Kalaston suunnittelu 530-litraiseen

[Maarit_S]

Jouduin olosuhteiden pakosta luopumaan aiemmasta altaastani muutama vuosi sitten, ja siitä lähtien on mielessä poltellut akvaarioharrastuksen elvyttäminen. Nyt vihdoin asia on saanut tulta alleen, eli 530-l. allas on tulossa.

Tietenkin suunnittelen kalastoa jo kovaa vauhtia, ja pyydänkin teiltä foorumilaisilta apua ja neuvoja omiin ajatuksiini, jotka saattavat olla ihan hakoteillä.

Olen aina tykännyt erityisesti kahdesta kalalajista: rihmakaloista ja ahvenista. Jälkimmäisistä tosin ei ole mitään kokemusta, rihmoja oli aiemmassa altaassa. Ensimmäinen kysymykseni koskeekin näiden kahden lajin yhteensopivuutta. Vesiarvovaatimukset sopisivat pääosin yksiin, mutta tuleeko paljusta sotatanner, jos kalasto olisi esim. tämäntapainen:

- sini- ja keltarihmakala (pariskunta / haaremi / 2 pariskuntaa?)
- kyhmyotsa (pariskunta)
- keltakääpiöahven (pariskunta / haaremi)
- punatimanttiahven (pariskunta?)
- monnisia (n. 6-10 kpl)
- joku sopiva pleko

Alkaisko tuossa olla jo liikaa porukkaa (ja siis mahtaisivatko pärjätä keskenään)? Allas on leveydeltään 160 cm, syvyys 55 cm ja korkeus 50 cm. Suodattimina 2 kpl Eheim 2228 -ulkosuodatinta ja 1 kpl 2048 -sisäsuodatin. Hanasta tuleva vesi on pH-arvoltaan vähän yli 7, mutta sitä voinee säädellä hiilarilla yms. Juurakoita, kiviä ja kasveja olisi tarkoitus tulla runsaasti, tosin mietin, miten nuo maansiirtokoneiksi sanotut kyhmyotsat kasveihin suhtautuisivat...

Kiitos jos viitsitte pohdiskella tätä kanssani!

[kirahvi1]

Tuo suunnitelma on metsässä siksi, että keskiveden kalat puuttuvat kokonaan. Et voi saada näyttävää seura-akvaariota ilman jotain barbi- tai tetraparvea keskiveteen.

[Maarit_S]

Kiitos vastauksesta! Toki jonkun parvikalan voi tuohon lisätä, jos tarpeen. Ajattelin vain pyrkiä välttämään altaan ylikansoittamista, mutta ehkä olen ollut turhan varovainen. Täytyy ryhtyä pohtimaan parvikalavaihtoehtojakin. Mutta mites nuo muut, sopisivatko samaan purkkiin?

[KrisAnn]

Tuo suunnitelma on metsässä siksi, että keskiveden kalat puuttuvat kokonaan. Et voi saada näyttävää seura-akvaariota ilman jotain barbi- tai tetraparvea keskiveteen.

Minä olen tuosta eri mieltä. Ei näyttävä seura-akvaario mitään tetroja tai barbeja kaipaa, mutta sehän onkin täysin maku-asia mitä tykkää katsella ja mitä ei.

[HemuliRocks]

Kaikilla on aina oma maku kalojen suhteen, mutta suosittelen kyllä kaikille kardinaaliparvea. Vaikka ne eivät nyt ole semmosia harvinaisia ja jotkut voivat ne kokea jo tylsiksi, mutta minun mielestä ne tuovat väriä altaaseen aivan vallan mainiosti. Jos mulla olis vaikka 5 akvaariota, niin laittaisin kaikkiin niitä. Ne ovat kilttejä, rauhallisia ja värikkäitä. End of story Jos aiot ottaa näitä, niin ota myös oikeen kunnon satsi niitä. + 30kpl.

[ramdac]

Sinirihmakala haaremille pelkästään suositellaan 300 ja yli litratilavuutta.
Siihen kun lisää muut haaremit ja kalat tulee aika suuri litramäärä.

