. Esimerkkinä vaikka katolilainen Filippiinit. Rikkaat on valtavan rikkaita ja köyhät valtavan köyhiä, teknologiaa on ja elintasoa, vaan ei kaikille. Katolilainen kirkko kieltää ehkäisyn ja slummeissa syntyy miljoonia lapsia vailla kattoa pään päälle. Kirkko ja myös hallitus kieltävät rangaistuksen uhalla kaiken ehkäisyvalistuksen ja ehkäisyvälineiden myynnin ja jakamisen. Ja Paavi hoitaa samaa hommaa Afrikassa saarnaamalla ehkäisyä vastaan.

Kukas linkolalainen sanoikin, että se se on maailman suurin katastrofi jos kehitysmaat seuraavat teollistuneita länsimaita kehityksessä, että kun kaikki afrikkalaiset ja kiinalaiset saavat autot ja jääkaapit, sitä ei tämä planeetta nykyisellä menolla kestä. Koska valistuksen rattaat pyörivät aivan liian hitaasti.

Rahan mahti on liian suuri tässä maailmassa. Ihminen uhraa mitä tahansa rahan eteen. Mikään luonnonrikkaus ei ole ole niin arvokas, ettei löydy jotain ihmistä, joka on sen valmis tuhoamaan jos saa siitä hyvät rahat. Tämä planeetta ei pelastu jos ei ihmistä deletoida täältä ensin pois.

[7330]

että väestönkasvu saadaan kyllä kuriin. Sitä mukaa, kun elintaso nousee ja eläketurva ja ehkäisykeinot tulevat ihmisten saataville, lapsiluku romahtaa. Eivät naiset oikeasti halua tehdä kuutta lasta,

Minä en usko että väestönkasvu lakkaa ennenkuin Aurinko sammuu. Tuo elintason nouseminen ei takaa mitenkään lapsiluvun pienenemistä. Esimerkkinä vaikka katolilainen Filippiinit. Rikkaat on valtavan rikkaita ja köyhät valtavan köyhiä, teknologiaa on ja elintasoa, vaan ei kaikille. Katolilainen kirkko kieltää ehkäisyn ja slummeissa syntyy miljoonia lapsia vailla kattoa pään päälle. Kirkko ja myös hallitus kieltävät rangaistuksen uhalla kaiken ehkäisyvalistuksen ja ehkäisyvälineiden myynnin ja jakamisen. Ja Paavi hoitaa samaa hommaa Afrikassa saarnaamalla ehkäisyä vastaan.

Niin, Filippiineillä siis kaikilla ei ole hyvää elintasoa, ja matalan elintason väki saa paljon lapsia, kuten muuallakin. Valtion rikkaus sinänsähän ei tavallisen kansalaisen elintasoa kerro, valitettavasti. Uskonnollisille johtajille pitäisi kyllä jotain tehdä.

Mutta niinpä vain katolisessa Italiassa naisten keskimääräinen lapsiluku on 1,2, vaikka Paavi kuinka vaahtoaisi ehkäisyn kieltämisestä.

Kukas linkolalainen sanoikin, että se se on maailman suurin katastrofi jos kehitysmaat seuraavat teollistuneita länsimaita kehityksessä, että kun kaikki afrikkalaiset ja kiinalaiset saavat autot ja jääkaapit, sitä ei tämä planeetta nykyisellä menolla kestä. Koska valistuksen rattaat pyörivät aivan liian hitaasti.

Onneksi olennaista ei ole niinkään autojen määrä kuin lääkärinhoidon, ihmisoikeuksien, puhtaan veden ja ruuan saatavuus.

Elintason nousua ja lapsikuolleisuuden putoamista seuraa piikki väestönkasvussa, joka alkaa vasta sen jälkeen tasaantua. Kestää aikansa, ennen kuin ihmiset tajuavat, ettei enää tarvitse tehdä kuutta lasta, koska joka toisen ei tarvitse enää odottaa kuolevan ennen aikuisuutta. Nyt pitäisi siis selvitä siitä piikistä kehitysmaissa saamatta aikaan lopullista vahinkoa, ja samalla kehitellä keinoja ylläpitää järkevää (ei siis nykyisenkaltaista tuhlailevaa, vaan järkevää) elintasoa kestävästi. Se on mahdollista, mutta vaikeaa se on. Ainakaan käsiä ei kannata vielä nostaa pystyyn.

