Akva 180l, entisellään muuttanut, meneekö metsään?

[-eltsu-]

Eli meille muutti eilen 180l akva, mukana seurasi saavissa 60l vanhaa vettä, vanhat hiekat, yksi (?) kasviparka sekä kalat: partamonni, 2xkeltabarbi, punapäätetra, 4xkardinaalitetra, 2xverkkonuoliainen sekä mustatetra. Homma kävi hieman äkkiä, ajatuksena on ollut akvan hankkiminen ekaluokkalaiselle tytölle, kunhan hiukan kasvaa, mutta sattui tällainen silmiin ja kun itselläkin innostusta on, niin käytiin hakemassa allas kotiin. Juuri siis näin väärinpäin, ensin allas, sitten tieto... Nyt pitäisi sitten alkaa kehitellä hommaa oikeaan suuntaan kerralla, joten hyvät neuvot ovat tarpeen. Täältä niitä on paljon jo löytynytkin.

Kasvissa sekä sisustusjutuissa on reunoilla tummaa karvamaista levää, joka näyttää pehmeältä, mutta onkin oikeasti tosi tiukassa. Ainoana valaisimena oli täällä paljon parjattu Sylvania Aquastar 30w 90cm, ja lisäsinkin mukana tulleen, edellisessä paikassa käyttämättömänä olleen 60-senttisen kellertävämmän valon, josta miulla ei ole tarkempia tietoja. Muutti kyllä radikaalisti valon väriä kellertävämpään suuntaan ja valaisee selkeästi Aquastaria paremmin. Vesiarvot oli eilen muuten ok, mutta nitraatti koholla, johtuisiko sitten kasvien olemattomasta määrästä? Kasvikauppaan olenkin menossa heti, kunhan aukeaa. Mitään lannoitetta tuonne ei ymmärtääkseni ole käytetty, ja ed. omistaja kertoikin kasvien aina kuolevan; olisiko tässä sitten kyse lannoitteen puutteesta ja valon vähyydestä/laadusta? Voinko tehdä vielä jotain muuta parantaakseni kasvien oloja?

Kalastoa haluaisin pohtia tarkemmin, mutta alkuun, kun ilmeisestikin kaikki kalani lukuunottamatta monnia ja nuoliaisia ovat parvikaloja, voisi varmaan hankkia niille "lisälaumaa"? Keltabarbi hiukan epäilyttää, ne on nättejä, mutta riittääkö tila tuossa 180l / 120cm altaassa useammalle kuin kahdelle? Tetroja kun on yhteensä 6, niin pitäisikö niitä olla lajeittain kaikilla oma ryhmä, siis useampi mustatetra, useampi punapää jne? Aika pohja- ja keskivälivoittoista porukkaa näyttäisi olevan tällä hetkellä, mutta olisiko viisaampaa ensin järjestellä kasvit pysymään hengissä ja nitraattipitoisuuksia alas, ennen uusien lajien hankkimista?

Hirveästi kysymyksiä ja intoa, kiitos jos joku viitsii jeesailla!

[mickey2004]

Onnea akvaariosta !
En minä nyt mikään maestro ole ketään neuvomaan mutta tässä muutama vinkki "sinnepäin".
Tarvitset paljon lisää kasveja (nitraatti laskee). Välttämättömiä bakteereita sulla on hiekassa jonkin verran, mutta ehkäpä niiden lisäys ei olisi pahitteeksi (esim Bio Digestillä). Vettä joutunet vaihtamaan jos kerran nitraattia on paljon ja ja kasvien hyvin vointiin kunnollinen valaistus, hyvä pohja (=lannoitus). Hiilidioksidilisäkin voisi kasveja auttaa..?
Ja vielä ei kannata kalakantaa kasvattaa ennen kuin saat altaan balanssiin .

[7330]

Jos hiekat ja suodatin siirrettiin pesemättä niitä, muutto sujui ihan oppikirjan mukaisesti. Nyt kannattaa tosiaan antaa altaan hetki asettua ja toipua muutosta, ennen kuin kalastoa lähdetään lisäämään. Vähän leväperäisellä hoidolla allas kuulostaa olleen, joten lienee vain hyvä, että kävitte sen pelastamassa.

