Mihin kultakaloja Tampereen seudulla?

[illu]

Minulle on tulossa 650 litranen akvaario, missä on paljon isoja kultakaloja.
Olen nähnyt altaan kerran ohimennen, enkä silloin kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, mutta kyllä se aika täyteen oli ängetty.
Kultakalat olivat ihan reilun kokoisia, sellaisia lammikkovonkaleita ja siitä pienenemään päin.

Mistäköhän löytäisi kuvallista infoa, minkäsortin kultakaloja ne mahtasivat olla?
Entä ottaakohan mahdollisesti vaikka Tampereen Akvaariokala yksityisiltä ihmisiltä kaloja, sopiviin olosuhteihin kaloja myytäväksi? Tyrkyttäisinkö turhaan?
Onko täälä innokkaita kultakala ihmisiä, joilla olisi tarpeeksi isoa pyttyä ja lammikkoa pihamaalla?
Vai alanko hommaamaan jo toista allasta ettei tarvise olla kuin sillit suolapurkissa?

[Kiksu]

Nyt keväällä on paras aika saada kaupattua kultakaloja. Todennäköisesti ovat normaalimuotoisia (englanniksi common), komeettoja tai shubunkineja. Mulla on samankokoisessa altaassa kuusi tämäntyyppistä ja yleensä suositellaankin 100 litraa yhtä kultakalaa kohti. Tällaisista linkeistä löytyy kuvia:

cometgoldfish.blogspot.com/p/goldfish-types.html

http://www.petgoldfish.net/goldfish-types.html

Tämännäköinenkin luetaan normaalimuotoisiin, mm. Helsingin Stockmannin altaassa ui tällainen valtavankokoinen möhkäle:

http://www.kokosgoldfish.invisionzone.c ... -goldfish/

[sini_karjalainen]

Jos Tampereen Akvaariokalaan niitä meinaat, niin kannattaa varmaan soittaa ja kysyä etukäteen. Itse sain sinne vietyä viime syksynä muutamia pienehköjä kultakaloja, jotka olivat elelleet 60l (!) akvaariossa.

[illu]

Kiitos!
Luultavasti olivat niitä komeettoja ja niitä oli kyllä reilusti enemmän, mitä litramäärä sallii..
Tarvii varmaan odotella, että kalat on paikanpäällä, tutkia vähän niiden vointia ja laskea määrät, senjälkeen alkaa miettimään mihin niitä saisi.
Liikkeet ei ilmeisesti ihan mielellään yksityisiltä kaloja halua?
Nii ja jos tätä nyt lukee joku Tampereen - Parkanon - Kankaanpään ympäristöstä kyseisiä kaloja haikaileva, niin ei tartte arkailla ottaa yhteyttä!

...vai pitäisköhän alkaa kaivaan lammikkoa tohon takapihalle...

[Murjaani]

Pärjäisköhän noi komeetat isossa lammessa talven yli?

[illu]

Nonii.. Onkos nää nyt sitten niitä Komeettoja vai jotain ihan muita?

[Kiksu]

Kauniita, sopusuhtaisia ja hyvinvoivan näköisiä kaloja tilanahtaudesta huolimatta. Komeetoiksi noita voisi sanoa, tosin useat ovat leveämpipyrstöisiä kuin ihan normi amerikkalaiset komeetat, joilla on pitemmät ja teräväkärkiset pyrstöevät. Ruumiinmuotokin noilla on tukevampi, muistuttaen enemmän shubunkinia. Keskimmäisessä kuvassa oleva kala on shubunkin, koska sillä on kolmea väriä, monesti niillä on lisäksi sinistä kyljissä. Sillä näyttäisi olevan tuplapyrstö. Muistaakseni shubunkinit kehitettiin risteyttämällä normaalimuotoinen punainen ja kirjava huntupyrstöinen, joten tuplapyrstöisiä voi silloin tällöin syntyä. Tuo punamusta, luettiinkohan sekin shubunkineihin? Jossain vaiheessa punaiset kultakalat ovat tuon värisiä kun niillä muuttuu poikasväritys aikuisväritykseksi, mutta tuolla tuo väritys on luultavasti pysyvä. Tosi upea väritys!