[naatti]

Koulutetuilla on kyllä pienempi lapsiluku, mutta elintason hiilijalanjälki sitten sanookin, että kouluttautua ei pitäisi. 20% maapallon väestöstä käyttää 80% koko maan tuotannosta. Kolmasosa maapallon väestöstä elää kestävästi ja he ovat juuri kehittyvien maiden väkeä. Kolmasosa maapallon väestöstä taas kuluttaa aivan liikaa ja he asuvat nimenomaan maissa, joissa syntyvyys on pieni. Ongelma ei lopulta ole väestönkasvu, vaan meidän elintasomme. Ruokaa riittää kyllä kaikille, samoin makeaa vettä. Suomalaisista vain muutama prosentti elää kestävästi. Eli ekologisesti ajateltuna kehitysmaissa saisi olla 10 ihmistä yhtä länsimaista kohden ja hiilijalanjälki olisi sama. Lopulta koulutus ei olekaan ratkaisu ympäristöongelmiin, vaan nimenomaan niiden aiheuttaja. Kestävämmin elävät ne ihmiset, joilla ei ole koulutusta tai korkeaa elintasoa. Jos esimerkiksi koko Afrikka nousisi elintasoltaan länsimaiselle tasolle, maailma ei sitä kestäisi mitenkään vaikka syntyvyys laskisikin.

Tuolta voi käydä katsomassa jotain selkeitä tilastoja.
http://maanystavat.fi/ekologinenvelka/materiaalit.html

[Merri]

^ Totta tuokin. Heitin tuon esimerkin vain täysin mädästä systeemistä ja sen muuttamisen mahdottomuudesta mukaan. Köyhät asuvat ja tonkivat elantonsa kaatopaikoilta. Katolinen uskonto ja valtio itse on syypää ja hallitus on järjetön toimissaan. Ehkäisy kielletään ja köyhillä ei ole varaa hoitaa kasvavaa lapsikatrasta. Viranomaisten ratkaisu on siivota katulapset vankilamaisiin laitoksiin odottamaan ei-mitään. Samaa linjaa seuraa Intia ja ties mitkä muut maat.

Katsoo tänä päivänä minne tahansa on kaikki niin järjetöntä. Silmittömiä summia syödetään viihteeseen ym kulutushysteriaan. Tuotteita rahdataan edestakasin ympäri maailmaa. Kulutus on niin silmitöntä eikä loppua todella näy. Sori vaan mutta mä olen täysin pessimisti maailman tulevaisuuden suhteen.

[naatti]

http://www.worldometers.info/fi/

Jos joku haluaa huolestua, tässä tilastoja reaaliajassa

[beluga]

Seppo Turusen Lemmikkielämää on juuri luvun alla. Provosoivuudestaan huolimatta kirja pistää kyllä ajattelemaan. Moniko eläinkaupasta liskon, linnun tai akvaariokalan ostava tulee lainkaan ajatelleeksi eläimen alkuperää? Varsinkaan kun monissa liikkeissä myyjätkään eivät ole ihan perillä siitä, ovatko esimerkiksi kalat alunperin luonnosta pyydettyjä vai viljeltyjä. Ja ovathan nuo Turusen kirjassaan esittämät luvut aika käsittämättömän suuria: esimerkiksi vuosien 2000-2004 aikana Yhdysvaltoihin tuotiin yli 800 miljoonaa elävää kalaa ja vastaavasti esimerkiksi EU:n alueelle tuotiin vuosina 2000-2006 2,2 miljoonaa elävää matelijaa! Huh.

[7330]

Jep, kirjassa on monta hyvää pointtia. On selvää, ettei monikaan noista kaloista tai matelijoista ole kovin pitkäikäinen: muuten tuollainen määrä niitä ei mahtuisi minnekään. Etenkään kaloja. Niin paljon kuin se omaa harrastustani haittaisikin, välillä arvelen, että kalat ovat yksinkertaisesti liian halpoja. Niitä on liian helppo ostaa siksi, että just nyt huvittaa. Muitakin eläimiä otetaan lyhytnäköisesti ja pidetään huonosti, mutta uskon halvan hinnan korostavan ongelmaa entisestään kalojen kohdalla.

