200 l akva tulossa - kysymyksiä

[tttiia]

Moikka,
heti alkuun mainitsen, että kyllä, olen lueskellut topicceja topiccien perään läpi ja etsinyt tietoa, mutta osa vaan on niin hakusassa, että uskaltauduin kuitenkin kirjoittelemaan ja tekemään uuden topicin. Esimerkiksi kypsyttämisestä kertovat topicit menevät jo niin yli hilseen, että ei tiedä miten sitä tiedonmäärää suodattaisi, ja mikä oikeasti pitää paikkaansa. Joten kiitos paljon jo etukäteen, jos joku viitsii vastata tähän ilman sen suurempia hampaiden kiristelyjä.

Eli siis, minulle on tulossa n. 200 litrainen akvaario, joka on vuoden seisoskellut kuulemma tyhjillään ja sitä ennen toiminut itämeriakvaariona. Täytyykö perusteellisen putsauksen jälkeen huomioida jotain erikoista? Ajattelin tottakai silikonit tsekata, tarvitseeko vaihtaa tms. Pitäisikö muuta tietää tai huomioida?

Mites kypsytys? Onko vaan paras antaa akvaarion seistä vesien kera tyhjillään se tietty aika vai onko niistä bakteetrivalmisteista oikeasti jotain hyötyä ? Nopeuttaako se kalojen tuomista akvaarioon ? Jos ei, niin kauanko tuonkokoista akvaariota pitäisi tyhjillään kypsyttää ?

Entäs sitten suodatus ja muut tekniset asiat? Jostain luin, että ulkosuodatin olisi tuonkokoiseen hyvä. Pitääkö paikkaansa? Sisäsuodattimet ainakin tuppaavat hintansa puolesta sopimaan paremmin, mutta kyllähän niitä ulkosuodattimia saa käytettynäkin kohtalaisen halvalla (saa tarjota jos on myynnissä!). Enkä viitsisi alusta asti lähteä rakentamaan paskaa, vaan lähtökohtana kuitenkin hyvinvoiva akvaario. Mites nuo muut tekniset laitteet? Lämmittimen suunnittelin hankkivani ja niitä olen jo hieman netistä bongannut, mutta onko muita vekottimia mitä pitäisi olla?

Sitten kalastosta vielä, itse olen kovin rakastunut rihmakaloihin ja haluaisinkin tuonne jotain rihmakaloja, mutta mitkä sitten passaisivat litrakoon puolesta? Onko esimerkiksi helmirihmoille liian vähän tilaa, jos ajattelisi ottavansa ihan perushaaremin, 1u+2n. Vai pitäisikö ajatella pienempiä rihmakaloja? Muita kaloja en ole ajatellut, sillä noiden ympärille ajattelin lähteä akvaariota rakentamaan. Jos on hyviä ehdotuksia rihmoista ja niiden kavereista, niin saa heitellä! Mielelläni lueskelisin kokemuksista.

KIITOS!

[nekkis]

Akvaario ei kypsy itsestään. Vaikka seisottaisit siellä vettä maailman tappiin asti, ei sille tapahtuisi yhtään mitään (nojoo, kyllä nyt yhtään mitään, mutta siis...).
Sun täytyy saada sinne akvaarioon bakteereja ja niille jotain syötävää, jotta bakteerit lähtevät hajottamaan ammoniakkia nitriitiksi ja nitraatiksi (yksinkertaistettuna suunnilleen näin).
Vaihtoehtoja kypsytykseen on useampia. Itse koin helpoimmaksi BioDigest-bakteerivalmisteen ja helpon kalan (partamonni) tuottamaan bakteereille syötävää. Kalattomana voi kypsyttää esimerkiksi multaympillä, hirvensarvisuolalla (ammoniakkia) ja kalanruoalla.

Ulkosuodatin+sisäsuodatin yhdistelmä on varmaan monen mielestä tuon kokoiseen altaaseen paras, näin myös itselläni. Valaisinta, suodatinta ja lämmitintä kummempaa et lähtökohtaisesti tarvitse, myöhemmin voit miettiä onko tarvetta esimerkiksi jollekin hiilidioksidilevittimelle kasvien kannalta.

