Itämeriakvaario suoraan Itämerestä?

[pap26]

En tiedä, kuuluuko kysymykseni varsinaisesti tämän foorumin piiriin, enkä löytänyt oikein haullakaan mitään aiheeseen liittyvää, mutta laitetaan nyt tänne kuitenkin.

Tuttavani asuu Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja hänellä on kerrassaan mahtava merivesiakvaario, johon käy säännöllisesti kotirannaltaan hakemassa vedentäydennystä ja eliöstöä, ja hyvin pyyhkii. Itselläni tuli mieleen, että toimisikohan vastaava Itämeren kanssa? Eli siis, tarkoituksena olisi tehdä ns. luomusti biotooppiakvaario, jonka sisältö riippuu siitä, mitä sattuu sankoon matalan poukaman pohjahiekasta ja rakkoleväisistä kivistä osumaan. Jos tulee levää, niin tulee levää, kunhan ei nyt kokonaan umpeen kasva. Jos tulee pelkkiä siiroja, niin sitten eletään niiden kanssa. Jos asukit syövät toisensa, niin sitten syövät.

Pohjalle rantahiekkaa ja -soraa, mukaan ehkä alkuun kasveja samasta paikasta. Ei kaloja, ellei nyt sattumalta joku poikanen osu pohjamudista haaviin keruureissulla. Tarkoitus ei kuitenkaan ole elättää kaloja, vaan selkärangattomia ja muutamaa levälajia ja/tai kasveja.

Altaan kooksi olen kaavaillut jotain 100-150 litraa. Ei mitään ala-altaita, perussuodattimilla olisi tarkoitus mennä, mutta arvostaisin kovasti neuvoja aiheeseen liittyen. Millaista suodatinta suosittelisitte? Toinen askarruttava asia on valaistus. Aaltojen alla -sivustolla neuvotaan Itämeribiotoopille melko hämärää valaistusta, eli käytännössä jotain loisteputkea? Mitähän muita välineitä olisi ns. pakko hankkia?

Olen saanut sellaisen käsityksen, että kotimaiset murtovesikasvit- ja levät (rakkolevä, ärviä jne.) tarvitsisivat kylmän kauden elääkseen. Kerrostalossa ei paljoa kierrätellä vettä ulkona, joten tästä saattaa joutua luopumaan. Toimisikohan jokin 20-asteiseen veteen sopeutunut ulkomaalainen murtovesikasvi? Toisaalta, koska tarkoituksena on hakea vaihtovedet suoraan merestä, niin akvaarion lämpötila laskee talvella välillä väkisinkin. Tarpeen tullen tietty voi itsekin sekoitella murtovettä akvaariosuolalla, ja ehkä tarpeen tullen nostaa suolapitoisuutta pikkuriikkisen.

Mitä mieltä olette, onko ihan tuhoon tuomittu ajatus? Altaan ei ole tarkoitus olla välttämättä erityisen esteettinen, vaan tavoitteena on katsoa, miten hyvin tuollaisen omatoimisen biotoopin saisi pidettyä pystyssä.

[nepis76]

Moikka!

Tuohan kuulostaa mielenkiintoiselta projektilta. Mikä jottei, laita vaan moinen pystyyn. Mä ainakin innolla seuraan tätä kehitystä.

Mä ehkä hankkisin vähän isomman altaan tuohon tarkoitukseen, vaikka sellainen 200 litraa ja siitä ylöspäin. Sais jo aikaste kivan kokoisen siitä. Sitten laittaisin ulkosuodattimen ja ehkä sisäsuodattimen ja sitte noita merivesikäytössä olevia streamin tai pari. Kyllähän nuo tarvitsevat sen kylmän kauden eikä lämpötilan rajut heittelyt ole millekään eliöstölle hyväksi. Mä hankkisin sellaisen jäähdyttimen, mutta niillä on sitten aika suolainen hinta.

