840l kiekkoaltaan suunnittelua

[Piiskuri]

Meillä oli käytössä vuoronperään kaikenlaisia suuria ulkosuodattimia joko yksin tai kaksin kappalein. Lisäksi oli 1-2 Eheim 2252 sisäsuodattimia. Lopulta päädyin ratkaisuun jota kaikissa isommissa yleisöaltaissa ja lammikoissa käytetään, eli hiekkasuodattimeen. Tämän lisäksi on itsetehty valutussuodatin joka on erittäin tehokas hapettamaan vettä. Hiekkasuodattimen pumpulla tehdään vedenvaihdot 32mm letkua pitkin ja puolet sujahtaa vessanpyttyyn alle viiden minutin. Täyttö tosin kestää ainakin vartin.

Aiheesta kirjoitin tuolla http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 8&t=202097

Sinulla näyttäisi juuri sopivasti olevan kokemuksia kaikista näistä kolmesta ulkosuodattimesta (Fluval FX5, Eheim 2260 ja Proffa3 2080), joita olen harkinnut. Osaatko näistä sanoa kokemusten pohjalta merkittäviä eroja? Minkä itse ottaisit toiseksi kahdesta ulkosuodattimesta jos noista kolmesta pitäisi valita?

[Thompson]

Meillä oli käytössä vuoronperään kaikenlaisia suuria ulkosuodattimia joko yksin tai kaksin kappalein. Lisäksi oli 1-2 Eheim 2252 sisäsuodattimia. Lopulta päädyin ratkaisuun jota kaikissa isommissa yleisöaltaissa ja lammikoissa käytetään, eli hiekkasuodattimeen. Tämän lisäksi on itsetehty valutussuodatin joka on erittäin tehokas hapettamaan vettä. Hiekkasuodattimen pumpulla tehdään vedenvaihdot 32mm letkua pitkin ja puolet sujahtaa vessanpyttyyn alle viiden minutin. Täyttö tosin kestää ainakin vartin.

Aiheesta kirjoitin tuolla http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 8&t=202097

Sinulla näyttäisi juuri sopivasti olevan kokemuksia kaikista näistä kolmesta ulkosuodattimesta (Fluval FX5, Eheim 2260 ja Proffa3 2080), joita olen harkinnut. Osaatko näistä sanoa kokemusten pohjalta merkittäviä eroja? Minkä itse ottaisit toiseksi kahdesta ulkosuodattimesta jos noista kolmesta pitäisi valita?

2260 on ainoa joka meillä on vielä käytössä, tosin ei enää isossa tankissa. Hyvin samanlaisia noi kaikki on, ei niiden käyttö juuri eronnut toisistaan. FX5 kanssa sai ehkä temppuilla eniten että sen sai käyntiin pesun jälkeen kun moottori piti irroittaa erikseen pesua varten ja tähän tarvitsee työkaluja.

[joedoe]

Mulla oli 800 litrasessa (240 x 55 x 60) Eheimin 2260 ja 2080 ulkopöntöt ja 2252 sisällä, valaistuksena oli monimetalli 2 x 70w + 2 x 24wt5 hyvin valaisi koko altaan, mutta ei mikään kasvienkasvatus valo , mutta ei kiekkolassa niitä kasveja kauheesti tarvi ollakkaan.
Kiekkoja altaassa oli parhaimmillaan 18 pyrstöä
Suodattimista sen verran, että 2080 on kätevämpi puhdistaa, mutta 2260 on tehokkaampi.

[Sisso]

2x150w riittää hyvin parimetriseen pyttyyn reunoja myöten. Ööö... siis controllerihan ei hoida lannoitusta, paitsi hiilidioksidin. Muut ravinteet, mikrot ja makrot, pitää hoitaa akvaan muutoin mutta jos tykkää laitteista, siihenkin hommaan löytyy automaatteja. Silti (syöttö)määrät täytyy laskea itse.