[tttiia]

Akvaario ei kypsy itsestään. Vaikka seisottaisit siellä vettä maailman tappiin asti, ei sille tapahtuisi yhtään mitään (nojoo, kyllä nyt yhtään mitään, mutta siis...).
Sun täytyy saada sinne akvaarioon bakteereja ja niille jotain syötävää, jotta bakteerit lähtevät hajottamaan ammoniakkia nitriitiksi ja nitraatiksi (yksinkertaistettuna suunnilleen näin).
Vaihtoehtoja kypsytykseen on useampia. Itse koin helpoimmaksi BioDigest-bakteerivalmisteen ja helpon kalan (partamonni) tuottamaan bakteereille syötävää. Kalattomana voi kypsyttää esimerkiksi multaympillä, hirvensarvisuolalla (ammoniakkia) ja kalanruoalla.

Okei, kiitos paljon vastauksesta. Voiko esimerkiksi partamonnin heivata heti vesien laittamisen jälkeen akvaarioon ja lykätä bakteerit perään vai toistepäin? Vai pitääkö odottaa muutamia päiviä ja sitten laittaa partis uiskentelemaan. Mitenkäs kauan se sitten ottaa aikaa, että voi lisää kaloja hommata? Luultavasti ihan testejä tarkkailemalla ja arvoja ottamalla selviäis millon vesi on hyvää, olettaisin?

[nekkis]

Ainakin tuo mun käyttämäni BioDigest toimii juuri niin, että joku bakteerien ruoanlähde pitäisi lisätä heti bakteerien kanssa, muuten ne yksinkertaisesti kuolevat sinne. Ilmeisesti ihan kalanruokaakin voisi käyttää. Itse laitoin akvaarioon hiekat ja vedet ensimmäisenä päivänä ja lämmittimen päälle (tässä tarkoituksena siis että vesi ehtis lämmitä oikeanlaiseksi ja hiekan pöly tasaantua), seuraavana päivänä ohjeen mukaan BioDigestiä ja partamonni. Testeillä sitten tosiaan seuraillen lähinnä sitä nitriittiä ja nitraattia, ja piikin jälkeen fiiliksen mukaan muut kalat. Itse laitoin kahden viikon kuluttua kaksi seuraavaa kalaa.
Mulla tosin iski pilkkutauti akvaarioon jostain aika pian noiden kahden kalan tulon jälkeen. Pilkkutauti tarttuu aina jostain, eli jostain kalasta se sinne tuli, mutta ilmeisesti myös huonot vesiarvot voivat altistaa sen puhkeamiselle. Sen takia en voi mennä varmana lupaamaan, että toimintamallini oli täysin onnistunut. Aquawebia selaamalla tämä kuitenkin varmistui hyväksyttäväksi toimintatavaksi, eli muut ovat kypsyttäneet onnistuneesti näin.

[7330]

Tervetuloa harrastuksen pariin!

Aivan, eli pelkkä veden seisottaminen ei akvaariota kypsytä, vaikka tällaista tapaa tunnutaankin sitkeästi suosittelevan jonkin kummallisen tahon toimesta.

Bakteerivalmisteet mahtavat olla helpoin ja nopein ratkaisu, niitä siis suosittelen minäkin. Kalaton kypsytys ammoniakin yms. apteekkituotteiden kanssa onnistuu kenties halvemmalla, mutta vaatii jo vähän enemmän tietoa akvaarion biologiasta ja kemiasta, ja vie usein viikkoja, kun hitaasti lisääntyvien bakteerien kanta vähitellen kasvatetaan riittävälle tasolle.

Bakteerivalmistepullosta tulee ainakin periaatteessa kevyelle kalastolle riittävä bakteerikanta kertakaatamalla. Tämän jälkeen bakteereille on tietty tarjottava ruokaa, jotta ne eivät kuole nälkään. Kala tai muutama olisi lisättävä jokseenkin heti, tai vaihtoehtoisesti lisäiltävä altaaseen typpeä esim. hirvensarvisuolan (apteekista) muodossa siihen saakka, että kaloja saadaan.