Kardinaalitetraparka rahdataan Amazonilta, toiselta puolen maapalloa puolenkymmenen eri tukun ja karanteenin kautta, valtameren yli. Lopulta joku ostaa sen kahdella eurolla ja toteaa puolen vuoden päästä, että oho, se kuoli, ostanpa uusia. Ai pitäiskö niille muka vaihtaa vettä?

Törmäsin muuten mielenkiintoiseen tietoon Kolumbiasta. Sikäläisessä eläinten vientiä rajaavassa lainsäädännössä sammakkoeläimiä ei ole olemassa, vaan ne ovat "kaloja". Trooppisten kalojen erissä sitten kuljetellaan CITES-sopimusta kiertäen kasoittain uhanalaisia nuolimyrkkysammakoita.

[hx]

Trooppisten kalojen erissä sitten kuljetellaan CITES-sopimusta kiertäen kasoittain uhanalaisia nuolimyrkkysammakoita.

Hurjaa.
Mitä lajeja?

[beluga]

Joo, itseäkin on hämmästtänyt luonnosta pyydettyjen kalojen halpa hinta, sekä monien akvaarioliikkeiden myyjien tietämättömyys. Olenpahan huomannut akvaarioliikkeiden kautta tilattavien kalojen listalla sellaisiakin lajeja, joiden status IUCN:n punaisella listalla on "vaarantunut". Eli liikkeet eivät pahemmin seuraa noita statuksia sun muita (vaikka eipä tuolla punaisella listalla tosiaankaan tietoa monestakaan lajista ole). Kalanostajan on siis otettava asioista itse selvää ja kuinka moni harrastaja lopulta niin syvälle menee, että selvittää ostoharkinnassa olevan lajin tilannetta. Moni luottaa liikkeiden asiantuntemukseen, Suomessa kun ollaan.

Huhhuh. Aika masentava tieto tuokin. Aika heikonlainen toivo on sammakkoparoilla lajina pysyä hengissä...

[Jakulaari]

Kyllä mun mielestä kalojen hintoja voisi hyvin nostaa nykyisestä, ehkä ihmiset alkais ajattelemaan enemmän mihin kukkamaljakkoon ne kalat kannattaa lykätä.
Mun mielestä lemmikkien pidossa nimenomaan Suomessa suurin ongelma on siinä ettei eläinsuojeluvalvontaa ole tarpeeksi. Lisäksi eläinsuojelu on hävettävän monessa asiassa täysin hampaaton, jos asiassa ei ole eläisuojelulain puitteissa törkeää rikkomusta siihen ei voida puuttua.
Tästä räikeänä esimerkkinä koiria ammattimaisesti myyvät henkilöt. Koiria saa tuoda Virosta ja muista vielä köyhemmistä maista täysin laillisesti Suomeen myyntiin jos ell. todistukset ja siru löytyy. Ne myydään eteenpäin pahimmillaan auton takakontista, kenelle vaan jolla on maksaa esim. 100 € pienestä karvakasasta. Pentujen alkuperä on hämärän peitossa suurin osa niistä on peräisin pentutehtaista. Sanomattakin lienee selvää, että olosuhteet tälläisessä tehtaassa on eettisesti ajateltuna kamalat. Koirat on usein täynnä matoja ja osa on synnynnäisesti tai muuten sairaita. Pahimpia ovat mielestäni "muodikkaat" pikkukoira-mixit joista osa on jo rakenteeltaan silminnähden sairaita. Koska koiria ei ole tehtailtu suomessa, viranomaiset eivät voi puuttua asiaan mitenkään, jollei pentuja myyvä jobbari syylisty johonkin rikkeeseen. (Lisäksi on ne kaikki salakuljetetut ja väärennetyillä papereilla tuodut pennut joille ei oikeasti edes ole mitään pakollisia rokotuksia annettu.)
Lemmikki-ajokortti ei ole mielestäni toimiva ratkaisu, koska sen valvominen olisi lähes mahdotonta ja se varmasti lisäisi tämänkaltaista lemmikki kauppaa entisestään. Ennemmin tiukentaisin lakeja ja antaisin eläinsuojeluviranomaisille enemmän resursseja ja toimivaltaa.