Akvaan voi teoriassa ladata valoa loputtomasti, mutta kannattaako se? Valoa toki tarvitaan kohtuullisen reippaasti jos tahtoo tällaiset värit http://www.plantedtank.net/forums/ferti ... re-10.html mutta tietyn pisteen jälkeen hyöty (?) muutuu merkityksettömäksi, on vain enemmän hommaa (ja kuluja) karsinnassa ja lannoittamisessa. Valo piiskaa kasveja kasvuun, muuta iloa siitä ei ole kun muut ilot on otettu siitä irti, lähinnä siis hyvät värit ja terve kasvu (->siisti levätön akva). Eli tietyn pisteen jälkeen lopputulos akvan ulkonäön suhteen on sama kuin sopivalla (mikä ikinä se sitten onkaan) määrällä valoa mutta ravinteita kuluu tolkuttomasti ja akvaa saa olla rääpimässä jatkuvasti. Moni on kyllästynyt. Mitä enemmän valoa, sitä häiriöherkempi kokonaisuus: viikko ilman lannotteita tai hiilaria niin kasvit on karseassa kunnossa ellei vähennä valoa samalla. Parhaimmillaan puutokset näkyy parissa päivässä. Kun valitset valosi, valitset kasvilajisi, kasvunopeuden ja hoidon määrän, näin se vaan menee. Kannattaa muuten huomioida, että ton linkin "testipytyssä" on T5t, tosin niitä on paljon, mutta metallit jakaa paljon enemmän PAReja ja niillä on merkitystä kasveille, ei muulla joten watit eivät ole vertailukelposia keskenään. Mutta saapi vitosillakin hyvät värit kuten voimme huomata....!

Lämpimään sopivista kasveista löytyy keskusteluja täältäkin ja englanniksi löytyy paljonkin kun laittaa hakuun discus+plants yms. Esmes täältä vähän vinkkiä mitä etsiä (tai tilata...): http://www.extraplant.com/aquariumplants.html?cat=112 (linkin takana siis nimenomaan kiekkolan kasvit). Lannoitteet kannattaa ehdottomasti hommata jauheina. Mitä tulee kiekoihin ja kasveihin, esimerkiksi jenkit tyrmää TÄYSIN ajatuksen laittaa alta 10cm kiekoja kasviakvaan vaan näkevät ainoaksi vaihtoehdoksi bare bottomin hygienian takia. Kait siinäkin on ideansa. Omat lättyset tuli suunnilleen tuon kokoisina kasviakvaan ja ainoa kokemani miinus on se, ettei niitä tahdo nähdä pusikoista, muuta en osaa asiaan kommentoida. En kuitenkaan laittaisi kiekkolaan kasvinurmea jotta pohja on tarvittaessa helppo putsata (ellei akvassa ole puhtaanapitojoukkoja) ja/tai kiekot saavat syödä pohjalta rauhassa omaan tahtiinsa, mikä sopii niille hyvin. Veden puhtauteen kiekkojen kanssa täytyy kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota kuin keskivertokalaston kanssa, siitä ei pääse mihinkään. Täältä löytyy kaikenlaista juttua, myös paljon kiekko-kasvikasvoista, ehkä sulle jo tuttu osoite mutta laitan kuitenkin: http://forum.simplydiscus.com/forum.php. Noh, noita sellaillessa jonkinlainen suodatin on ihan hyvä olla päällä.

[Piiskuri]

2x150w riittää hyvin parimetriseen pyttyyn reunoja myöten. Ööö... siis controllerihan ei hoida lannoitusta, paitsi hiilidioksidin. Muut ravinteet, mikrot ja makrot, pitää hoitaa akvaan muutoin mutta jos tykkää laitteista, siihenkin hommaan löytyy automaatteja. Silti (syöttö)määrät täytyy laskea itse.