[Zansku]

Ei todellakaan ole mikään pakko hankkia tetraparvea akvaarioon, jotta se olisi näyttävä kokonaisuus. Ei meilläkään ole (eikä ole tulossakaan) pikkukalaparvea 720-litraiseen. Eikä pieniä tetroja ole yhdessäkään akvaariossa, yhdessä on parvi intiaaninsulkia ja siinä se.

Punatimantit voi ilmeisesti olla aikas ärhäköitä, mutta luulisi noiden kolmen ahvenpariskunnan mahtuvan tuon kokoiseen altaaseen, ainakin jos huolehtii, että sopivia reviirirajoja on riittävästi.

Paljonko olit ajatellut että akvaarion lämpötila olisi? Minulla ei tässä nyt ole käsillä varjon kirjaa, mutta muistelisin, että punatimantti ja kyhmyotsa tarvitsisivat aika erilaisen lämpötilan tai sitten kumpikin joutuisi olemaan vähän äärilämpötiloissaan.

Monnisia voisi varmaan olla jo reilumminkin, 15-20 kpl parvi. Meillä esim. on 360-l kulma-akvaariossa 10 vihermonnista ja häviävät sinne ihan täysin, sielläkin voisi olla tuplamäärä ihan hyvin (muita pohjalla eläviä on neljä noitamonnia ja partis) ovat kuitenkin niin parvessakulkevia. Lämpötilasta riippuen monnisvalikoima on joko laaja tai suppea (lämpimissä vesissä viihtyviä lajeja ei ole älyttömän paljon).

Plekoja/monnejakin mahtunee useampi kuin yksi.

[KrisAnn]

Kaikilla on aina oma maku kalojen suhteen, mutta suosittelen kyllä kaikille kardinaaliparvea.

Älä nyt ihan kaikille suosittele. Niitä nyt ei ehkä kannata ottaa jos altaassa on vaikkapa 15-30 senttisiä kirjoahvenia kuten minulla. Olisihan siinä kolmenkymmenen tetran parvessa affenille tietysti virikettä ja puuhaa pariksi päiväksi, mutta eikös elävän ruoan antaminen ole jossain kielletty?

[elinavee]

Paljonko olit ajatellut että akvaarion lämpötila olisi? Minulla ei tässä nyt ole käsillä varjon kirjaa, mutta muistelisin, että punatimantti ja kyhmyotsa tarvitsisivat aika erilaisen lämpötilan tai sitten kumpikin joutuisi olemaan vähän äärilämpötiloissaan.

Hei! Varjon kirjan mukaan punatimanteille suositellaan 23-26c ja kyhmyotsalle 24-28c eli varmaankin joku kompromissi asteiden suhteen löytyisi! Muutkin vesiarvot kaloille on lähestulkoon samat.

[Maarit_S]

Kiitos kaikille vastaajille mielipiteistä!

Olen itsekin aina ollut sitä mieltä, että välttämättä pikkukalaparvea ei tarvita. Aiemmassa reilun 300 litran kokoisessa akvaariossani oli 4 helmirihmakalaa, 3 leväbarbia, monnisia ja ihana helmipurjepleko (Glyptoperichthys joselimaianus L-001), enkä kaivannut "keskikerroksen" parvikaloja. Sen sijaan haaveilin noista ahvenista, mutta silloinen allas oli niille liian pieni. Niinpä ajattelin että nyt mielelläni niitä ottaisin, jos saan vähän vahvistusta toiveelleni, ettei tuossa suunnittelemassani porukassa ketään kiusattaisi ylettömästi.

Tietenkin joku kaunis parvi voisi myös olla ihan kiva sinne keskikerrokseen, mutta pelkään aina, että altaaseen tulee jo liikaa porukkaa. Mitä mieltä olette, vieläkö tuohon suunniteltuun jengiin mahtuisi? Noita kardinaalitetroja en varmaan uskaltaisi kuitenkaan ottaa, niin kauniita kuin ne ovatkin, sillä riski ahventen suihin päätymisestä olisi ehkä ihan todellinen.