Mutta jään kuulolle, noita kotimaisia kaloja kun ei ole tullut harrastettua...

[hx]

Tottakai onnistuu ja toimii.

Selkärangattoman kasvuston lajikirjo Itämeressä on toki surkean pieni verrattuna kokosuolaiseen veteen. Murtoveteen sopeutuneita lajeja kun on vain murto-osa oikeaan meriveteen sopeutuneisiin nähden.

Mä tein suurehkoon murtovesiakvaariooni "köyhän miehen elävää kiveä", taustakivijäljitelmää, jonka runkona on lecasorasementti. Sementtiä on seoksessa vain sen verran, että lecapallerot ikäänkuin kuorruttuvat ja tarttuvat toisiinsa, mutta niiden välit jäävät tyhjiksi. Seoksesta muotoilin rungon, jonka toisen, näkyviin jäävän puolen päällystin näyttämään kiveltä.
Runko.
Valmis kives akvassa.

Nuo palaset laitoin sit Suomenlahteen kuukaudeksi.
Hyvin siementyi. Elävää oli erilaisista kirppusista jonkin simpun poikasiin ja yksi simpukka. Rokkoa on kivessä elossa vieläkin, nyt jo yli kolmen ja puolen vuoden jälkeen.
Noi kuukalat on aikamoisia syöppöjä, joten podeja ei ole viimeiseen vuoteen näkynyt akvaariossa...

Mikäänhän ei toki estäisi käyttämästä oikeaa korallia, kunhan se on todellakin kuollutta kiveä, jotta lajien siirtymistä väärään suuntaan ei ole vaarana.

Kasvit ja makrolevät(?) varmaan tarvitsevat sen viileän kauden. Mutta ehkä ei ole välttämätöntä olla ihan niin puristi kasvikunnan kanssa? Selkärangattomat varmaan elävät ilman jäähdyttelykautta.

Onnea ja menestystä, kuulostaa oivalta rojektilta.

[Teemu Salonen]

Hyvältä projektilta kuulostaa. Se mitä jään miettimään, on veden lämpö.

Sehän pitäis olla reippaasti alle huoneenlämmöm. Onneks tekniikka pelastaa. Ainaki aqua-medic tarjoaa jäähdyttimiä. Niitä voi kysellä paikallisesta akvaarioliikkeestä. Maahantuojana suomen akvaariotukku.

Muuten projekti vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta.

[kirahvi1]

Minulle tuli heti mieleen Itämerestä selkärangaton nimeltä kilkki. Niitä tuppaa ajoittain olemaan silakan seassa kaupoissa ihan elävinä, joten niiden hankkiminen ei olisi suuri ongelma. Vau mitä söpöläisiä:

http://www.tkukoulu.fi/~kastul/lsvsy/kilkki.jpg

[-Alix-]

Lasitettu parveke voisi olla oivallinen paikka moiselle akvaariolle..?

[pap26]

Kiitoksia rohkaisusta ja kommenteista! Aiemmin olen puljannut vain näiden perus-makeanveden akvaarioiden kanssa, joten joutuu miettimään näitä viileän veden murtovesijuttuja ihan alkeista.

nepis76: Mietin kanssa ensin tuota yli 200 litran allasta, mutta toisaalta, tulisikohan siitä turhan kolho ilman kaloja ja vähillä kasveilla?

hx: vau, miten hyvä idea, kiitoksia! Olin itse ajatellut toteuttaa jotain samanlaista uppopuun avulla, mutta tuo kuukaudeksi lahteen upotettu kivijäljitelmähän on kerrassaan nerokas. Ovatko nuo rokot elelleet akvaariossasi ihan normilämpötilassa?

kirahvi1: Kilkki olisi kerrassaan hieno, mutta vain, jos saan jäähdytyksen kunnolla toimimaan - se taitaa elellä pääosin sen verran syvällä, että 20-asteinen vesi voisi olla turhan lämmintä. Jos en keksi jotain järkevää jäähdytystä, niin ajattelin kokeilla alkuun ihan rantavesien eliöstöllä, joka ainakin kesäisin joutuu handlaamaan yli 20-asteistakin vettä.