Ainoana valaisimena oli täällä paljon parjattu Sylvania Aquastar 30w 90cm, ja lisäsinkin mukana tulleen, edellisessä paikassa käyttämättömänä olleen 60-senttisen kellertävämmän valon, josta miulla ei ole tarkempia tietoja. Muutti kyllä radikaalisti valon väriä kellertävämpään suuntaan ja valaisee selkeästi Aquastaria paremmin.

Makuja on monia. Itse pidän Aquastarista kyllä, ja taitaa niitä pari-kolme olla käytössäkin parhaillaan.
Yksi 30-wattinen loisteputki on tosiaan niin vähän, että sillä elävät vain kestävimmät kasvit. Jos suinkin mahdollista, valoa kannattaa lisätä ainakin toisen samanmoisen loisteputken verran, niin kasvitkin kenties alkavat viihtyä. Valomäärää voi laskeskella watteina litraa kohden. Nyt sitä on 0,17 W/l, kun 0,25 on järkevä minimi hämärässä viihtyville kasveille ja 0,4 vasta mahdollistaa vaativampien kasvien kasvattamisen.

Mitään lannoitetta tuonne ei ymmärtääkseni ole käytetty, ja ed. omistaja kertoikin kasvien aina kuolevan; olisiko tässä sitten kyse lannoitteen puutteesta ja valon vähyydestä/laadusta? Voinko tehdä vielä jotain muuta parantaakseni kasvien oloja?

Luultavasti kyse on tosiaan molemmista. Usein kasvien kanssa mennään pieleen myös siten, että ostetaan akvaarioliikkeestä kivannäköisiä puskia enempää asiaan perehtymättä, jolloin mukaan tarttuu herkästi niin vaativia kasveja, ettei niillä ole tarjolla olevalla valolla ja/tai lannoituksella mitään mahdollisuutta pysyä elossa. Kasveihin kannattaa siis myös perehtyä hieman, ennen kuin niitä lähtee ostamaan.

Kasvit kannattaa ostaa kaupan sijaan harrastajilta, jos se on suinkin mahdollista. Harrastajien kasvit ovat ehtineet sopeutua kotiakvaarion oloihin, kun taas akvaarioliikkeiden kasvit tulevat suoraan kasvatuslaitoksilta, joiden olot ovat aivan erilaiset. Esimerkiksi tämän foorumin myyntipalstalta saa kestävimpiä peruskasveja usein hyvinkin edullisesti.

partamonni, 2xkeltabarbi, punapäätetra, 4xkardinaalitetra, 2xverkkonuoliainen sekä mustatetra.
...
Kalastoa haluaisin pohtia tarkemmin, mutta alkuun, kun ilmeisestikin kaikki kalani lukuunottamatta monnia ja nuoliaisia ovat parvikaloja, voisi varmaan hankkia niille "lisälaumaa"? Keltabarbi hiukan epäilyttää, ne on nättejä, mutta riittääkö tila tuossa 180l / 120cm altaassa useammalle kuin kahdelle? Tetroja kun on yhteensä 6, niin pitäisikö niitä olla lajeittain kaikilla oma ryhmä, siis useampi mustatetra, useampi punapää jne?

Kalasto kuulostaa vähän karkkikauppaperiaatteella hankitulta: "Toi on kiva, mulle tollanen. Ja kaks noita raidallisia ja muutama tollanen värikäs."

Barbit ja tetrat tosiaan kaipaisivat lisää lajitovereita. Hyvin samannäköisten, lähisukuisten lajien kanssa monet kalat voivat muodostaa sekaparviakin, mutta tässä ei ole yhtään riittävän samankaltaisia lajeja: jokainen siis tarvitsisi omanlajisiaan kavereita. Neljä keskiveden kalaparvea on kuitenkin selkeästi liikaa tämänkokoiseen akvaarioon: kaksi voisi vielä mennä, kolme tekee jo ikävän kalasoppavaikutelman. Suosittelisin valitsemaan näistä yhden tai kaksi lajia, jotka haluat pitää, kasvattamaan niiden parvia reilusti ja etsiskelemään muille uutta kotia. Usein tällaiset yksittäiset tai kaksittaiset voi antaa jollekulle lähiseudun harrastajalle parven jatkoksi.

Keltabarbin mahtuminen on oikeastaan makuasia: kirjojen mukaan mahtuu kyllä, mutta se, näyttääkö omaan silmään liian ahtaalta, on toinen juttu. Kahdestaan ei kuitenkaan kannata mitään aitoa parvikalaa pitää, vaan allas kannattaa mieluummin hieman ylikansoittaa. Parvi on näille kaloille koti ja turva.