Paljonko olit ajatellut että akvaarion lämpötila olisi? Minulla ei tässä nyt ole käsillä varjon kirjaa, mutta muistelisin, että punatimantti ja kyhmyotsa tarvitsisivat aika erilaisen lämpötilan tai sitten kumpikin joutuisi olemaan vähän äärilämpötiloissaan.

Lämpötilaksi ajattelin n. 25 oC ja pH:ksi n. 6,8. Kirjallisuudesta ja netistä löytämäni suositukset noille listani kaloille ovat seuraavat:

- sini- ja keltarihmakala: 22-28 oC, pH 6-7,5
- kyhmyotsa: 24-28 oC, pH 6-7
- keltakääpiöahven: 22-27 oC, pH 6,5-7,2
- punatimanttiahven: 23-26 oC, pH 6,5-7,5
- monnisia, esim. korumonninen: 22-26 oC, pH 6-7,5
- pleko, esim. joselimaianus: 23-28 oC, pH 5,5-7,5

Vesiarvojen puolesta noiden siis kaiketi pitäisi sopia samaan altaaseen, käyttäytymisen puolesta sopivuus onkin se suurin kysymys. Ja mikä sitten voisi olla se parvikala, jos porukkaan sellaisia vielä mahtuisi? Mieluusti se saisi olla sellainen "parvessa hyvin pysyvä", jos mahdollista. Mielelläni kuulisin ehdotuksia ja mielipiteitä muutenkin...

[Deco]

Hienoa, että olet palaamassa takaisin harrastuksen pariin! Itsekkin hieman tuossa muutaman vuoden takapakkia ottaneena ja vain yhtä allasta pitäneenä on tännekkin uusi kipinä iskenyt (: Mutta asiaan....

Rihmakalat ja ahvenet tulevat vallan mainiosti toimeen keskenään, kunhan vain otetaan tyypilliset lajien käyttäytymistavat huomioon. Unohtaisin sinuna joukosta punatimantit, koska osaavat olla hyvinkin häijyjä kutuaikana ja sen ulkopuolellakin. Tässä tapauksessa kääpiöahvenet kärsisivät eniten. Sini- ja keltarihmoista taas sen verran, että voit vaikka sekoittaa niitä keskenään parin koiraan ja naaraiden kanssa, mikäli kasvillisuus on runsasta pinnankin tuntumassa! Kääpiöahvena mahtuu tarvittaessa noihinkin litramääriin parikin lajia pidettäväksi, vaikka haaremissa ^^

Mikäli haluat panostaa sini- ja helmirihmoihin menee kyhmyotsat hyvin kaverina. Silti ottaisin suuren monnisparven kaveriksi ja pariakin kääpiöahvenlajia. Eli välttämättä isoa parvea tetroja ja barbeja et tarvitse, mikäli ne eivät sinua itseäsi miellytä

Kauniin ja harmoonisen altaan runsaalla kasvillisuudella ja punrungoilla saisit esimerkiksi viivakirjoahvenista, helmirihmakalahaaremista, 20-30 päisestä monnislaumasta sekä jostain kiltistä plecolajista. ylikansoittamista on vaikea loppupeleissä harrastaa, mikäli kalalajit valitaan oikein! Mikäli kalasto on runsasta, mutta huolella valittua; selvitään ongelmitta säännöllisellä hoitorutiinilla. Käytännössä siis runsaita vedenvaihtoja ja ahkeraan

[Sisso]

^Viivakirjot on hienoja, mutta osalla yksilöistä on taipumusta pistää poskeensa aivan kaikki kasvit ja yrittää vielä niitä jopa kaikkein kovalehtisimpiäkin. Osa yksilöistä ei koske kasveihin, iso osa särppii vain pehmeät, mutta niiden taipumus kasvien repimiseen on yleisesti tunnettua. Sillä varauksella niitä siis.