Omasta puolestani voin todeta, että itselläni on koira ja akvaariot enkä luopuisi lemmikkien pidosta ihan suosiolla. Lemmikkien hiilijalanjälki on suhteellisen pieni verrattuna niin moneen muuhun asiaan, etten pode siitä huonoa omaatuntoa. Pyrin säästämään luontoa sitten muissa asioissa, esim. en käy ulkomailla usein, kuljen mielummin julkisilla tai jalan kuin omalla autolla ja huolehdin siitä ettei ruokaa mene turhaan roskikseen jne...

[hx]

Lemmikkien hiilijalanjälki on suhteellisen pieni verrattuna niin moneen muuhun asiaan, etten pode siitä huonoa omaatuntoa.

http://www.hilavitkutin.com/2009/11/06/ ... maasturia/

?

[Jakulaari]

http://www.hilavitkutin.com/2009/11/06/ ... maasturia/
?

Kuinkakohan monta katumaasturia tulee keskiverto suomalaisesta ihmisestä...? Kyllä se on lasten tekeminen on kiellettävä hetimiten, oikeastaan kannattaisi tehdä itsari. Koiran tuottamaan lisään hiilijalanjäljessä voi myös vaikuttaa, ottamalla selvää mistä se koiran kuppiin kipattava pöperö on peräisin. Ekologisesti kestävempiäkin merkkejä on markkinoilla, eläinlääkäri käynnitkin harvenee kun koiraa ruokitaan oikein. Myöskään kaikkia mahdollisia hilavitkuttimia ja leluja ei tarvitse koiralleen haalia, vanha sukkapari leluksi ja laadukkaat ulkoiluvarusteet riittää ihan hyvin.
Tarkoitus ei ole oikeasti jeesustella muiden kustannuksella, mutta kyllä mä väittäisin omaavani pienemmän hiilijalanjäljen kuin saman ikäiset ystäväni. Suurin osa kavereista lentää ulkomaille monta kertaa vuodessa, käy kuntosalilla, ostaa uusia vaatteita ja muita tavaroita kokoajan jne... Mutta kaikki on niin suhteellista.
Olen vakaasti sitä mieltä, että koiran kanssa asuminen lisää mun (ja mun lähipiirin) mielenterveyttä siinä määrin, että sen pitäminen on kaikesta huolimatta kannattavaa.

[hx]

Olen vakaasti sitä mieltä, että koiran kanssa asuminen lisää mun (ja mun lähipiirin) mielenterveyttä siinä määrin, että sen pitäminen on kaikesta huolimatta kannattavaa.

Ihan keskustelun vuoksi, mikä sulla on tuossa kannattavuuden mittarina?

[Jakulaari]

Ihan keskustelun vuoksi, mikä sulla on tuossa kannattavuuden mittarina?

Ihan muutaman mainitakseni: En juokse baareissa enää juuri ollenkaan. (vähentää mm. alkoholin ja pikaruoan kulutusta, sekä turhat taximatkat) Turhien ostosten tekeminen on jotenkin mystisesti vähentytnyt koiran tulon jälkeen. Syytä en tiedä, mutta ero on merkittävä.
Liikun enemmän ulkona luonnossa, mikä on kohentanut henkisen terveyden lisäksi myös fyysistä terveyttä.
Konkreettisesti olen ollut paljon vähemmän sairaana koiran tulon jälkeen ja jopa joka keväiset allergia oireet ovat olleet vähäisempiä tänävuonna. Tähän voi toki vaikuttaa monet muutkin tekijät, mutta silti epäilen syyksi oman mielialan parantumista. Ts. jos ihminen on hieman masentunut fyysiset oireet (esim. allergia ja flunssa) ovat pahempia. Ja mä olen oikeasti luonteeltani vähän luulosairas, myönnän. Nyt kun aloin asiaa miettimään, niin en ole syönyt yhtäkään antibioottikuuria koiran tulon jälkeen (n. 6 kk), mikä on mulle aikamoinen läpimurto. Normaalisti menee 2-4 antibiokuuria joka kevät. Eli lääkkeiden käyttö on myös vähentynyt. En ole edes käynyt lääkärissä, paitsi silloin kun jätin sormen ovenväliin ja oli pakko mennä sitä paikkaamaan.
Nämä ovat puhtaasti omia henkilökohtaisia kokemuksiani asiasta. Silti selkeää eroa on mielestäni havaittavissa.