Joo siis juuri tuota hiilidioksidin osuutta tarkoitinkin, oli hieman epäselvästi sanottu. Täytyy yrittää mahdollisimman valmiiksi miettiä tuota valon, kasvien ja lannoituksen suhdetta. Se alkaa oleen kuitenkin jo päätetty, että CO2 järjestelmä tulee ja kyllä sitä kasvillisuutta haluan myös runsaasti. Enemmän kasviakvaariot kuitenkin miellyttävät omaa silmää kuin vähäkasviset. En koko pohjaa sentään ajatellut kasveilla peittää, mutta joihinkin osiin akvaariota haluaisin sitä tuuheaa pohjakasvillisuuttakin joko ihan pohjalle, tai matoksi kivien tai kantojen päälle. Pääasiassa kuitenkin Bilteman hiekkaa tulossa pohjalle ja ihan näkyville jätettäväksi.

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... valaisimet

Tuolta tuota valikoimaa olen nyt selaillut, kun hinnat tuntuisi kohtuullisilta. Toivottavasti ei ihan sekundaa kuitenkaan ole. Olin yhteydessäkin tuonne, ja sieltä suosittelivat tuota 160cm pitkää 3x150W mallia tai toissijaisesti 3x70W. Olivat siellä sillä kannalla, että 120cm 2X150W mallilla jäisi päädyt pimeiksi. Automaattista CO2 järjestelmää hekin siihen kylkeen alkoivat kauppaamaan.

Täytyy tutustua noihin linkkeihin joita laitoit, kiitoksia. Lisää vaan mielipiteitä sekaan niin katsotaan mihin hommat kehittyy.

[Entti_]

Nykyisessä 450l altaassa on juuri tuolta akvaarioon.fi tilattu aqualight mini 1x150w. Allas on 150cm pitkä ja valaisee hyvin koko altaan. Tosin päädyt hieman hämärämmät mutta se ei ole haitannut. Siksi olen varma että 2x150w tulee riittämään 2m altaan valaisuun enemmän kuin hyvin. Tuo aqualight mini on ulkonäöltään ihan siisti...ei yhtä hieno kuin toisen altaan päällä oleva giesemanin monimetalli mutta nätimpi kuin esim. livalit.

[Piiskuri]

Kasvien lannoittamisen ja hoidon vaivasta ja vaativuudesta tulleita ajatuksia:

Aiemmat kokemukset tosiaan rajoittuu nestemäiseen yleislannoitteeseen. Olen tässä opiskellut nyt asiaa tuosta estimative index -menetelmästä, ja jos sillä todennäköisesti homma lähtisi toimimaan, niin ei kuulosta vielä liian suurelta vaivalta ja rahanmenolta (kasvien karsiminen tietysti vielä lisäksi). CO2 menisi automaattisesti ja toivon mukaan suurinpiirtein kohdilleen myös. Ei tuossa tarkemmassa arvojen mittailussa ja sen mukaan asioiden hiomisessakaan ongelmaa ole, mutta tuo voisi olla hyvä tapa aloittaa. Oikeastaan minulla taitaa olla jonkinlainen fiksaatio mittailla asioita. En tunne ruoanlaitossakaan sellaisia käsitteitä kuin "hiukan" tai "hyppysellinen", enkä etenkään "kädenlämpöinen". Tarkkoja lukuja pitää olla

[Piiskuri]

Nykyisessä 450l altaassa on juuri tuolta akvaarioon.fi tilattu aqualight mini 1x150w. Allas on 150cm pitkä ja valaisee hyvin koko altaan. Tosin päädyt hieman hämärämmät mutta se ei ole haitannut. Siksi olen varma että 2x150w tulee riittämään 2m altaan valaisuun enemmän kuin hyvin. Tuo aqualight mini on ulkonäöltään ihan siisti...ei yhtä hieno kuin toisen altaan päällä oleva giesemanin monimetalli mutta nätimpi kuin esim. livalit.

Tämän kokemuksen perusteella varmaankin sitten tuo 120cm pitkä 2x150w olisi jo riittävä pituus. 90cm ja 120cm sitä siellä näkyy olevan. Ja jos reunoille jäisikin hieman vähemmän valoa niin eihän niitä valovaativimpia kasveja juuri niihin kohtiin tarvitse saada. Ja kiekkojenkin kannalta varjopaikkojakin tulisi kuitenkin olla.