Eihän akvaan ole mikään pakko hankkia parvikalaa nyt, laitat sinne ensin muut haluamasi kalat, jotka sopii yhteen ja mietit sitten miltä näyttää ja kaipaatko silakkaparvea soppaan. Aika harva tetra pysyy oikeasti parvessa, useimmat kyllä silloin kun ovat peloissaan, mutta esim kongontetrat pysyvät aina suht kivasti lähellä toisiaan. Se on muutenkin tosi kiva kala, kaunis ja mielenkintoinen käytökseltään verrattuna moniin (pikku)tetroihin. Kun laitat ensin noi muut mieluisat kalat, on ehkä helpompi myös hahmottaa minkälaista parvikalaa halajat, jos halajat, niin kooltaan, väriltään kuin käytökseltään (vilkas/rauhallinen). Erilaisia parvikaloja on niin paljon mistä valita, siis tetrojen lisäksi, että varmasti löytyy sopiva myöhemminkin lisättäväksi.

Olen seurannut tutun punatimantteja enkä ole tämän yhden pariskunnan edesottamusten jälkeen yhtään varma sen sopivuudesta seura-akvaan. Voi tulla ongelmia apistojen kanssa kun molemmat asuvat pohjan tuntumassa ja apistoilla on taipumsta vaellella ihan oman päänsä mukaan ympäriinsä eli ne ei ymmärrä pysytellä omilla reviireillään. Töyhtiksillä esmes on järjettömän kokoinen ego eivätkä ne kaihda ottaa yhteen isompiensakaan kanssa jos lähdetään ottamaan miehestä mittaa. Meillä on muuten ollut kaksi töyhtishaaremia 450-litrasessa ongelmitta sekä töyhtö+keltsihaaremit 250-litrasessa joten onnistuu noinkin kun tilaa on riittävästi ja/tai lajit eri mutta kannattaa varata kantoja ym suojia apistoille, ne tykkää muutenkin hengailla koloissa ja luolissa plus on mahdollisuuksia väistää ja välttää turhat rähinät. Niiden touhuja on hauska seurailla, aivan mahtavia pikkukalasia, suosittelen!

[Maarit_S]

Hienoa, että olet palaamassa takaisin harrastuksen pariin! Itsekkin hieman tuossa muutaman vuoden takapakkia ottaneena ja vain yhtä allasta pitäneenä on tännekkin uusi kipinä iskenyt (:

Kiitos Deco! Tämä harrastus tuntuu tosiaan olevan sellainen, että jos on joskus sille pikkusormensa (tai koko kätensäkin) menettänyt, paluuta ei enää ole, aina se kajastelee ajatuksissa, kunnes lopulta pääsee taas aikansa (ja rahansa) käyttämään...

Kiitos jälleen kirjoittajille hyvistä vinkeistä ja kokemusten jakamisesta! Vaikuttaa siltä, että nuo punatimanttiahvenet on viisainta unohtaa, jos ja kun ovat taipuvaisia liikaan äksyilyyn. Viivakirjoahvenet ovat hienoja, mutta pelkään tuota niiden kasvinsyöntivimmaa, tarkoitus kun olisi laittaa altaaseen mahdollisimman runsaasti kasveja niitä piilopaikkoja ja reviirirajojakin ajatellen. Mitenkäs esim. neito- tai timanttitonkijapariskunta tai -haaremi menisi tuossa ahvenjoukossa (siis kyhmyjen ja keltakääpiöiden kanssa)? Luin jostain, että nuo tonkijat ovat suhteellisen rauhallisia ja kilttejä luonteeltaan, vaikka tietysti ovat aika isoksi kasvavia (riittääkö altaan koko niille)?

Luulenpa, että teen noiden parvikalojen suhteen juuri niin kuin Sisso ehdotti, eli katson ensin tällä rihma- ja ahvenkokoonpanolla, miltä näyttää, ja mietin sitten tarvittaessa parvikaloja myöhemmin. Monnisia sopinee tuonne pohjalle joka tapauksessa, ne ovat niin hauskoja vipeltäjiä, että niitä mieli tekisi kuitenkin. Ja hienoa hiekkaa tietenkin. Hiekaksi haluaisin kovin mielelläni mahdollisimman vaaleata hiekkaa, mutta olen lukenut, että kalat tuntevat olonsa turvattomiksi vaalealla pohjalla. Oletteko huomanneet tällaista, vaikka altaassa olisi runsaasti kasvillisuutta?