Lisäksi koira on käynyt kanssani töissä 1-2 päivänä viikossa, jos työympäristö ja yhteisö on sopiva koiran mukaan ottamiselle. http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/t ... ia/573110/. Yhdessä työpaikassa työkaverit ja pomo suorastaan vaatii, että otan koiran mukaani ja haluavat kahvitauolla lähteä meidän kanssa pissalenkille.
Käyn koirani kanssa myös sairaalassa pysyvästi halvaantuneen mummoni luona. Nämä viertailut on ainoita hetkiä milloin olen nähnyt mummon aidosti hymyilevän sairaalaan joutumisen jälkeen. Mikä edelleen parantaa minun ja muiden läheisten oloa mummon tilanteen suhteen. (Tätä asiaa ei voi missään mittakaavassa edes mitata tai mihinkään verrata...)

Mainittakoon vielä, että koirani painaa 4 kiloa, joten se ei kauheasti syö. Eikä meillä ole koiran takia isoa autoa, vaan pieni kaksiovinen kärry.

[Jakulaari]

Lisäys ed. Tuon ostamiseen liittyvän käytöksen muutokseen syynä taitaa olla ns. lohtuostamisen loppuminen. Tiedän usein ostaneeni itselleni jotain pientä kivaa, mutta sinällään melko tarpeetonta tavaraa kohentaakseni omaa mielialaani. Pariin kuukauteen ei tosin ole ollut paljoa rahaakaan, mutta eipä ole toisaalta ollut mitään mielitekojakaan ostaa jotain tilpehööriä.
(Ja eihän tuo koira oikeasti olekkaan ollut meillä kun rapiat 4 kk, jotenkin tunttuu vaan paljon pidemmältä ajalta. Niin kuin se olis aina ollut meillä.)

Ja se miten koira olemassa olollaan parantaa mielialaa liittyy vahvasti koiran kykyyn olla läsnä ihmisen kanssa. Kosketus (tässä tapauksessa koiran silittäminen) tuottaa/vapauttaa ihmisen elimistössä mielihyvä hormoneja, jotka parantaa mielialaa ja lievittää stressiä. (Saman efektinhän saa esim halaamalla tai silittämällä toista ihmistä.) Tähän päälle se miten koira lisää omistajansa liikunnan määrää, joka myös edesauttaa ko. hormonien tuotantoa. En tiedä muista ihmisistä, mutta ainakin minun on ylipäätään helpompi noudattaa järkeviä kulutustottumuksia ja olla muutenkin ihmisiksi, kun olen hyvällä mielellä. Verrattuna tilanteeseen jolloin olen vahvasti stressaantunut tai masentunut jostain asiasta.
Saman efektin saisi varmasti aikaan jollain muullakin sosiaalisella toiminnalla ja liikunta harrastuksella myönnetään. Mutta jokaisella on se oma juttu mikä on mielekästä ja mistä saa hyvän mielen. Mulla se on perheen lisäksi koiran kanssa harrastaminen ja oleminen.

Akvaarion pitoa mun onkin paljon vaikeampi perustella ja se onkin ehkä enemmän siellä "mut kun mä haluun"-osastolla. No onhan sitäkin ihan rentouttavaa katsella, silloin kun se on kaunis ja levätön ja kalat voi hyvin...

[hippikala]

Haa! Juuri tässä mietin tällä viikolla, että on se kumma, kun villieläinten pitäminen lemmikkinä on pääsääntöisesti kiellettyä, mutta akvaariokalojen kohdalla asialla ei ole mitään väliä. En käsitä, miten kotiakvaarioihin päätyy lajeja, joiden tiedoissa on lisääntymisen kohdalla "ei tietoa". Jos vastaavalla tavalla toimittaisiin minkä tahansa muun eläinryhmän kohdalla, asiasta olisi noussut helkkarinmoinen haloo jo aikoja sitten. Siis vaikka että napataan viidakosta joku apina, laitetaan häkkiin, no, mitäs tämä syö, ei tietoa, syötetään jotain mitä joku lähisukulainen syö, tsekataan pysyykö se hengissä, no ei pysynyt, haetaan uusi eläin, kokeillaan paremmalla tuurilla...

