Mikä isompi kalalaji sopisi sukarapujen kanssa?

[marleena]

Hei!

Minulla on vielä kypsymässä 180 litrainen akvaario, johon sain sattumalta kasvien matkassa sukarapuja (joita en ollut alunperin asukkaiksi suunnitellut). Mutta koskapa ne siellä nyt asuvat niin saavat luvan olla, sillä lapset jo ehtivät niihin ihastua Alunperin olin ajatellut kalastoon ottaa jonkin kirjoahvenparin, mutta eikös se lienisi nyt huono idea näitä sukarapuja ajatellen? Tässä kohtaa menen ihan lukkoon, kun en nyt yhtä-äkkiä hoksaa, mikä hieman isompi kala jättäisi nuo sukat rauhaan ja silti miellyttäisi silmääni... Haluaisin jonkin katseenvangitsijan, sen perus-tetra-parven lisäksi.

Vinkkejä kehiin!

[Fisutar10]

Hei!

Minulla on vielä kypsymässä 180 litrainen akvaario, johon sain sattumalta kasvien matkassa sukarapuja (joita en ollut alunperin asukkaiksi suunnitellut). Mutta koskapa ne siellä nyt asuvat niin saavat luvan olla, sillä lapset jo ehtivät niihin ihastua Alunperin olin ajatellut kalastoon ottaa jonkin kirjoahvenparin, mutta eikös se lienisi nyt huono idea näitä sukarapuja ajatellen? Tässä kohtaa menen ihan lukkoon, kun en nyt yhtä-äkkiä hoksaa, mikä hieman isompi kala jättäisi nuo sukat rauhaan ja silti miellyttäisi silmääni... Haluaisin jonkin katseenvangitsijan, sen perus-tetra-parven lisäksi.

Vinkkejä kehiin!

Haarniskamonnipari:) Suosikkini. Kuin nallekarhuja, vaikka kohtu isoja:). Linssiluteita ja ahmatteja.

[hh_]

Itse kokemuksen perusteella sanoisin että rapuset seura-akvaariossa ovat ongelma.
Harvat kalat eivät näitä suuhunsa pistele. Ahvenet syövät pikkueliöt kitusiinsa melkeimpä satavarmasti.
Barbien ruokalistalle meillä myös katosi useampi yksilö.

Ovatpa meillä jopa tetrat ovat näitä syöneet, ja eräs rihmakalauroskin otti elämäntehtäväkseen teurastaa rapuja, kun vain kiinni sai. Liekkö pääsi lihan makuun.

Lopulta kyllästyimme rapujen puolesta pelkäämiseen ja laitoimme oman pöntön niille pystyyn.

Populasta on tällä hetkellä jäljellä enää muutama, asustavat seeprakalojen ja kultasinisilmien kanssa. En tiedä ovatko kyseiset kalat harventaneet kantaa. Tuonne seuralaan on tulossa nyt uutta verta, jospa saataisiin populaatio taas elpymään.
Runsas kasvillisuus auttaa asiaa, ravut pääsee kivasti piiloon.

Haarniskamonnia en itse kyllä 180l laittaisi,on kuitenkin kohtuu isoksi kasvava kala, vaikkei mikään vilkas uimari olekaan. Luonnottomalta näyttää mielestäni isot kalat liian pienissä tankeissa. :/
Vaan mielipiteitä on tosin monia, Varjon kirjassakin taitaa yhdelle olla suosituksena se 160l. Vaan pari kolme yksilöä vaatii kyllä jo sen min.250l altaan..

[Fisutar10]

Itselläni taas noita sukarapuja on joka pytyssä kosolti. Kun ulkosuodattimen putsaa, on varma katras siellä kasvamassa. Runsas kasvillisuus auttaa myös paljon. Enpä ole ehtinyt jokaista sukarapuani vahtia ja toisaalta voi olla hyväkin, että jokin kala verottaa hieman sukarapukantaa, ettei lisäänny räjähdysmäisesti. MUtta varmasti jotkut kalalajit vetävät koko kannankin sileäksi...Itse en ole moista havainnut omien kalojeni kanssa.