[Sisso]

Tonkijat on pop! En toki tunne kaikkia lajeja, mutta monet meillä myynnissä olevat lajit ovat oikein mainioita valintoja (myös) seura-akvoihin. Meillä on nyt 3kpl Geophagus sp Tapajos Orange Headeja, ne sopivat tosi hyvin muiden kalojen seuraan ja asuvat ihan rauhaksiin myös apistojen kanssa akvan pohjalla. Alunperin niitä oli kuusi, yhden laitoin pois kun ei kasvanut kunnolla (madotuksesta huolimatta) ja jätin kolme meille kutuparin muodostuttua. Lisäksi meillä on/ollut "pikkutonkijoita", esim ruso- ja perhoskirjoja. Ainakaan Tapajokset ei sulje pois keskiveden kaloja, nyt meillä on kolmikko kiekkojen kanssa eikä kumpikaan laji välitä juuri lainkaan toisesta (Tapajosparilla on poikaset parhaillaan), myös elo lehtisten kanssa on sujunut jopa lehtisten kutiessa. Apistot asuu nyt muissa akvoissa, nyt Tapajokset jakavat pohjan nuorten ruutuakaroiden kanssa, ongelmitta ainakin toistaiseksi. Lisäksi ko akvassa on tetroja, jotka saa olla tonkijoilta ihan rauhassa. Ainakin tätä lajia uskallan suositella lähes varauksetta ja käsitykseni mukaan monet muutkin tonkijat käyttäytyvät suht samalla tavalla mutta kannattaa toki tutustua halutuun lajiin tarkemmin ennen hankintapäätöstä, osa on kuitenkin isoja kaloja omine kotkotuksineen. Monet lajeista ovat luonteeltaan muita lajeja kohtaan rauhallisia eikä keskinäinenkään aggressio ole uhittelua ja suutappelua pahempaa (meillä ei ole ikinä käyty kiinni). Eloisia ja mielenkiintoisia kaloja! Osalla on taipumusta isoihin maansiirtotöihin, joten kannattaa varmistaa sekin mielityn lajin osalta jos suunnitelmissa on vehreä akva. Lisäksi ne tykkäävät sihtailla hiekkaa, joten suotavaa olisi jättää näkyville edes vähän hienoa hiekkaa tätä varten eli ruohomaton koko akvan etuosassa voi unohtaa. Tapajokset ei kaiva kuoppia, vain sihtailevat, mutta jotkin lajit kaivavat syviäkin monttuja, siirtävät kasvit siinä samalla näpsäkästi sivuun.

Neito- ja sironeitotonkijat on aivan ihastuttavia, mutta ainakaan sironeidot ei lisäännyt akvaariossa käytännössä ikinä joten jää se, ehkä jopa mielenkiintoisin, osa kalojen elämää näkemättä, vaikka muuten ovatkin mainioita pakkauksia.

[Maarit_S]

Kiitti Sisso todella mielenkiintoisesta vinkistä! Nämä Tapajokset alkoivat kiinnostaa kovin. Hain täältä AW:sta ja Googlesta lisätietoa, ja eri lähteissä kerrotaan näiden Orange Headien kooksi vaihtelevasti 5"-10" (12,7 - 25,4 cm). Red Headit ovat ilmeisesti saman kokoisia ja muutenkin samanlaisia, vain eri värimuunnos kyseessä? Minkä kokoisia sinun Orange Headisi ovat? Ilmeisesti ne sopisivat altaan koon puolesta tuohon 530-litraiseen?