Ja kuitenkin akvaariokalojen kohdalla asioita voisi parantaa varsin helposti. Ei pitäisi olla ongelmallista vaatia nk. läpinäkyvää tuotantoketjua ja alkuperämerkintöjä kaloihin. Vastaavat systeemit vaaditaan mm. lintujen kaupassa, Suomessa ei liikuteta yhtäkään kanaa paikasta toiseen (laillisesti) ilman että siitä on täytetty puolen tusinaa paperia siitä missä linnut ovat syntyneet ja minne ovat menossa jne. Tämä ihan siksi, että mahdollisen tautiepidemian puhjetessa saa homman nopeasti hanskaan. Minusta olisi ihan luonnollista, että eläinkaupassa roikkuisi myyntialtaan reunassa lappu missä on lista kalan historiasta, alkaen kohdasta pyydystänyt Nimi Nimi, kaupunki, maakunta, valtio xx.xx.xxxx, kuljetettu kaupunki-kaupunki xx.xx.xxxx, varastoinut Nimi Nimi, kaupunki, maakunta, valtio ajalla se ja se, lähetetty siinä ja siinä lentokoneessa sinne ja sinne jne kunnes listan päässä olisi merkintä kalaerän saapumispäivästä varsinaiseen myyntipisteeseen. Periaatteessahan näiden tietojen pitäisi olla olemassa jo nytkin, niiden koontia yhteen asiakirjaan ei vaan taideta pitää tarpeellisena?

Mitä tuosta sitten hyötyisi? No ainakin sen, että kuluttajalle valkenisi mistä kalat todella tulevat. Samalla kävisi ilmi, kuka on se henkilö, joka on käytännön tasolla vastuussa siitä, mitä ja kuinka paljon kaloja kerätään joltain tietyltä alueelta. Vielä parempi olisi, kun listasta kävisi ilmi, kuinka monta kalaa on kuollut siirron eri vaiheissa. Sekin olisi ihan tervetullut reality check meille kaikille. Minua kiinnostaisi ihan ihmisnäkökulmakin, eli se, kuinka paljon ihmiset saavat palkkaa että rämpivät jossain trooppisissa jorpakoissa fisuja etsimässä. Onko heillä vakuutuksia ja mitä tapahtuu, jos joku alligaattori tai käärme sattuu rouhaisemaan jalasta kalojen keruureissulla. Meneekö siinä taas ihmiselämä päreiksi siksi, että pitää raapia kasaan elantonsa sillä että kerää syömäkelvottomia kaloja rikkaiden huvitukseksi?

Mitä enemmän tätä akvaariotouhua mietin, sitä vakuuttuneempi olen siitä, etten halua omaan akvaariooni muita kuin Suomessa kotikasvatettuja kaloja. Sama se, vaikka lajivalikoima putoaisi viidestä sadasta viiteenkymmeneen. En halua maksaa siitä, että kaloja kuljetetaan tuntikausia tärisevässä lentokoneen ruumassa. Enkä siitä, että niitä kerätään luonnosta ilman että minulle asti tulee tietoa siitä, mikä on luonnonkannan todellinen tilanne ja kuinka toiminnassa on varmistettu luonnonvarojen ja biodiversiteetin säilyminen. Toki akvaariotouhusta on ilmeistä hyötyäkin näissä asioissa, ainahan se on parempi, jos ihmiset saavat rahaa elävästä luonnosta sen sijaan, että kaikki laitetaan päreiksi (kirjaimellisesti). Silti pidän täysin käsittämättömänä sitä että tavallisessa eläinkaupassa saattaa olla kelle tahansa myynnissä lajeja, joiden luonnonkanta on vaarassa tai lajeja, joiden normaaleja elintoimintoja (lisääntyminen) ei ole saatu järjestykseen akvaario-oloissa. Aina silloin tällöin akvaariokirjallisuudessa mainitaan, että akvaarioharrastuksella voi olla merkittävä rooli lajien säilyttämisessä kun harrastajat kasvattavat uhanalaisia lajeja kotonaan. Tämä on hyvä, jos näin tehdään, mutta kuinka monta kalaerää on palautettu kotiakvaarioista kotiseuduilleen? Geneettisen monimuotoisuuden varjeleminen toimii vasta sitten, kun liikenne kulkee molempiin suuntiin. Tai sitten ainakin pitäisi lopettaa kokonaan kyseisten kalalajien tuottaminen luonnosta ja keskittyä huolehtimaan siitä, että jo pyydystetyt kalat lisääntyvät vankeudessa. Silloin ehkä voisi perustella touhua sillä, että napattiin luonnosta 10 fisua ja nyt niitä on harrastajilla yli 1000 jemmassa odottamassa että saadaan luonnollinen elinympäristö suojeltua.