[Sinfonia]

Joskus aikanaan hankin itselleni yhteen akvaarioon 6kpl sukarapuja. Kyseessä oli pieni 40l akvaario, missä ei ollut muita asukkaita noiden lisäksi. Parin kuukauden päästä huomasin, että kaikissa viidessä akvaariossani asui ainakin parisataapäinen sukarapujengi. Ilmeiseisti alunperin kasvien mukana oli muutama yksilö siirtynyt akvaariosta toiseen, ja sitten ne lisääntyivätkin varsin reippaaseen tahtiin... Ainakaan omat lehtikalat, punatimantit, palettikalat jne kirjoahvenet saatika nuoliaiset eivät noita saaneet poskeen pisteltyä siinä määrin, että rapujen määrä olisi mihinkään suuntaan vähentynyt tai edes pysynyt ennallaan... Ne vain lisääntyivät ja lisääntyivät Ilmeisesti oli sen verran paljon kasveja ja muita suojia, että niitä ei ahdisteltu. Tai sitten lisääntyivät sellaiseen tahtiin, ettei niitä jaksettu enää syödä Eli tuolla kokemuksella laittaisin kyllä seura-akvaarioonkin.

[Fisutar10]

Joskus aikanaan hankin itselleni yhteen akvaarioon 6kpl sukarapuja. Kyseessä oli pieni 40l akvaario, missä ei ollut muita asukkaita noiden lisäksi. Parin kuukauden päästä huomasin, että kaikissa viidessä akvaariossani asui ainakin parisataapäinen sukarapujengi. Ilmeiseisti alunperin kasvien mukana oli muutama yksilö siirtynyt akvaariosta toiseen, ja sitten ne lisääntyivätkin varsin reippaaseen tahtiin... Ainakaan omat lehtikalat, punatimantit, palettikalat jne kirjoahvenet saatika nuoliaiset eivät noita saaneet poskeen pisteltyä siinä määrin, että rapujen määrä olisi mihinkään suuntaan vähentynyt tai edes pysynyt ennallaan... Ne vain lisääntyivät ja lisääntyivät Ilmeisesti oli sen verran paljon kasveja ja muita suojia, että niitä ei ahdisteltu. Tai sitten lisääntyivät sellaiseen tahtiin, ettei niitä jaksettu enää syödä Eli tuolla kokemuksella laittaisin kyllä seura-akvaarioonkin.

Juu, samoilla linjoilla . Kun saa hyvän rapukannan, riittävästi alkurapuja sekä hyvät olosuhteet veden ja sisustuksen suhteen, nehän lisii kuin banaanikärpäset vesimelooniaikaan .

Olen yhdellä harrastajalla Stadissa nähnyt isoja vihertäviä sukiksia akvan pohja täynnä, jossa oli plekoja ja kiekkokaloja. Sieltä sai kaupanpäälle pari haavillista kestäviä ja viriilejä sukiksia .

[joedoe]

Sama homma, kiekkolassa sai sukikset olla rauhassa, ei ainakaan 50 päinen populaatio vähentynyt yhtään.
Altaassa oli myös Tetroja, monnisia ja Plekoja.

[marleena]

Raaps, raaps... *raapii päätään* Pikkuisen tuli eriäviä kommentteja aiheeseen, mutta valaisevia silti jokainen. Ehkäpä voimme päätellä, että kalat kuin akvaariotkin ovat yksilöitä, eikä voi aina yleistää. Meillä en ole ainakaan huomannut rapujen vielä lisääntyneen, joten jos ensimmäiset altaaseen saapuvat kalat alkavat heti ensitöikseen popsia nuo harvalukuiset suihinsa, on koko rapukanta mennyttä. Kai aloitan kalojen hankinnan sieltä tetra päästä ja otan sitten vaikka niitä haaveilemiani kääpiöahvenia vähän myöhemmin. En toki mitään valtavia mötkäleitä tuon kokoiseen altaaseen haaveillutkaan, jotain kuitenkin viidestä sentistä pidemmäksi kasvavaa.

[joedoe]

Rapujen selviytyminen on myös pitkälti siitä kiinni, minkälaisia piilopaikkoja niille on. Kasvitiheikköjä, sammalpuskia ym.

[Fisutar10]

Rapujen selviytyminen on myös pitkälti siitä kiinni, minkälaisia piilopaikkoja niille on. Kasvitiheikköjä, sammalpuskia ym.

Juu, ihan varmasti:). Sinulta ostetut sukikset ovat vallan mainiosti selvinneet kalojeni makupaloilta:). Hyviä kasveja varmaankin erilaiset sammalet, jaavansaniainen ja nyttemmin hirveä joukkio on veden pintaosissa amerikankilpukan juuristossa:).