Viitsisitkö vielä kertoa lisää kokemuksiasi Tapajoista, esim. lisääntyvätkö helposti, erottaako uroksen ja naaraan helposti toisistaan, ovat ilmeisesti "yksiavioisia"? Kannattaisiko näitä ottaa (jos jostain löytää) pieni parvi, esim. 5-6 kpl kuten sinulla alunperin, jotta sopiva kutupari muodostuu, ja onko tarpeen sitten luopua muista vai menevätkö ne pidempään noinkin isona porukkana? Käsitin etteivät ne revi tai syö kovasti kasveja, vaikka hiekkaa sihtailevatkin? Ja onko näitä kovin vaikea yleensä löytää? Kiitos kovasti, jos viitsit kertoilla!

[Maarit_S]

Kalaston suunnittelu jatkuu kiivaasti, vaikka tilattua allasta joutuu vielä jonkin aikaa odottelemaan...

Erilaisia vaihtoehtoja on tullut ja mennyt, ajatukset ovat pysyneet osittain samoina kuin alunperin, mutta apua ja mielipiteitä edelleen tarvitsisin. Tällä hetkellä mietteissä tämäntyyppinen kalasto:

- sini- ja keltarihmakala (haaremi)
- Tapajos Red Head tai Orange Head -tonkijoita (haaremi) - Sisson kertomusten ja netistä löytämieni tietojen mukaan kala, jonka ehdottomasti haluaisin
- appelsiinipleko (Peckoltia Sabaji), jos sellaisen sattuisin jostain löytämään

Pohdinnassa:
- tiikerinuoliaisparvi (n. 5-6 kpl)
Herätän taas sen ikuisuuskysymyksen tikrujen altaan vähimmäiskoosta (toki olen lukenut mm. AW:n aiemmat keskustelut aiheesta, mutta tuntuu siltä, että AW:sta ja muualta netistä löytyy aina vaan erilaisia mielipiteitä tästä). Onko siis 530-l. riittävä (pohjan mitat 160 * 55 cm)? Entä sopivuus muiden suunniteltujen kalojen kanssa? Tonkijathan viihtyvät myös pohjalla... aiemmin suunnittelemistani monnisista täytyisi varmaan joka tapauksessa luopua? Onko tämä ihan tuhoontuomittu ajatus?

- mahdollisesti jokin keskikerroksen parvikala, keltabarbia olen miettinyt. Sopisiko tähän kokoonpanoon? Olisivat ainakin riittävän isoja välttääkseen päivälliseksi päätymisen...

- mahdollisesti jokin (isohko) ahvenpariskunta, joka sopisi tonkijoiden kanssa - mikä se voisi olla? Punatimantit ovat ilmeisesti liian ärhäköitä, ei siis niitä.

Kiitokset jo etukäteen mielipiteistä - hienoa, että voi täällä AW:ssa saada tukea tai tyrmäystä omille mietteilleen.

[Zansku]

Onnittelut hyvästä lajivalinnasta, tonkijat ovat ihania Meillä on G. Winemillereitä.

Varjon kirjan mukaan tiikerinuoliaisen minimiallaskokosuositus on 530l parvelle. Parven minimihän on kuusi kalaa. Meillä on niitä 11 ja ovat tällä hetkellä tonkijoiden kanssa samassa 720-l altaassa. Sinänsä yhteiselo sujuu ihan hyvin, mutta ovathan nuo kalat keskenään ihan kuin eri maailmasta. Olen alkanut ihan tosissaan miettiä, että mihin meille mahtuisi toinen kaksimetrinen allas, johon voisi siirtää tikrut. Tikrut ovat tosi vilkkaita, uivat sinnetänne, ylös ja alas vähän päättömän ja hysteerisen oloisesti. Tonkijat lipuvat majesteettisesti omissa maailmoissaan ja haukkaavat hiekkaa sieltä täältä mennessään. Tikrut ovat myös tosi ärhäköitä syömään tonkijoiden poikaset. Määrästä... Meille tuli ensin kolme, olivat arkoja ja piilottelevia, viihtyivät saviputkissa eivätkä juuri esillä olleet. Sitten tuli neljä lisää ja meno alkoi olla jo vilkkaampaa ja käyttäytyminen muutenkin tikrumaisempaa. Eron 7 -> 11 yksilön välillä huomasi selvästi, ero oli vielä merkittävämpi kuin 3-> 7 yksilöön. Tällä kokemuksella sanoisin, että kymmenen on aikalailla minimi. Nuo 11 tikrua täyttävät kaksimetrisen altaan sen verran tehokkaasti, että epäilen tulevan aika täyttä 160-senttisessä altaassa, jos sinne tulee muitakin kaloja kuin tikruja. Ja meidän porukka on vielä aika pientä, pari 13-senttistä, pari 10-senttistä ja loput jotain 7-8cm paikkeilla.