Mutta joo, juuri sopivia asioita pohdittavaksi kun on juuri lähdössä SeaLifeen ja Akvaariolinnaan retkelle!

[naatti]

Itse kaipaisin jotain konkreettisempaa kuin "koira kuluttaa citymaasturin verran". Paljonko sillä citymaasturilla ajetaan? Millainen koira?

Esimerkiksi meillä on kaksi koiraa, enkä kyllä mitenkään saa niistä kovin suuria ympäristökuluttajia.

Toinen on chihuahua, syö n. 80 g nappuloita päivässä. Nappulat ovat suomalaisia. Koira käy kerran kahdessa vuodessa rokotuksilla lääkärillä, muuten tarvittaessa. Lääkäriin on matkaa 6km ja kuljemme sinne bussilla. Näyttelyissä ei olla viety. Pesussa ei paljoa vettä mene. Metaanipäästötkään tuskin ovat valtaisat

Toinen koira on 8kg painava pystykorva. Syö barffia eli raakaruokinnalla on (teurasjätettä jne) n. 200-300g/pvä. Eläinlääkäri on sama, ei ole tarvinnut erikseen käytellä. Ollut elämänsä aikana (7v) neljässä näyttelyssä, joihin on ollut matkaa korkeintaan 40km.

Molemmilla on valjaat, jotka ovat suomalaiset ja varsin laadukkaat, joten ovat kestäneet. Pienemmällä on lisäksi itse ommeltu talvitakki. Koirat itse ovat suomalaisia, joten pitkältä ei ole edes haettu. Ylimääräisiä tavaroita ei ole liiemmin ja shampoota ei käytetä usein. Leluina on puruluita, wc-paperihylsyjä ja vanhoja sukkia sekä kirpparilta hankittuja pehmoleluja. Väittäisin, että koiramme eivät tuota perheellemme kahden citymaasturin hiilijalanjälkeä.

Mutta sitten se citymaasturi; osat tulevat ympäri maailmaa, kootaan ulkomailla ja toimitetaan Suomeen. Bensa tulee ulkomailta, varaosat jne. tuottavat tietenkin lisää hiiltä. Mutta kyllähän citymaasturi on varsin vähäpäästöinen, jos se vain seisoo ruostumassa pihassa 10 vuotta. Ja koira taas kuluttaa varmasti, jos sitä kuskataan ympäri maailmaa näyttelyissä sillä citymaasturilla ja koiralla itselläänkin on kokoa 80kg, ruokamäärä sen mukainen. Mutta kyllä uskaltaisin väittää, että ns. tavallinen koira vrt tavallinen citymaasturi, citymaasturi olisi se hiilen tuottaja.

Mutta tästä tosiaan haluaisin nähdä jonkun muunkin kuin toteamuksen, esim. tutkimuksen tai laskukaavan. Löytyykö keneltäkään?

Jos ympäristön kannalta mietitään, Suomessa asuminen pitäisi yksinkertaisesti kieltää. Jos jotakuta kiinnostaa kuluttaminen enemmän, voi huvikseen käydä katsomassa Maan ystävien matskuja ekologisesta velasta: http://maanystavat.fi/ekologinenvelka/materiaalit.html


Punainen lista akvaariokalojen kohdalla on joissain kohdissa ongelmainen; esimerkiksi tulipyrstö löytyy listalta äärimmäisen uhanalaisena. Kyseistä kalaa kuitenkin massatuotetaan idässä, eikä akvaariokalastus ahdista luonnonkantaa. Myös taistelukalan tilanne on vaarantunut, mutta kuten kaikki tiedämme, tuskin yksikään liikkeissä myydyistä on luonnosta.