Hietikkolajien kokoonpano 700-litraiseen?

[rybka]

Afrikka-projektini etenee sen verran verkkaisesti - nyt vihdoin allas on paikallaan olohuoneessa - että on ollut aikaa pohtia monia vaihtoehtoja. Kongo-joen mutkaa olen tuohon reilu 700-litraiseen (mitat 170 X 70 X 60k) jo pidempään kaavaillut, mutta mies tykkää malaweista, joten olen uhrannut jonkin tovin nyt sillekin vaihtoehdolle - semminkin, kun mies on se, joka tulevana vuonna akvaariota enemmän hoitaa minun reissutöideni vuoksi.

Minua kiinnostaisivat lähinnä hietikkolajit; mikä lie niiden saatavuus noin yleensä? Jos kalastoa miettisi esimerkiksi Aulonocara-lajien ympärille, millaisia vaihtoehtoja lajiston/määrien osalta teille tulisi mieleen? Olen vasta alustavasti miettimässä tätä vaihtoehtoa, joten en ole tutustunut syvällisemmin kirjallisuuteen; malawien erityisvaatimukset veden laadun ym. suhteen ovat toki selvillä noin suurin piirtein. Kiitos ideoista etukäteen!

[masterhat]

ja ainkin omille malaweille tärkein vaatimus on veden happipitoisuus ja virtaus, sit jos ph on liian alhaalla ni vak soodaa vähän messiin, mut ite oon jo yli puol vuotta menny pelkäl vesijohtovedel, ja kalat kutee ja muutenkin allas toimii hyvin!

lajeja ottasin varmaan 4-5, ja sit 1+8 kokoonpanolla olis varmaan taistelut aika vähissä, koska noi urokset kyl tappaa halutessaa toisiaan ja jopa oman lajin naaraita kun on oikein "reviirimeiningeissään"

ja sit paljon korkeita kivirakennelmia, jotta kalat eivät ole toistensa näköpiirissä ihan koko aikaa

[KrisAnn]

Minä suosittelisin Cyrtocara mooria, näillä molemmat sukupuolet ovat kauniin sinisiä ja se on muutenkin mukava kala isoon altaaseen. Muita kivoja lajeja joita voin oman kokemukseni mukaan suositella isoon altaaseen ovat Placidochromis milomo, Dimidiochromis compressiceps, Protomelakset ja vielä oma ehdoton suosikkini Nimbochromis linni. Näitä edellä luettelemiani lajeja on ollut yleensä aika helposti saatavilla.

[rybka]

Kiitos paljon vastauksista, etenkin KrisAnnin lajiehdotukset antoivat tarttumapintaa asian edelleen tutkailemiseen. Ulkomaisten sivustojen/kirjallisuuden tutkailuun saa rattoisasti kulumaan työpäivän jos toisenkin , mutta ilman ihmisten omia kokemuksia ja suosituksia runsaudenpula iskee - ja sitten on vielä tuo saatavuuskysymys täällä Pohjolan perukoilla.

Tosiaan tuohon paljuun menevät vähän isokokoisemmatkin ahvenat (Malawi Cichlid Homepage antaa näköjään aika monelle luetellulle komistukselle minimiksi 500-750 l). Mieluummin asuttaisinkin sen vähän pienemmällä määrällä suurempikokoisia kaloja - tietysti realiteetit huomioonottaen - kuin isolla porukalla ihan pikkusinttejä.

Hietikkolajien sanotaan olevan rauhallisempia kuin mbunat, mutta onko niidenkin osalta kuitenkin käytäntönä jonkinasteinen "ylikansoitus"? Entä keskinäinen yhteensopivuus? Noita suurempia lajeja tuskin voi yhtä roimalla kädellä altaaseen hulauttaa kuin pienempiä, mutta onko parempi suunnitella suoraan lajiakvaariota, vai miten sopu säilyy useamman sortin kesken? Mielelläni laittaisin altaaseen myös kasveja - lähinnä vallisnerioita olin ajatellut - mikä ehkä auttaa rajaamaan lajivalikoimaa.

[ninuska]

Minulla oli hiukan pienempiä hietikkolajeja pari vuotta altaassa ja selkeästi ovat kivikkolajeja rauhallisempaa porukkaa. Eri lajit eivät kahnaa keskenään, saman lajin koiraat saattavat mitellä lajinsa herruudesta. Ahvenia toki ovat, mutta kohtuu säyseitä ainakin minulla olleet lajit. Muistaakseni minulla oli ainakin seuravia lajeja: Aulonacara baenschi, Placidochromis elektra, Lethrinops marginatus, Otopharynx lithobates. Noista vain viimeksi mainittu laji inostui lisääntymään ja jälkikasvua tuli tasaiseen tahtiin, jos vain viitsi pelastaa poikaset joutumasta toisten ruokalistalle. Lethrinopsit oli tuotu Ruotsista, muut hankin kotimaasta.