[Sisso]

Meilläkin oli 150cm akvassa 1x150w, reunat ei olleet pahasti varjoisat, sinne majoitin ne vähän vähempään valoon tyytyvän peruskauran. Ei toi 3x150w mikään mahdoton määrä valoa ole, mutta tilanteen pitäminen hallinnassa muuttuu aika paljon herkemmäksi kolmannen 150w myötä. Estimative Index on musta hyvä tapa aloittaa lannoittelu, sillä varmistetaan ettei mistään ole eikä tule puutetta mutta se tarkoittaa myös, että lannotteita kuluu helposti tuplamäärä oikeaan kulutukseen nähden ja sitä, että lannotteita kuluu helposti nelin-viisinkertainen määrä nestemäisten lannoitepulojen kylkien ohjeisiin verrattuna. Ja sille tulee hintaa! Siksi suosittelen jauheita. Usein tehdään myös niin, että aloitetaan EIllä, mutta määriä lähdetään tiputtamaan alas hakien sitä omaan akvaan optimaalista tasoa joka vielä riittää hyvin ilman puutosoireita. Näin tein itse ja tiedän täällä monen täällä toimineen vastaavalla tavalla. Matot kantojen ja kivien päällä voi osoittautua kiekkolassa haastaviksi, ne keräävät jonkin verran ryönää (joka taas nostaa sähkönjohtavuutta) mutta ihan jo lämmön takia. Harva sammal porskuttaa noissa lämpötiloissa. Jaava menee, mutta itse en laita sitä enää mihinkään pyttyyn. Yksi riesa riittää, se tahtoo kasvaa ihan jokapaikassa saumoja myöten! Huonosti voiva sammal kerää itseensä levät. Mullakin oli haaveena tosi rehevä akva (kiekkojenkin kanssa) mutta nyt mulle on valjennut miksi ne tuppaa olemaan vähän karunpuoleisia....Vaikka kasvit onkin kaloille ja vesiarvoille hyväksi, kaikki kivat jutut ei vaan toimi kiekkojen kanssa. Mitä tulee ravinteisiin, EIn tavoite fosfaatin suhteen on kiekoille ehkä turhan korkea, ainakin tätä kannattaa säätää alemmas, ja NO3 kannattaa pitää alhaalla, max kympissä. Runsaat/tiheät vedenvaihdot lisäävät lannotteiden kulutusta, koska ravinnetasojen pitäisi olla aina samat mihin kasvit on tottuneet. Heilahtelut näkyy helposti kasvussa epämuodostumina yms ja levääntymisenä. Lähtisin kuitenkin siitä, että ensisijaisesti mietitään kiekkojen spesiaalivaatimuksia ja muu rakennetaan niillä ehdoilla. Etenkin nuoret kiekot on herkkiä ja olosuhteiden pitäisi niillä olla mahdollisimman tasaiset. Isommat lättyset on jo sitkeämpää tekoa, mutta ilmoittavat nekin herkästi jos esimerkiksi vesi on mennyt huonoksi.

[KalaKissa]

Meillä on tällähetkellä nestemäinen lannoitus altaassa kun nyt ei oo varaa hiilari systeemiin. Kasvit kasvaa tällähetkellä todella hyvin mutta levää alkoi hitusen tulemaan kun kevät/kesä aurinko sinne aina aamuisin paistaa. Ajattelimme kyllä hankkia jotkut sälehkaihtimet mitkä olis aamuisin kii ettei ihan leväks mene allas, verhot meillä kyllä on mutta on ärsyttävää repiä niitä edestaksas kun meillä on isompi ikkuna ja lasiovi tossa kun parveke on. Varmaan toi levävaihe menee itsestään ohi kun allas tasapainottuu enempi vielä. Musta tuntuu että kasvienhoidon opetteluun menee enempi aikaa kun kalojen hoitoon. Piiskuri sellaisen pienen varoituksen annan että 70cm korkeeta allasta on jo aika vaikee putsata sisäpuolelta (laseja siis ) kun mulle tuottaa vaikeutta ton 60cm korkean altaan kanssa. Tuli meinaan sellainen migreeni että hohhoh kun muutaman tunnin altaan laseja kunnianhimoisesti putsailin.
Voitte antaa muuten kokeneemmat yleisesti vinkkiä että miten hoidetaan korkean altaan sisäpuolen laseja ? Onko millaiset levämagneetit hyviä hoitaan asian ?