Luulen, että vaikutelma pohjaan keskittyvästä kalastosta johtuu nyt siitä, että liian pienet kalaparvet kasvittomassa akvaariossa pelkäävät henkensä edestä ja ovat siksi piilossa pohjan tuntumassa. Olen nähnyt moneen otteeseen, kuinka kalojen uintikorkeus kohoaa kymmenillä senteillä, kun ne tuntevat olonsa turvalliseksi.

Verkkonuoliainen ei ole varsinainen parvikala, mutta se on silti sosiaalinen laji, joka saattaa liian pienessä porukassa pidettynä heittäytyä aggressiiviseksi muita kaloja kohtaan. Tällekään kaksikolle ei olisi ollenkaan pahitteeksi lisätä paria kaveria, jos ne vain tulevat toimeen keskenään. Nuoliaisten sosiaalinen elämä on sen verran monimutkaista, ettei uusien tulokkaiden hyväksyntä porukan jäseneksi ole aivan itsestäänselvyys.

Yksi vaihtoehto voisi olla jättää isommat ja vilkkaammat kalat altaaseen ja antaa pienet, arat punapää- ja kardinaalitetrat pois:
8-10 keltabarbia
15 mustatetraa
4-5 verkkonuoliaista
1 partamonni
Tämä porukka viiihtyy vähän viileämmässä, suunnilleen huoneenlämpöisessä vedessä. Jos pinta vielä tuntuu tyhjältä, voi joukkoon lisätä paratiisikalan tai muutaman hoitamaan pääkalan virkaa.

Toisaalta kasvattamalla punapää- ja kardinaalitetrojen parvet reilunkokoisiksi - vaikkapa 20 kalaa kumpaakin lajia - saadaan myös näyttävä akvaario. Silloin pintakerrokseen voi miettiä jotakin pientä tai keskikokoista rihmakalaa tai vaikka taistelukalaa.

Onko muuten pohjamateriaalina hieno hiekka vai jonkinlainen sora? Se vaikuttaa pohjakalojen valintaan.

[päivänvarjo]

Mä sanoisin että kannattaa käyttää pohjaan laitettavia lannoitteita. Niitä on kaikenlaisia, itte käytän semmosia potkylöitä mitkä työnnetään kasvien juurille. Ja myös tuo hiiliravinne on tosi hyvä, omassa akvaariossani kaikki kasvit räjähti kukoistukseen, vaikka muutamat olin jo heittämässä roskikseen. Kasveja kannattaa myös katsoa netistä, koska jotkut myyvät ihan pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi, kun taas kaupoissa saattaa maksaa yksi kasvintaimi 5e.

Vielä tuohon 7330:n juttuun lisään että harrastajilta kannattaa kankkia ne kasvit myös siksi että jos nyt joku myy halvalla ämpärillisen jotain kasveja niin siitä voi varmaankin päätellä että kyseinen kasvi on viihtynyt, kun sitä joutuu karsimaan pois. Ja useat kasvit mitä harrastajat myyvät ovat juuri jotakin helppoja, koska jos jollain on jotain vaikeampaa kasvia, niin ei se välttämättä edes lisäänny niin paljoa että sitä lähtisi myymään eteempäin.

[tiny]

Hyvät neuvot jo tuossa yllä, eikä mulla niihin ole sen kummemmin mitään lisäämistä.

Mut mulle kyllä voi tuoda ton punapäätetran ja mustatetran tänne parvien jatkoksi

Raukat siellä ihan yksinään

Vitsi, vitsi

[-eltsu-]

Jos hiekat ja suodatin siirrettiin pesemättä niitä, muutto sujui ihan oppikirjan mukaisesti.

Näin tehtiin, hiekat muutti akvan pohjalla, suodatin "sontineen", ja saavissa 60l vanhaa vettä. Oli varmaan aika koominen näky kun istuin meidän farmarin kontissa huutamassa isännälle, että nyt pitää ajaa hiljempaa, LÄIKKYY!!