[rybka]

Kiitti, ninuska! Haplochromis-porukassa ei taida olla ketään, jolle maistuisi levä? Entä niin sanotuissa välivyöhykkeen lajeissa (ainakin Varjo käyttää ko. ilmaisua, en tiedä, miten vakiintunut se on malawipiireissä).

[KrisAnn]

Kiitti, ninuska! Haplochromis-porukassa ei taida olla ketään, jolle maistuisi levä? Entä niin sanotuissa välivyöhykkeen lajeissa (ainakin Varjo käyttää ko. ilmaisua, en tiedä, miten vakiintunut se on malawipiireissä).

P. milomo on niistä välivyöhykkeen lajeista kaikkiruokainen ja viihtyy kivikossa, joten ainakin hallitsevalle koiraalle olisi hyvä tarjota jokin piilo. C. moorii on pariuskollinen uuden mantereen kirjoahventen tapaan ja tämä pariuskollisuus näkyy myös kutuajan ulkopuolella. Protomelasten ja P. milomon kanssa voi pitää useampiakin naaraita, mutta koiraat eivät yleensä ole "väreissä" altaassa kuin yksi kerrallaan (alfa-koiras). Hietikkolajit ovat paljon rauhallisempia kuin mbunat, enkä ole juurikaan päässyt todistamaan lajien välisiä riitoja elintilasta riittävän isossa altaassa. Toki jotkut petomaisemmat kuten N. linni syövät pieniä poikasia, mutta se on monesti ihan hyvä asia ja pitää populaation liikakasvun kurissa.

[KrisAnn]

Tässä vielä kuvia muinaisista milomoistani ennen kun silloinen altaani hajosi ja jouduin luopumaan niistä.
Noin 20 senttinen koiras (altaan kunkku):
http://img525.imageshack.us/img525/88/ukkokalawq1.jpg
Milomojen maailma:
http://img525.imageshack.us/img525/8561/pohja2chg2.jpg

[KrisAnn]

Hietikkolajien sanotaan olevan rauhallisempia kuin mbunat, mutta onko niidenkin osalta kuitenkin käytäntönä jonkinasteinen "ylikansoitus"?

Tuohon vielä sen verran että hietikkolajien kanssa akvaariota ei kannata valmiiksi "ylikansoittaa", ne hoitavat sen ylikansoituksen kyllä ihan itse jos viihtyvät. Malaweilla yksilöiden määrä on yleensä verrannollinen altaan pohjan pinta-alaan ja sillä korkeudella ei ole niin suurta merkitystä. Suuriksi kasvavilla hietikkolajeilla se korkeus on myös hyvä asia jotta eivät näytä ylisuurilta altaassa, mutta pohjalla tai välivedessä nekin kuitenkin enimmäkseen oleskelevat ruokinta-aikaa lukuunottamatta.

Jos minä saisin päättää kalastosi, niin ottaisin sinne kaksi riittävän erilaista, kookkaaksi kasvavaa ja lisääntyvää lajia, sekä lisäksi yhden kookkaan "petomalawin" pitämään kansoituksen kurissa.

Oman kokemukseni mukaan isojen hietikkolajien poikasten kysyntä on nykyään aika olematonta, joten niitä ei juurikaan kannata kasvattaa muutoin kuin omiin tarpeisiin.

[rybka]

Kiitos tosi paljon. Näillä pääsee jo reippaasti pohdinnoissa eteenpäin!

[rybka]

Jees. Eilen tuli vierailtua NL-Aquassa. Mukaan tarttui malawikirjallisuutta ja vahvistunut fiilis siitä, että tämä saattaisi hyvinkin olla se oma juttu, kun ahvenista olen kuitenkin aina tykännyt ja Kongo-versiossa niiden lajikirjo olisi aika paljon rajallisempi.

Yhtä kaikki, on mahdottoman kiinnostavaa tutustua ihan uuteen akvaarioharrastuksen sivuhaaraan, maailmaan maailmassa...

[rybka]

Sen verran päivitystä, että allas on ollut pystyssä keväästä saakka ja tosi hyvältä ratkaisulta on hietikkomalawila tuntunut. Jo siksikin, että kasviton allas on helpompi huoltaa; tuon altaan mitat ovat sellaiset, että takaosassa saisi puljata jo taloustikkailta käsin. Muutenkin akvaario on helppohoitoisin kaikista altaistamme - ja silti varsin näyttävä. Vesiarvoja säädetään NL-Aquan malawisuolalla ja vedenvaihdot hoidetaan letkuilla.