[Sisso]

Muutaman tunnin laseja putsailit? Outs. Jos homma on balanssissa, laseihin kertyy vain kevyt höttö, joka lähtee helposti vaikka taikasienellä pyyhkäisemällä kerran viikkoon. Meiltä löytyy JBLn Floaty-merkkinen levämagneetti jota käytän jos laiskotuttaa käsin putsaaminen tai on kiire, mutta ei toi poista kunnolla levää jos vaan huitasee lasin sillä, muuten ihan näpsäkkä vekotin. Akva ehkä asettuu levän suhteen ajan kanssa mutta tyypillinen ongelmakuvio menee niin, että akvan perustamisen jälkeen tulee piilevä (ja/tai vihersammennus), jonka jälkeen akvan läpi marssii erinäinen kokoonpano eri värisiä, -muotoisia ja -hajuisia leviä, jonka jälkeen, tyypillisisesti 2-4 kk akvan perustamisen jälkeen, paikalle hiipii tupsulevä joka on jäädäkseen jos sille ei tehdä mitään ja/tai rihmalevä joka kuvittelee olevansa versokasvi ja nauttii myös niiden eduista. Mutta se on merkki hyvistä oloista ja siihen löytyy onneksi hyvät myrkyt. Sen sijaan tupsu.... Se istuu jos palikoita ei laiteta kohdilleen. Tarkoittaa valo-ravinne-tasapainoa ja näitä keinojahan on akvasta riippuen monia. Mitä vähemmän on valoa, sen helpommin ravinteet ja valo "kohtaavat" toisensa. Njaa, täplälevästä ei pääse ikuna eroon kun valoa on reippaasti, mutta se harvoin muodostuu ongelmaksi vaan sitä kertyy hiukan vain laseihin eikä se istu kovin tiukasti vaan lähtee helposti esmes luottokortilla. Meillä ei ole täplää sen jälkeen näkynyt missään kun T5t lähti ja tuli T8t. Jos alusta asti menee riittävästi ravinteita (Co2 on myös ravinne) suhteessa valoon, ei tule juuri lainkaan leviä tai vain vähän/hetkellisesti kun akva hakee tasapainoaan.

Nestehiiltä voi käyttää kuuriluonteisesti kaksi- jopa kolminkertaisia annostuksia kunhan nostaa annoksen hitaasti ja seuraa tarkasti kalojen vointia. Tämä sitten ihan omalla vastuulla, se ei musta ole 100% turvallinen aine aina ja kaikissa olosuhteissa, mutta toimiessaan oikein mainio. Sitä voi käyttää vaikka menisi paineellinenkin jos esimerkiksi haluaa vauhdittaa tupsun häipymistä. Meillä mennään nyt viidessä pytyssä sen kanssa paineellisten sijaan ja olen tuloksiin tyytyväinen mutta eipä ole valoakaan paljoa.

+1^ Meillä oli aikanaan 70cm korkea akva ja vaikka olen 178cm pitkä eikä edes etuvarustus haittaa kumartelua, teki vähän tiukkaa sen kanssa. Onhan se näyttävä, mutta ei enää ikinä... Lasit vielä jotenkin putsaa, mutta se pohjan hoito, lappoaminen (tätä pitää harrastaa kiekkojen kanssa säännöllisesti ryönän poistamiseksi), istuttamiset jne!