-Alix-: Joo, itsekin ajattelin samaa, mulla on 15 neliön lasitettu parveke pohjoiseen, joten voisi hyvinkin olla asiallinen sijoituspaikka ainakin keväästä syksyyn. Talviolosuhteet hieman pohdituttavat: pakkaselle siellä kyllä menee, mutta esim. kasvit olen talvettanut siellä ruukuissaan ilman ongelmia. Mitenköhän tuo tekniikka kestäisi parvekkeella, pitäisi varmaan katsella jotain ulkolammikkoihin suunniteltuja suodatusjärjestelmiä.

Teemu: Jäähdytin luonnollisesti olisi myös mahdollisuus ja katselinkin taannoin sellaisia verkossa, joskin biologian opinnäytetyömahdollisuutena mua kiehtoisi katsoa, onko tällainen projekti mahdollinen maallikoille ilman kallista erikoistekniikkaa. Tästä syystä rajasinkin heti alkuun kalat pois, koska niille tuskin perusakvaariotarvikkein saa järjestettyä siedettäviä oloja... paitsi että nyt alkoi todella kiinnostaa tuo parvekeidea. Jos hommaisi tarpeeksi ison altaan ja värkkäisi tekniikan ikkunasta sisäpuolelle, niin sellaisessa olisi varmaan kalanpitomahdollisuuskin. Jossain vaiheessa pyörittelin selkärangattomille tarkoitetun tankin hätäjäähdytykseen sellaistakin hullua ideaa, että jäädytän parvekkeella/pakkasessa murtovedestä isoja jäälohkareita muoteissa ja paiskon aina välillä sellaisia altaaseen, jos päädyn sijoittamaan akvaarion sisätiloihin.

[cmmd]

En näe syytä mikseivät laitteet toimisi ulkona kylmässä, mutta jos eivät toimi... Miten olisi iso styroks-laatikko, johon pienet rei'ät johdoille ja letkuille. Laitteiden oma hukkalämpö luulisi pitävän ne ainakin styroks-laatikossa tarpeeksi lämpiminä.
Turha, niitä on sisälle asti vedellä.

[-Alix-]

Enpä usko, että parvekkeella olisi sen erilaisemmat olotilat kuin sisälläkään tekniikan kannalta. Kunhan ei vesi jäädy niin se kait pumppautuu ihan yhtälailla oli se sitten +7 tai +20 asteista. Lämppäristä en sitten tiedä löytyykö sellaisia, joita voi säätää alle kymmeneen asteeseen, joku hätävara kun tuntuisi olevan hyvä olla jos on yhtään sellainen olo, että paukkupakkasilla allas jäätyy. Tai sitten vaan avaat ikkunaa partsille ja vedät sisällä villavaatteet niskaan Sitä tosin mietin, että onko sinulla sitten kaira ja sangot, millä suoritat vedenvaihdot talviaikaan? Suolatasapainomittari on hyvä olla, sillä murtovedessäkin voi tasapaino heittää jos tarpeeksi kauan seisottaa vettä

"Lempilämpö" meidän korkeusasteen kaloille taitaa olla siinä +12-15 asteen kieppeillä, yli sen käy kaloille kovaksi kesähelteeksi ja ruokailu hidastuu happipitoisuuden laskiessa. Samoin sitten talvikylmissä ruokailu vähenee, joten talvisaikaan ei kannata kauheasti ruokkia. Mutta se viileä kausi tekee kyllä kaloille enemmänkin hyvää, paljon pahempi on liian korkea lämpötila. Mietin siis, että jotain ruutanoita tuollaiseen voisi hyvinkin kuvitella laittavansa. Tai jotain kolmipiikkiä. Lampiruutana tulee heti mieleen, mutta se ei kait ole murtovesikala sanan varsinaisessa merkityksessä

Jos saat jostaiin tietoa kaivettua, niin kaikkien tuntemalla, entisellä Korkeasaaren intendentillä, Ilkka Koivistolla, on/oli iso murtoveden allas, joka oli upotettu seinään niin, että itse allas sijaitsi kylmän autotallin puolella.