Aluksi vesiarvoja, etenkin nitriittiä, kannattaa seurata silti tarkasti, ja jos nitriitti yrittää kivuta ylöspäin, tehdä ylimääräinen vedenvaihto. Nitriittihän on bakteerien hajotustoiminnan välivaihe ja melkoisen myrkyllinen. Kypsässä akvaariossa se ei koskaan pääse mitattaviin lukemiin, koska bakteerit muuttavat sen eteenpäin nitraatiksi sitä mukaa kun sitä syntyy. Nitraatista osan kasvit käyttävät ravinteenaan, osa kertyy veteen ja sitä poistetaan vedenvaihdoilla.

Täytyykö perusteellisen putsauksen jälkeen huomioida jotain erikoista? Ajattelin tottakai silikonit tsekata, tarvitseeko vaihtaa tms. Pitäisikö muuta tietää tai huomioida?

Silikonit lienevät se olennaisin. Ne on aika helppo vaihtaa kotikonstein, joten ei kannata panikoida, jos repsottavat. Ennen altaan täyttöä kannattaa myös kurkata, että jalusta/pöytä/minkä päälle allas nyt tuleekaan on suorassa ja todellakin kestää altaan painon. 200-litrainen painaa täynnä ollessaan noin 300 kiloa. Valaisimen toimivuus ja riittävä teho kannattaa myös tarkistaa. Millainen valaisin altaassa nyt on, ja kuinka rehevää viidakkoa haluaisit kasvattaa?

Ai niin, ja pohjamateriaali. Akvaarioliikkeissä pohjaksi on usein kaupan jokisoraa tai harjusoraa, mutta jos haluat tonkivia tai kaivautuvia pohjakaloja, ne viihtyvät ehdottomasti paremmin hienolla hiekalla. Osa akvaarioliikkeistäkin kyllä myy hiekkaa, mutta saat sitä edullisesti myös rautakaupasta puhallushiekan nimellä. Se on puhdasta ja siivilöity tasakokoiseksi.

Entäs sitten suodatus ja muut tekniset asiat? Jostain luin, että ulkosuodatin olisi tuonkokoiseen hyvä. Pitääkö paikkaansa?

Ulkosuodattimessahan on se mukava puoli, ettei sitä tarvitse puhdistaa kuin kerran puolessa vuodessa tai harvemmin. Sisäsuodattimessa on niin paljon vähemmän täytteitä, että sitä on yleensä huuhdottava ~kerran kuussa, jotta se ei mene aivan tukkoon. Jos et kovin raskasta kalastoa suunnittele, pärjäät kyllä isolla sisäsuodattimellakin, tai parilla pienemmällä. Kannattaa harkita myös mattosuodatinta. Se vaatii vähän tee-se-itse -asennetta, mutta tulee edulliseksi, on todella hyvä biologinen suodatin (joskin huono roskien kerääjä) ja käytännössä täysin huoltovapaa.

Mites nuo muut tekniset laitteet? Lämmittimen suunnittelin hankkivani ja niitä olen jo hieman netistä bongannut, mutta onko muita vekottimia mitä pitäisi olla?

Lampustahan jo mainitsinkin, ja jos rihmakaloja aiot, tarvitset lämmittimen. Ne kun viihtyvät yleensä 26-28 lämpöasteen paikkeilla paremmin kuin viileämmässä, ja harvassa asunnossa ihan niin lämmintä on. Muita laitteita tuskin tarvitset.

Sitten kalastosta vielä, itse olen kovin rakastunut rihmakaloihin ja haluaisinkin tuonne jotain rihmakaloja, mutta mitkä sitten passaisivat litrakoon puolesta? Onko esimerkiksi helmirihmoille liian vähän tilaa, jos ajattelisi ottavansa ihan perushaaremin, 1u+2n. Vai pitäisikö ajatella pienempiä rihmakaloja? Muita kaloja en ole ajatellut, sillä noiden ympärille ajattelin lähteä akvaariota rakentamaan. Jos on hyviä ehdotuksia rihmoista ja niiden kavereista, niin saa heitellä! Mielelläni lueskelisin kokemuksista.