[amj]

Olen myös miettinyt mitä kaloja voi laittaa sukarapujen kanssa samaan altaaseen, niin että sukaravut eivät tule syödyksi. Onko kenelläkään kokemuksia rihmakaloista samassa altaassa sukarapujenkanssa?

[Sinfonia]

Itselläni oli sukarapujen kanssa mm. helmi- ja kääpiörihmoja, muistaakseni myös sinirihma jossain vaiheessa. Ainakaan mitään merkkejä rapukannan vähentymisestä tai edes lisääntymistahdin hidastumisesta ei noiden kanssa huomannut

[noxyou]

sopiikohan taistelukala? kysy minä

[amj]

Itselläni oli sukarapujen kanssa mm. helmi- ja kääpiörihmoja, muistaakseni myös sinirihma jossain vaiheessa. Ainakaan mitään merkkejä rapukannan vähentymisestä tai edes lisääntymistahdin hidastumisesta ei noiden kanssa huomannut

Minkä kokoisessa altaassa sinulla ne oli, ja mitä muita kaloja sielä oli? Entä oliko miten kasveja?

[Sinfonia]

Minulla oli noiden kanssa myös taistelukaloja, ei ongelmia.

Akvaarioiden koot oli 40l-640l ja kasvillisuus oli kaikissa melko runsas/ runsas. Yhdessä akvaariossa oli jossain kohti hillitympi kasvillisuus, mutta kyllä ne ravut sielläkin porskutti. Ulkosuodatin tosin osoittautui siellä jossain kohti ravuille ongelmaksi, kun pienet ravut meni suojasta huolimatta suodattimeen. Sukkahousuviritys tosin pelasti tilanteen Muina kaloina eri akvaarioissa oli mm. raitanuoliaisia, pieniä tetroja, monnisia, haarniskamonneja, lehtikaloja, kirjoahvenia jne, eli vaikka mitä akvaarioista riippuen Välillä kalalajit vaihtui, mutta sukaravut pysyi...

[marleena]

Päädyin lopulta laittamaan ravuille uiviksi kavereiksi kirsikka- ja mustatetroja. Tässä viikon aikana rapukanta on mielestäni kuitenkin harventunut, vaikka kaloja ei niillä vielä haittoina ollutkaan. Aurinko ja lamput nostavat lämpötilan päivän aikana noin 29 asteeseen, vaikka lämmitin on pöytälaatikossa. Onkohan tuo lämpö ollut osalle ravuista liikaa, mitä olette mieltä?

[Elena_]

Ei tuon 29 asteen pitäisi vielä olla letaali tavan kirsikka/maatiaissukiksille. Mutta itselläni nuo mustatetrat olivat oikeita ravunteurastuskoneita, muutenkin ovat yksiä p*rkeleen piraijoja, mutta lähinnä kiusaavat vain toisiaan, eivät muita kaloja.

[hh_]

Meillä ainakin rapusia rupesi tipahtelemaan tasaiseen tahtiin viime kesänä kun pikkukipossa lämmöt nousi +27.
Eli eivät ainakaan meillä selvinneet noin lämpöisessä vedessä.

Mustatetroista myös huonoja kokemuksia rapujen seuralaisina, ovat oikeita tappokoneita. Pirajoita, syövät kyllä kaiken mikä eteen tulee ja kiinni saavat.

Myös taistelukala oli melko hurja aikanaan halkaistessaan ravun keskeltä kahtia.

Nyt tuli seuralaan uusi satsi rapuja ja vähän huonolta tilanne näyttää, hetipä iskevät kalat kimppuun ja pyörivät puskissa ja pohjalla saalistamassa.

Runsas kasvisto on kyllä kaiken a ja o jos haluaa saada ravut elossa pysymään seuralassa, toivottavasti meilläkin muutama hengissä säilyy.

[marleena]

Meidän mustatetrat on toistaiseksi käyttäytyneet todella mallikkaasti tuolla yhteisössä. Tietenkin ne ovat itse vasta tulleita ja saattavat sen vuoksi olla vielä vähän hämillään. En siis ole nähnyt niiden rapuja hätistelevän. Epäilin tosiaan korkean lämpötilan olevan harvenemisen syynä... Pitää varmaankin tässä syksympänä ottaa rapukantaan vahvistusta, jospa ne sitten pärjäisivät paremmin kun kesä ja kuumuus ovat takana päin.