[joorz]

Lämppäristä en sitten tiedä löytyykö sellaisia, joita voi säätää alle kymmeneen asteeseen.

Ainakin itsellä on tuolla jäämeribiotoopissa ihan perus jägerin lämppäri joka on tarkoituksella kalibroitu "väärin" ja se osaa pitää veden vaikka 6 asteisena, joten se ei tuota ongelmaa.
Toki sekään ei toimi jos ulkona on yli tuon 6astetta, vaan silloin tarvitaan jäähdytystä.
Ja virtaava vesihän ei jäädy, eli vaikka ilmapumppu ja ilmastinkivi altaaseen niin on aina sula kohta altaassa.

[pap26]

Kaloja altaaseen ei ainakaan nyt alkuun tule, kun itseäni kiinnostavat eniten selkärangattomat ja makrolevät/kasvit. Jos saan altaan toimimaan, niin ehkä tulevaisuudessa voisi kokeilla kalojenkin kanssa. Itse asiassa taidan tehdä niin, että jaan projektin kahtia: isompi allas tulee parvekkeelle ja pienempi (Itämeri-nanoksiko sitä pitäisi kutsua?) sisään, ja voin sitten vertailla öttiäisten menestymistä eri lämpötiloissa.

Luulen tosiaan, että ongelmallisinta ei ole suojella tankkia jäätymiseltä, vaan hoitaa jäähdytys kesällä. Teoretisoin tosin, että kalattomana tuo tankki selviytyisi ehkä kesällä ajoittaisesta lämpenemisestäkin, koska kyseessä kuitenkin on rantabiotooppi.

Ai niin, toki löytyy kaira ja sangot, ja hätätilanteita varten tarvikkeet suolaveden tehtailua varten. Voi tulla kyllä viimeistään kevättalvella ikävä "tavallista" lämmintä riutta-akvaariota siellä rantapoukamassa kairatessa ja hytistessä...

[lätkähullu]

Voisikohan 60 litraiseen akvaarioon tehdä pienimuotoisen itämeribiotoopin. lähinnä ajattelin laittaa pari pientä rakkolevää, katkarapuja, leväkatkoja ja muita selkärangattomia. haku onnistuu ku asutaan meren rannassa ja perhoshaavilla saa sieltä yllin kyllin tota lajia. myös pari 5cm simppua voisi ottaa ku niitä saa helposti kiinni. kolmipiikkejäkin saisi mutta syövät kuitenkin äyriäiset, ellei ota aivan pieninä. minulla on 300 litrainen koskibiotooppi missä on kaksi pientä tammukkaa. ja muita pieniä kaloja. ajattelin että sinne voi silloin tällöin antaa taimenille ruuaksi noita selkärangattomia. onko ideani aivan naurettava vai saako 60 litraiseen otetuksi noitä äyriäisiä? ideoita otetaan vastaan.

[Rapide1]

Mulla on ollut 120l itämeribiotooppi. Hyvin se toimi... Siellä oli aika vaihtelevasti lajistoa. Oli piikkikaloja (kymmenpiikki, kolmipiikki), silo- ja särmäneuloja, kivisimppuja, jopa härkäsimppu! Kiiskiä, lieju-, hieta- ja mustatokkoja... Vaikka mitä. Lähinnä ongelmaksi koitui juurikin tuo muiden asukkien syöminen. Esim. pienikin ahven on jo aikamoinen peto.
Veden otin suoraan Hessundin salmesta Paraisilla. Rakkolevää en koskaan saanut pärjäämään, mutta muuten kyllä ihan menestyneesti pidin pari vuotta allasta.