Omasta mielestäni helmirihmakalahaaremi sopii, kunhan akvaarion sisustus hiotaan niille sopivaksi, eikä pinnalla ole muuten tungosta. Rihmakalat rakastavat tyyniä kohtia ja pintakasvillisuutta, joten sitä kannattaa järjestää. Muutama pintaan saakka ulottuva kanto tai kasvitiheikkö näköesteeksi vähentää mahdollisista erimielisyyksistä aiheutuvia kolhuja reilusti.

Toki myös pienemmissä rihmakaloissa on paljon vaihtoehtoja, jos joku niistä miellyttää enemmän. Helmirihmakalaa isommilla ja/tai aggressiivisemmilla lajeilla, kuten sini- ja kuutamorihmakaloilla alkaa olla parissasadassa litrassa jo turhan ahdasta. Pienistä lajeista esimerkiksi juova-, huuli-, hunaja-, murisija- tai korurihmakalat sopivat.

Muun kalaston suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon rihmakalojen vaativa lämmin ja hitaasti virtaava vesi. Viileiden koskien lajit ovat siis huonoin mahdollinen vaihtoehto. Hyvä kokoonpano voisi olla rihmakalat pinnalla, jokin keskiveden kalaparvi ja 1-3 lajia pohjakaloja tai rapuja. Kauniin Kaakkois-Aasia -teeman saisit vaikkapa laittamalla keskiveteen kiilakylkiä ja pohjalle piikkisilmiä tai kärsänuoliaisia. Levänsyöjiksi voisi vielä lisätä sukarapuja.

[Debugger]

Hyvän kokoisella tankilla aloittelet ja tervetuloa täältäkin. Ohjeita on paljon ja mielipiteitä. Voit kipaista lukemassa allekirjoitukseni linkistä omia kokemuksiani, missään tapauksessa en pidä niitä ainoina oikeina, mutta niilläkin onnistuu. Luomu on poikaa, se opettaa parhaiten ja on lisäksi mukavaa seurattavaa.

[froggy78]

No voihan mä just laitoin sitä biodigestiä ne bakteeri ampullit veteen ja kalat haen vasta huomenna. Kalanruokaa ei vielä ole, niin kuoleeko ne bakteerit nyt yön ja huomisen aikana? Altaassa ei tosiaan ole ku kaksi pientä seepraomenakotiloa ja nekin vielä kelluvassa poikasaltaassa. Ajattelin säästää sen yhden bakteeriampullin ulkosuodatinta varten, joka tulee ens viikolla. Mut onko mitään millä voin ruokkia noita bakteereita tänä iltana etteivät kuole?

[Kiksu]

Periaatteessa jotain lihapitoista voi laittaa. Siitä muodostuu ammoniakkia, jota bakteerit käyttävät ravinnokseen. Pieni nokare jauhelihaa tai kissan tai koiran tuoreruokaa... Sen voisi laittaa ehkä sinne poikasaltaaseen niin sen saa pois vaikkapa aamulla jos nyt laitat. Korkeintaan kuutiosentti riittää, uskoisin.

[froggy78]

Kiitos Kiksu! Kissanruoalla ruokittu allasta, toivotaan että riittää pitämään bakteerit hengissä

[Kiksu]

Akvaario kypsytetty kissakaloja varten

[froggy78]

Toivottavasti bakteerit tykkää latzikatsista Mutta en arvosta ollenkaan, jos altaasta aamulla löytyisi "kissakala" eli toinen tai molemmat kissoista
No onneksi on hyvä iso kansilasi niin pysyy elukat oikeilla puolilla lasia.