Asukkaita on 6 X Eclectochromis labrosus, 6 X Copadichromis borleyi ja 8 X Cyrtocara moorii (myös jälkimmäisiä oli aluksi kuusi, mutta piti käydä pelastamassa kaksi yksilöä pois paikkakunnan lemmikkiliikkeen pehmeävetisestä nuoliaisaltaasta). Mahdottoman mukavia, rohkeita kaloja, jotka seuraavat ahkerasti ihmisten toimia. Kovin kummoisia nahinoita ei ole näkynyt; Labrosuksista yksi koiras on alkanut tulla kunnolla väreihin, toinen peesaa vähän varovaisemmin.

Kiitos vielä kaikille neuvoista!

[Hedelmiina]

Vanha viestiketju ilmeisimmin .. Muttah, voiko hietikko- ja kivikkolajeja yhdistää samas altaas? Luin nl-aquan sivuilta utakoista.. Mitä ne ovat?

[rybka]

Pikainen vastaus, ja hyvin yleistävä sellainen: pääsääntö on toki tässäkin, ettei lihan- ja kasvissyöjiä samaan. Ongelmaksi yhdistelyssä voi tulla myös se, että kivikkolajit tapaavat olla ärhäkämpiä kuin hietikkolajit, jolloin jälkimmäiset, rauhallisemmat uiskentelijat eivät viihdy. Hietikkolajit arvostavat myös väljyyttä sisustuksessa ja monet niistä kasvavat varsin isoiksi -> tarvitsevat suuren altaan.

Utakat ovat ymmärtääkseni hietikkolajeja (vai onko osa välivyöhykkeen, en ole varma). Ainakin aiemmin niihin viitattiin Haplochromis-suvun edustajina; malawilajien nimeäminenhän ei ole ollut mitenkään yksiselitteistä eikä ole vieläkään. Omassa altaassani on valkosaumautakoja (Copadichromis borleyi). Viisaammat lisätkööt!

[Hedelmiina]

Pikainen vastaus, ja hyvin yleistävä sellainen: pääsääntö on toki tässäkin, ettei lihan- ja kasvissyöjiä samaan. Ongelmaksi yhdistelyssä voi tulla myös se, että kivikkolajit tapaavat olla ärhäkämpiä kuin hietikkolajit, jolloin jälkimmäiset, rauhallisemmat uiskentelijat eivät viihdy. Hietikkolajit arvostavat myös väljyyttä sisustuksessa ja monet niistä kasvavat varsin isoiksi -> tarvitsevat suuren altaan.

Utakat ovat ymmärtääkseni hietikkolajeja (vai onko osa välivyöhykkeen, en ole varma). Ainakin aiemmin niihin viitattiin Haplochromis-suvun edustajina; malawilajien nimeäminenhän ei ole ollut mitenkään yksiselitteistä eikä ole vieläkään. Omassa altaassani on valkosaumautakoja (Copadichromis borleyi). Viisaammat lisätkööt!

Okey, kiitokset lyhyestä ja ytimekkäästä infosta Tässä tuli mieleen myös se, että eikös noita liha- kasvis ja sekasyöjiä ole luonosaakin sekasin kaikkia...? Eikai ne kalat kysele toisiltaan mitä ne syö että saako tulla samalle kivelle ? heh.. Ainiin ja nyt voisin myös tähän samaan ketjuun kysellä, onko jollain mbunia utakoita ja hietikkolajeja ollu tai ole sekasin... Ja jos niin montako ja kuin suures altaas..?

[rybka]

eikös noita liha- kasvis ja sekasyöjiä ole luonosaakin sekasin kaikkia...? Eikai ne kalat kysele toisiltaan mitä ne syö että saako tulla samalle kivelle ?

Luonnossa kalat voivat tietysti valikoida syötävänsä ja hengailla alueilla, joilla on juuri niille sopivaa apetta. Akvaariossa napsitaan sitä, mitä nokan eteen ruokkijan kourasta satelee. Jos olen oikein ymmärtänyt, lihansyöjiä ei satunnainen kasvisruoka haittaa (kunhan saavat muutakin), mutta kasvissyöjien elimistölle eläinpitoinen sapuska tekee hallaa.