Sitten kuvassa näkyy yksi oliivinvihreä tai pronssinhohtoinen kala. Poikaset, joista tulee punaisia, ovat tuon värisiä ennen värin muuttumista, mutta jotkut kalat jäävät tuon värisiksi. Itsellänikin oli kerran tuon värinen iso koiras. Lemmikkeinä pidetyt kultakalat ovat risteytyneet keskenään niin paljon, että jotkut muistuttavat enemmän lyhytpyrstöistä normaalimuotoa, jotkut komeettaa ja sitten on noita leveä-ja hulmuavapyrstöisiä ja ruumiin muoto on toisilla sutjakkaampi ja toisilla tukevampi. Itselläni on kolme samasta poikueesta olevaa nuorukaista, joista yksi muistuttaa normaalimuotoista, kaksi on ruumiiltaan vähän lyhyempiä ja tukevampia ja toisella näistä on lyhyt, toisella hulmuavampi pyrstö. Joku yleisnimityshän näille kaloille voisi olla, joilla on useampien rotujen ominaisuuksia ja ruumiin muoto normaalin rajoissa (ei siis pallukoiksi jalostettuja). Ehkä lammikkokultakala, vaikka ne eläisivätkin sisätiloissa.

[illu]

Kiitos paljon Kiksu!
Blondi on taas vähän viisaampi
Hirveellä tiedonjanolla surffannut ympäri ämpäri, että saa kaikkea mahdollista tietoa lisää!
Nyt tarvis sitten vaan ruveta päättämään, että ketkä jää ja ketkä lähtee.. se ei olekkaan mikään helppo homma.
Tuossa kun noita on aamupäivän seuraillut, niin aika hauskan olosia veijareita, hirveet kutupuuhat sai kyllä muuttaminen aikaseksi.

..Vielä kun sais isännän ihastumaan noihin niin paljon, että sais sen lammikon!

[Kiksu]

Vedenvaihto innostaa ne usein kutemaan. Hyvä kun pääsit näkemään kutupuuhia, nimittäin voit päätellä haluatko jatkossa seurailla kutupuuhia (poikasia ei tosin tule akvaario-oloissa ilman mätimunien ottamista toiseen astiaan, koska emokalat syövät mielellään oman mätinsä) vai ottaa vain toista sukupuolta, jolloin meno akvaariossa on rauhallisempaa. Mulla tosin koiraat ajelevat välillä toisiaan takaa, mutta luultavasti sekin vaikuttaa, että altaan kahtia jakavan pleksin takaa tulee naaraiden hurmaavaa tuoksua (vesi on yhteistä ja tarkoitus on ottaa pleksi pois kunhan pienemmätkin on kasvaneet isoiksi). Jos jätät molempia sukupuolia, on naaraille helpompaa, että niitä on enemmän kuin poikia. Silti urokset saattavat valita jonkun lempinaaraan ja ajavat vain sitä.

Varmat koiraat voi erottaa kiduskansissa ja rintaevien etummaisessa ruodossa olevista kutunystyistä eli pienistä vaaleista kohoumista. Naaraat ovat yleensä pulskempia, mutta rotueroista johtuvien vaihtelujen takia tuo ei ole helpoin tapa erottaa sukupuolia. Peräaukon muodon perusteella voi erottaa sukupuolet (naarailla aukon seutu on hieman pyöreämpi ja ulkonevampi), mutta erot ovat aika pienet. Nuorille koiraille ei ole vielä kehittynyt kutunystyjä, ne ilmestyvät usein vasta yhden vuoden iän jälkeen. Mun pienemmällä koiraalla tosin oli kutunystyt jo aika pienenä, ruumiin pituus oli jotain 5-6 cm silloin ostettaessa. Eli jos haluat jättää pelkkiä naaraita, valitse isokokoisia, joilla ei ole kutunystyjä, ne tuskin enää osoittautuvat koiraiksi. Helppo on tietysti myös katsoa, ketkä joutuvat useimmin urosten ajamiksi.

Kultakalat elävät niin vanhoiksi, että vaikka valitsisit ne isoimmat, niistä voi olla iloa vielä parikymmentä vuotta. Varsinkin nuo lammikkomalliset ovat pitkäikäisiä, pidemmälle jalostetut voivat olla vanhoja jo alle 10 vuoden iässä.

[KalaKissa]

Toi mustaoranssi on kaunis, pidä se ainakin.

[illu]

Niin mä meinasinkin!
Siitä on tullut ehdoton suosikki!