Yksi 30-wattinen loisteputki on tosiaan niin vähän, että sillä elävät vain kestävimmät kasvit. Jos suinkin mahdollista, valoa kannattaa lisätä ainakin toisen samanmoisen loisteputken verran, niin kasvitkin kenties alkavat viihtyä. Valomäärää voi laskeskella watteina litraa kohden. Nyt sitä on 0,17 W/l, kun 0,25 on järkevä minimi hämärässä viihtyville kasveille ja 0,4 vasta mahdollistaa vaativampien kasvien kasvattamisen.

Vaihdoin tänään kuulemma vuosia vanhat lamput uusiin, samainen 90cm pitkä 30w Aquastar sekä kaverina 60cm Philips Aqurelle 18w. Aika alarajoilla mennään siis edelleen, pitänee vaihtaa sitten jompikumpi kirkkaampaan, jos näyttää edelleen huonolta kasvien viihtyminen.

Usein kasvien kanssa mennään pieleen myös siten, että ostetaan akvaarioliikkeestä kivannäköisiä puskia enempää asiaan perehtymättä, jolloin mukaan tarttuu herkästi niin vaativia kasveja, ettei niillä ole tarjolla olevalla valolla ja/tai lannoituksella mitään mahdollisuutta pysyä elossa. Kasveihin kannattaa siis myös perehtyä hieman, ennen kuin niitä lähtee ostamaan. Kasvit kannattaa ostaa kaupan sijaan harrastajilta, jos se on suinkin mahdollista. Harrastajien kasvit ovat ehtineet sopeutua kotiakvaarion oloihin, kun taas akvaarioliikkeiden kasvit tulevat suoraan kasvatuslaitoksilta, joiden olot ovat aivan erilaiset. Esimerkiksi tämän foorumin myyntipalstalta saa kestävimpiä peruskasveja usein hyvinkin edullisesti.

No, kerkesin sujuvasti jo livahtaa sinne kasvikauppaan, meillä on onneksi melkolailla sellainen harvinaisuus kuin rehellisesti asiantunteva eläinkauppa tuossa, marssin sinne vesiarvoineni ja muina hatarine tietoineni ja kasvien pitäisi olla nyt kuvioon sopivat. Varoitteli, että saattaa rupsahtaa alkuun juurikin olosuhteiden muutoksen vuoksi, mutta että useimmiten juurakot kestää hengissä, eli kasvia ei kannata ihan heti haudata, vaikka se vähän heikkohappiselta näyttäisi, ja se melko varmasti piristyy. Tästä lähtien sitten viisaampana, jos kasveja vielä tarttee, tai jos nuo alkaa rehottaa niin, että eroon pitää päästä osasta.

Luulen, että vaikutelma pohjaan keskittyvästä kalastosta johtuu nyt siitä, että liian pienet kalaparvet kasvittomassa akvaariossa pelkäävät henkensä edestä ja ovat siksi piilossa pohjan tuntumassa. Olen nähnyt moneen otteeseen, kuinka kalojen uintikorkeus kohoaa kymmenillä senteillä, kun ne tuntevat olonsa turvalliseksi.

Totta, kasvit kun sain istutettua, niin jo alkoi kuhina, vaikka parvetkin on liian pienet. Siis kasvien tuoma turva helpotti jo liikkumista.

Yksi vaihtoehto voisi olla jättää isommat ja vilkkaammat kalat altaaseen ja antaa pienet, arat punapää- ja kardinaalitetrat pois:
8-10 keltabarbia
15 mustatetraa
4-5 verkkonuoliaista
1 partamonni
Tämä porukka viiihtyy vähän viileämmässä, suunnilleen huoneenlämpöisessä vedessä. Jos pinta vielä tuntuu tyhjältä, voi joukkoon lisätä paratiisikalan tai muutaman hoitamaan pääkalan virkaa.

Kuulostaa hyvinkin paljon miun silmien mukaiselta ratkaisulta.

Onko muuten pohjamateriaalina hieno hiekka vai jonkinlainen sora? Se vaikuttaa pohjakalojen valintaan.

Sanoisin soraa, hyvin sellaista kivistä hiekkaa.

Tiny, jos kuljeskelet täällä Etelä-Karjalan suunnassa, niin joutaahan ne jossain vaiheessa. Kalojen iästä miulla ei ole mitään hajua kylläkään. En välttämättä lähde sinne saakka kuljettelemaan ihan huvikseni.

Kiitoksia kaikille neuvoista, ja lisää saa jaella mieluusti!