[KalaKissa]

No se lika mitä laseista putsasin niin oli sellasta kevyttä höttöö mutta kun en tiedä mitä se on nimeltään , sitä mä prituntia putsailin sellasella puhtaalla tiskirätillä (paketista otettu täysin käyttämätön siis ) laitettu kumilenkillä leväraappaan. menin ton altaan etulasin ja sivulasit silleen millin tarkasti jokakohdan vetelin paitsi takalasi on vaikee kasvienkin takia. Täytyypä itse sitten varoa että ei lähe tulemaan mitään pahempaa levää esim. just toi tupsulevä ... Oho tää meni ihan mun torinointiin... Sorry Piiskuri.

[Piiskuri]

Ei haittaa, kyllähän toi ison altaan puhdistus ihan hyvin aiheeseen liittyy

[Piiskuri]

Meilläkin oli 150cm akvassa 1x150w, reunat ei olleet pahasti varjoisat, sinne majoitin ne vähän vähempään valoon tyytyvän peruskauran. Ei toi 3x150w mikään mahdoton määrä valoa ole, mutta tilanteen pitäminen hallinnassa muuttuu aika paljon herkemmäksi kolmannen 150w myötä. Estimative Index on musta hyvä tapa aloittaa lannoittelu, sillä varmistetaan ettei mistään ole eikä tule puutetta mutta se tarkoittaa myös, että lannotteita kuluu helposti tuplamäärä oikeaan kulutukseen nähden ja sitä, että lannotteita kuluu helposti nelin-viisinkertainen määrä nestemäisten lannoitepulojen kylkien ohjeisiin verrattuna. Ja sille tulee hintaa! Siksi suosittelen jauheita. Usein tehdään myös niin, että aloitetaan EIllä, mutta määriä lähdetään tiputtamaan alas hakien sitä omaan akvaan optimaalista tasoa joka vielä riittää hyvin ilman puutosoireita. Näin tein itse ja tiedän täällä monen täällä toimineen vastaavalla tavalla. Matot kantojen ja kivien päällä voi osoittautua kiekkolassa haastaviksi, ne keräävät jonkin verran ryönää (joka taas nostaa sähkönjohtavuutta) mutta ihan jo lämmön takia. Harva sammal porskuttaa noissa lämpötiloissa. Jaava menee, mutta itse en laita sitä enää mihinkään pyttyyn. Yksi riesa riittää, se tahtoo kasvaa ihan jokapaikassa saumoja myöten! Huonosti voiva sammal kerää itseensä levät. Mullakin oli haaveena tosi rehevä akva (kiekkojenkin kanssa) mutta nyt mulle on valjennut miksi ne tuppaa olemaan vähän karunpuoleisia....Vaikka kasvit onkin kaloille ja vesiarvoille hyväksi, kaikki kivat jutut ei vaan toimi kiekkojen kanssa. Mitä tulee ravinteisiin, EIn tavoite fosfaatin suhteen on kiekoille ehkä turhan korkea, ainakin tätä kannattaa säätää alemmas, ja NO3 kannattaa pitää alhaalla, max kympissä. Runsaat/tiheät vedenvaihdot lisäävät lannotteiden kulutusta, koska ravinnetasojen pitäisi olla aina samat mihin kasvit on tottuneet. Heilahtelut näkyy helposti kasvussa epämuodostumina yms ja levääntymisenä. Lähtisin kuitenkin siitä, että ensisijaisesti mietitään kiekkojen spesiaalivaatimuksia ja muu rakennetaan niillä ehdoilla. Etenkin nuoret kiekot on herkkiä ja olosuhteiden pitäisi niillä olla mahdollisimman tasaiset. Isommat lättyset on jo sitkeämpää tekoa, mutta ilmoittavat nekin herkästi jos esimerkiksi vesi on mennyt huonoksi.