Tonkijat eivät sulje monnisia pois, tuntuvat tulevan oikein hyvin toimeen samassa akvaariossa (meidän toinen winemilleri-pariskunta on akvaariossa, jossa on myös monnisia, tikrujen kanssa samassa ei monnisia ole, siellä on lisäksi sitten kokoelma plekoja), kunhan valitsee monnislajin, joka tulee toimeen lämpimämmässäkin vedessä.

Monet tonkijathan viihtyvät myös ryhmässä, eivätkä ole niin järkyttävän territoriaalisia ja parisidonnaisia kuin jotkin toiset kalat. Niitä voisi siis varmasti olla enemmänkin kuin pariskunta. Toisaalta jos haluat muitakin lajeja kuin yhtä, sopivia ahvenia voisi olla esim. neitotonkija, sironeitotonkija, lippukirjoahven, ruostekirjoahven, rusokirjoahven..

Parvikalaksi myös joku, joka viihtyy lämpimämmässä vedessä. Äkkiseltään tässä muutamia lajeja, purjebarbi, hehkuburhebarbi, loistobarbi, ceyloninbarbi, verkkobarbi, viisiraitabarbi, rengasbarbi, kirsikkabarbi, sinijuovarasbora, punarasbora, hohtorasbora, saksipyrstö, rusokiilakylki, hohtokiilakylki, kiilakylki. Tetroissa on sitten useampia vaihtoehtoja, esim. suppusuu, tapparakala (tiiviit kansilasit!), kuparitetra, punapäätetra, timanttitetra...

[Maarit_S]

Kiitos kovasti, Zansku, kommenteistasi! On tosi kiva lukea kokemuksistasi ja eri kalalajien yhteensopivuudesta mm. käyttäytymisen osalta. Kirjoituksesi pistää kyllä minut uudelleen harkitsemaan tuota tiikerinuoliaishankintaa, vaikka olin jo melkein päättänyt, että niitä sinne ottaisin.

Tonkijat ovat joka tapauksessa se ykkösprioriteetti, ehkä juurikin muutamia eri lajeja, jos siis tulevat keskenään toimeen.

Kiitos myös noista parvikalaehdotuksista! Täytyypä googlata jokainen noista mainitsemistasi vielä erikseen...

[Akvaharrastaja]

Pakko sanoa tähän väliin, että jos otat akvaarioon joitakin vähän pidempieväisiä kaloja (rihmakalat, taistelukalat, muutamat tonkijat (korjatkaa!) jne.) niin sinuna unohtaisin muutamat barbit ja tetrat. Kirsikkabarbit on todella innoissaan näykkimään pitkäeväisiä kaloja, vaikka useimmissa lähteissä mainitaan, että näykkiminen on hyvin pientä.

Minulla kerran seura-akvaariossa niitä oli, söi taistelukalauroksen elävältä, jonka jälkeen sai kyllä lähtöpassit kun muissakin kaloissa rupesi olemaan tuota näykkimisen jälkiä.

[Sonjagee]

Minun kokemusten mukaan en yhdistäisi tiikerinuoliaisia ja monnisia. Ainakin minulla ilmeni sitä, että nuoliaiset nokki monnisilta silmiä. Aluksi en tätä tajunnut, mutta Varjon Akvaariokalat-kirjassakin siitä taitaa olla maininta. Myös leväbarbeista tiikerinuoliaisten kanssa on huonoja kokemuksia. Partamonnit ja muut kalat ovat saaneet olla rauhassa.