[LKA]

Täällä heräsi kysymys noista bakteeriampulleista... miten ne bakteerit ampullissa säilyy jos ne sitten niin helposti kuolevat akvaarioon laitettuna? Jos ne siis ovat jossain nesteessä siinä ampullissakin, eli oletettavasti eläviä bakteereita? Tietysti jos ampulli sisältää jotain elatusainetta, mutta silloin kai bakteerimäärä muuttuisi säilytyksen aikana eikä tarkkaa annosteluohjetta voisi pakkauksen mukana antaa... tai sitten minulta on mennyt jotain oleellista yli hilseen

[Kiksu]

Biodigestissä ne on säilötty sellaiseen nesteeseen, jossa bakteerit ovat lepotilassa. Kun bakteerit pääsevät hapekkaaseen ympäristöön, ne "heräävät henkiin" eli aktivoituvat lisääntymään ja hoitamaan typenkiertoa.

[KalaKissa]

Tänään laitoin 720l altaaseen tuota Biodigessia ja ruokaa n.puolentunnin päästä perään. Seuraava ambulli viidentoistapäivän päästä jne. kunnes kypsä. Kannattaako ennen seuraavaa ambullia ottaa noi vesiarvot? Kyseessä on mun eka kalaton kypsytys tai siis akva missä ei oo valmiiks kypsii hiekkoja tai muuta vastaavaa .

[tttiia]

Kiitos kaikille vastauksista!

Millainen valaisin altaassa nyt on, ja kuinka rehevää viidakkoa haluaisit kasvattaa?

Altaan mukana tuli altaan mittainen valaisin kahdelle loisteputkelle, toinen putki on ihan perus Airamin 30W kirkas valkea, toinen on en muista minkä merkkinen, 30W ja lämminsävyinen. Otaksuisin, että noilla ainakin alkuun pääsee ja jos ei muuta niin vedensuosikki ainakin menestyisi. Sitten jos tuntu, ettei valo riitä tai ei ole sopivaa, niin varmasti hankin jonkun oikean kasvivalon tms. Pääasia olisi, ettei kasvit sentään valonpuutteeseen kuolisi !

Omasta mielestäni helmirihmakalahaaremi sopii, kunhan akvaarion sisustus hiotaan niille sopivaksi, eikä pinnalla ole muuten tungosta. Rihmakalat rakastavat tyyniä kohtia ja pintakasvillisuutta, joten sitä kannattaa järjestää. Muutama pintaan saakka ulottuva kanto tai kasvitiheikkö näköesteeksi vähentää mahdollisista erimielisyyksistä aiheutuvia kolhuja reilusti.

Toki myös pienemmissä rihmakaloissa on paljon vaihtoehtoja, jos joku niistä miellyttää enemmän. Helmirihmakalaa isommilla ja/tai aggressiivisemmilla lajeilla, kuten sini- ja kuutamorihmakaloilla alkaa olla parissasadassa litrassa jo turhan ahdasta. Pienistä lajeista esimerkiksi juova-, huuli-, hunaja-, murisija- tai korurihmakalat sopivat.

Minulla on tuossa pienemmässä altaassa yksi sinirihmauros, joten sen siirtämistä ja sille kaverin hankkimista 200 litraiseen ei kannata ajatella? Menisikö sinirihma yksikseen tuonkokoisessa? Ja jos menee, niin voiko ajatella että ottaisin jonkun pienemmän rihmakalahaaremin samaan altaaseen, vai menisikö ihan tappeluksi?


Sitten vielä kysymys sukaravuista; uskaltaisiko rihmakalojen (esim. juuri sinirihman) kanssa niitä samaan altaaseen laittaa, vai häviäisivätkö parempiin suihin? Kysäisenpä nyt vielä tässä samassa ketjussa, että minkäkokoinen akvaario olisi pelkästään sukaravuille hyvä? Jotain pientä ajattelin, mutta mikä on se litrakoko mikä riittää, sanotaan nyt vaikka 20:lle sukaravulle. Ja minkälaista tekniikkaa se tarvitsee - valot tietysti ja suodattimen varmaan, mutta muuta?

[7330]

Minulla on tuossa pienemmässä altaassa yksi sinirihmauros, joten sen siirtämistä ja sille kaverin hankkimista 200 litraiseen ei kannata ajatella? Menisikö sinirihma yksikseen tuonkokoisessa? Ja jos menee, niin voiko ajatella että ottaisin jonkun pienemmän rihmakalahaaremin samaan altaaseen, vai menisikö ihan tappeluksi?