Tältä pohjalta varmaan jonkinlaisella kompromissilla täytyy jatkaa, kun kuitenkin ne kiekot on ensimmäinen ajatus päälajiksi ollut. Ellei sitten rehevien kasviakvaarioiden kuvia katsellessa ja haaveillessa lähdekin kääntymään koko asetelma toisin päin.. Noh, eiköhän se silmää miellyttävä kompromissi kuitenkin lopulta löydy. Varmaankin siihen 2x150w päädyn, koska sen kuitenkin pitäisi kaikkeen riittää eikä kolmannelle varsinaisesti ole tarvetta.

Lannoitteet jauheina vaikuttaa ehdottomasti järkevältä. Ilmeisesti ulkomailta on ihmiset tilailleet edullisemmin ja lieneekö saatavuuskin parempi? Jotain kauppaa tässä jo katselinkin, mutta hukkasin jo osoitteen missä ketjussa oli kun niitä on ollut tässä varmaan kymmeniä auki.

[Sisso]

Itse olen tilannut täältä koska otan vähän pienempiä määriä eli n 2kg kerralla jauheita: http://www.aquariumfertilizer.com/, mutta täältäkin on joku tilannut ja kehunut: http://www.fluidsensoronline.com/. Kolmas mieleeni juolahtava paikka tilata: http://greenleafaquariums.com/ mutta onhan noita muitakin. Painossa mitattuna kaliumia kuluu melkein tuplaten verrattuna nitraattiin, fosfaattia taas kuluu hyvin vähän. Mikroja hmmm.... selvästi, rautaa ehkä riippuen sisältääkö mikro sitä minkä verran. Kaliumnitraatin tuominen Suomeen ei ole lailista, jokainen päättäkööt tahoillaan miten sen kanssa tekee, mutta sitä myydään myös AWlla ihan laillisesti. Satek myy sitä myöskin, mutta kovaan hintaan. Jos mietit levittimen hankintaa, noista em. webbikaupoista saattaa löytyä varsin päteviä mutta tiedä sitten riittääkö minkään kapasiteetti kunnolla ton kokosessa pytyssä, en ole tutustunut levitintarjontaansa kovin tarkasti. Levitin kannattaa olla oikeasti hyvä, se maksaa itsensä takaisin! Ja pikku vinkkinä; jos aijot hommata jatkuvanäyttöisen C02-testin, osta jostain noista sammalla jos tilaat, sen säilöön tuleva liuos samalla, esim KH4, jotta testi on luotettava. Jotain tämän tapaista siis: http://greenleafaquariums.com/co2-drop- ... ndard.html

[Piiskuri]

Hyvää Juhannusta! Hieman voisin projektia päivitellä, jos vaikka jollain muullakin vastaavat mietinnät ajankohtaisia.

Ulkosuodattimiksi on nyt valikoitumassa Fluval FX5 ja JBL CristalProfi Greenline e1501.

Valaistukseksi tulee todennäköisesti kaksi erillistä 150W monimetallia, koska mallit joissa kaksi polttimoa olisi yhdessä rungossa ovat hieman lyhyenpuoleisia. Ajatus olisi kuitenkin niitä kasveja sijoitella juuri niihin reunoihin ja saada valoa sinne ja jättää keskelle enemmän vapaata aluetta. Toinen vaihtoehto joka hinnaltaan on lähes sama, olisi 3x150W samassa rungossa joka olisi jo 160cm pitkä ja ylettyisi lähelle reunoja. Voisihan siitä sen keskimmäisen polttimon ottaa pois ja käyttää vain kahtakin. Tämän osalta asia on vähän auki, että kummalla tavalla kannattaisi tehdä.

Valon kavereiksi tulee automaattinen CO2 järjestelmä ja EI lannoituksella lähden liikkeelle ja sitä sitten kalojen ja kasvien mukaan muokkaamaan, kunhan sinne asti joskus syksymmällä päästään. Heinäkuun aikana olisi tarkoitus saada allasta aloiteltua kunhan ensin saisi muutonkin tehtyä...