Itse kannattaisin malawialtaan osalta pitäytymistä joko kivikko- tai hietikkolajeissa, sitten ovat tietysti välivyöhykkeen lajit, jotka kuitenkin enemmän muistuttavat hietikkolajeja mm. käyttäytymiseltään. Onhan malawiakvaario jo itsessään pyrkimys biotooppiin, miksei sitten lisäisi kalojen viihtyvyyttä tarjoamalla niille muutenkin sopivan sisustuksen ja allasseuran? Meillä ainakin hietikkoahvenat ovat tosi leppoisaa sakkia; joskus vähän nokkapokkaa on lajitoverin kanssa, mutta muita ei olla huomaavinaan, vaikka parvessa usein hengataankin. Tilaa ja väljyyttä ne kuitenkin tarvitsevat, kasvavat vauhdilla ja ovat siippani sanoin jo melko nuorina "paistoahvenen" kokoisia . Itselläni ei ole mbunia ollut, mutta muiden kertomasta päätellen ne ovat järjestään vähän hurjempaa porukkaa (toki niissäkin on rauhallisempia lajeja).

Suosittelen lämpimästi visiittiä NL-Aquaan juttelemaan aiheesta, jos malawit kiinnostavat.

[Hedelmiina]

eikös noita liha- kasvis ja sekasyöjiä ole luonosaakin sekasin kaikkia...? Eikai ne kalat kysele toisiltaan mitä ne syö että saako tulla samalle kivelle ?

Luonnossa kalat voivat tietysti valikoida syötävänsä ja hengailla alueilla, joilla on juuri niille sopivaa apetta. Akvaariossa napsitaan sitä, mitä nokan eteen ruokkijan kourasta satelee. Jos olen oikein ymmärtänyt, lihansyöjiä ei satunnainen kasvisruoka haittaa (kunhan saavat muutakin), mutta kasvissyöjien elimistölle eläinpitoinen sapuska tekee hallaa.

Itse kannattaisin malawialtaan osalta pitäytymistä joko kivikko- tai hietikkolajeissa, sitten ovat tietysti välivyöhykkeen lajit, jotka kuitenkin enemmän muistuttavat hietikkolajeja mm. käyttäytymiseltään. Onhan malawiakvaario jo itsessään pyrkimys biotooppiin, miksei sitten lisäisi kalojen viihtyvyyttä tarjoamalla niille muutenkin sopivan sisustuksen ja allasseuran? Meillä ainakin hietikkoahvenat ovat tosi leppoisaa sakkia; joskus vähän nokkapokkaa on lajitoverin kanssa, mutta muita ei olla huomaavinaan, vaikka parvessa usein hengataankin. Tilaa ja väljyyttä ne kuitenkin tarvitsevat, kasvavat vauhdilla ja ovat siippani sanoin jo melko nuorina "paistoahvenen" kokoisia . Itselläni ei ole mbunia ollut, mutta muiden kertomasta päätellen ne ovat järjestään vähän hurjempaa porukkaa (toki niissäkin on rauhallisempia lajeja).

Suosittelen lämpimästi visiittiä NL-Aquaan juttelemaan aiheesta, jos malawit kiinnostavat.

Mulla on sis itsellä allas sisustettu mbunille ja ensi viikolla menen hakemaan kalat sinne ja tämä porukka on kasvis-ja sekasyöjäsakkia kaikki Ihan vaan lähdin kyseenalaistamaan noita samassa altaassa pitämisiä kun luonnossa menee varmasti sekasiniki porukka ja akvaariosssa eiköhän se juurikin ole kiinni ruokkijan kädestä mitä nuille kaloille altaaseen tuupataan ruoaksi Nl- poikien kanssa olen käynyt useampaan otteeseen juttelemassa ja heillä mm. "emoaltaassa" sekasin eri syöjiä (tämä ei ole mun kuulemaa pojilta vaan joku toinen täällä webissä asiasta kirjoitti)

[Mustarastas]

Minä olen ymmärtänyt niin, että luonnossa hietikkolajit ja mbunat eivät kohtaa kovin usein, sillä ne asuvat eri biotoopeissa. Mbunat asuttavat kivikkoja ja hietikkolajit nimensä mukaan hietikkoalueita. Ja näiden välissä on välivyöhyke. Ja oman kokemuksen mukaan mbunat ovat pääsääntöisesti liian agressiivista seuraa hietikkolajeille ellei akvaario ole todella iso.

[Hedelmiina]

Minä olen ymmärtänyt niin, että luonnossa hietikkolajit ja mbunat eivät kohtaa kovin usein, sillä ne asuvat eri biotoopeissa. Mbunat asuttavat kivikkoja ja hietikkolajit nimensä mukaan hietikkoalueita. Ja näiden välissä on välivyöhyke. Ja oman kokemuksen mukaan mbunat ovat pääsääntöisesti liian agressiivista seuraa hietikkolajeille ellei akvaario ole todella iso.

Oukei. Justiinsa sitä tullu mietittyä että ovatko kuinka suurella alueella niin luonnossa etteivät toisiinsa törmäilekään ... Parastahan olis jos pystys niin suuren altaan hommaamaan, että mahtus sisustaa niin mbunille, utakoille kuin hietikkokavereillekin altaan