Yksin se kyllä menee, mutta muiden rihmakalojen, lajitoverien tai muiden, yhdistäminen samaan altaaseen riippuu valtavasti siitä, sattuuko yksilö olemaan pahaluontoinen vai vässykkä. Kokeillahan voit, jos toinen akvaario on olemassa varasäilönä, johon osapuolia voi tarvittaessa erottaa.

Makuasioitahan nämä litramäärät ovat, mutta omasta mielestäni sinirihmankaan kokoisella rihmakalalla ei sinänsä ole vielä ahdasta parisataalitraisessa. Ongelma on vain niiden luonne, joka ei yleensä ole turhan sopuisa.

Jos päädyt kokeilemaan sinirihmakalalle kaveria, yritä löytää kaksi naarasta. Silloin koiraan väistämätön jahtailu ja ärhentely jakautuu kahdelle kalalle, eikä ole yhtä suuri rasite kuin yhdelle naaraalle.

Sitten vielä kysymys sukaravuista; uskaltaisiko rihmakalojen (esim. juuri sinirihman) kanssa niitä samaan altaaseen laittaa, vai häviäisivätkö parempiin suihin? Kysäisenpä nyt vielä tässä samassa ketjussa, että minkäkokoinen akvaario olisi pelkästään sukaravuille hyvä? Jotain pientä ajattelin, mutta mikä on se litrakoko mikä riittää, sanotaan nyt vaikka 20:lle sukaravulle. Ja minkälaista tekniikkaa se tarvitsee - valot tietysti ja suodattimen varmaan, mutta muuta?

Riippuu kasvien määrästä. Rihmakalat kyllä syövät sukarapuja, jos niitä nenän eteen osuu, mutta runsaskasvisessa akvaariossa sukaravuilla on runsaasti suojaa ja ne ehtivät lisääntyä nopeammin kuin niitä syödään. Näissä oloissa sukaravut tosin pysyvät tiiviisti piilossa, joten niistä ei ole paljoa iloa, ja värikkäistä lajeista komeimmat yksilöt karsiutuvat ensimmäisinä.

Pienelle sukarapuporukalle riittää hyvinkin pieni allas. Oma sukarapulani on 38-litrainen, ja siinä on jo tilaa vähintään sadalle ravulle, ennen kuin alkaa näyttää ahtaalta. Alarajan määrää pikemminkin akvaarion biologinen vakaus kuin sukarapujen tilantarve: hyvin pienten akvaarioiden olosuhteita on vaikea saada pysymään tasaisina. Joku pari-kolmekymmentä litraa lienee vielä kohtuullisen helposti hoidettava koko. Varjon Akvaariokalat-kirja mainitsee muistaakseni pienten sukarapujen akvaarion minimikooksi 12 litraa.

Tekniikka on sukaravuille hyvin samanlainen kuin kaloillekin. Suodatin ja valaisin, lämmitintä ei yleensä tarvita. Suodattimeksi paras olisi matto- tai pillisuodatin, jonka sisään pienet ravut eivät pääse imeytymään. Mattosuodattimen pintaan kasvaa myös runsas kokoelma mikroskooppisia ja lähes mikroskooppisia öttiäisiä, joita sukaravut luonnossakin syövät.

[tttiia]

Okei, kiitos vastauksesta. Täytyy siis rauhassa käynnistellä allas, hommata sinne yksi partamonni aluksi ja sitten kun sisustukset ja arvot on kunnossa, mahdollisesti hommata jostai muutama sinirihmanaaras ja kokeilla yhteensopivuutta. Onko nyt niin, että keltarihma on käytännössä sama kala kuin sinirihma, eli voisi harkita keltaista värimuunnostakin vai pitääkö/kannattaako nimenomaan olla sininen?

Mites muuten noiden rapujen kanssa, voisiko samaan altaaseen ajatella ottavansa esimerkiksi sinirapua sukarapujen kanssa, vai päätyisivätkö sukaravut ravinnoksi?