Kalastoa 140 litraiseen

[siniusva]

Hei kokeneet akvaristit, tarvitsen suunnitteluapua, ettei tule tehtyä hölmöjä hankintoja laariin. Akvaarioliikkeessä kun ihastuu johonkin kalaan niin onkin ikävä jos se ei yhtään sovikaan altaaseeni.

Minulla on 160 litrainen akvaario. Ostaessani akvaarion mukana tuli kalat, mutta nyt olen löytänyt isopurjeelle ja lehtikaloille uuden kodin. Safiiritetrat jäävät. Vesitestejä en ole tehnyt kuin nitriitin osalta (0 oli), joten pH ja muista en osaa vielä sanoa (tilasin juuri testejä netistä ja toivottavasti pian saapuvat). Vesijohtovesi on käsitykseni mukaan täällä keskikovaa. Veden arvoja voin sitten säädellä sopivaksi kun oikeat lajit löytyvät. Safiiritetrojen vaatimuksista lähden kun niitä on altaassa ja etsin niiden kanssa sopivia lajeja. Nyt altaassa näytti lämpö olevan 26-27 astetta.

Altaan mitat 100x40x40. En halua liian tiivistä tunnelmaa altaaseen. 9 kpl:n safiiritetraparven lisäksi ajattelin jotain näyttävää pariskuntaa ja pohjalle talkkareita. Plekoihin olen kovasti ihastunut hetken luonani majailleen isopurjeen myötä. Jokin pienempi sopiva plekolaji olisi mukava altaaseen saada. Pitääkö jokin plekolaji laaria puhtaana vai olisiko hyvä ottaa jokin muu "talkkarilaji" myös hommiin? Sopiiko jokin plekolaji esim. partiksen kanssa samaan altaaseen? Sokkelopleko ja hieroglyfipleko vaikuttivat mielestäni kivoilta.

Osaatteko ehdottaa jotain näyttävää kirjoahvenpariskuntaa altaaseeni?

EDIT: Hieman jokin aika sitten kiehtoi paratiisikalat. Mitenkähän olisi sen lajin sopivuun laariin?

[hh_]

Paratiisikalat tykkäävät huomattavasti vilpoisammasta vedestä, eli lämpötilojen puolesta ei mene noihin arvoihin. Vaikka näilläkin lämpötilahaarukka on hilattu tuonne 27 asteen paikkeille, on noin lämmin vesi meidän kokemuksen myötä liian tukalaa niiden makuun.
Meillä viihtyivät aikanaan siellä 24 asteen tuntumilla, lämpöisemmässä käytös muuttui todella verkkaiseksi ja apaattiseksi, möllöttivät vain paikallaan. Viileässä olivat mukavan eloisia.

[päivänvarjo]

Muutama pienikokoinen kääpiöahvenlaji joihin itse ihastuin aikanaan olivat loistikääpiöahven, töyhtökääpiöahven ja timanttikirjoahveen. Nuo ainakin menevät yksiin lämpötilan kanssa, mutta tietysti vaikuttaa muut arvot, kunhan testisi tulevat.

Sokkeloplekolla ja hieroglyfiplekolla näyttäisi olevan aika lailla samat vaatimukset. Itselläni oli samassa lämmössa yksi hieroglyfi saman kokoisessa altaassa, ja siellä ihan viihtyi. Vielä ainakin yksi ihan kiva pleko mikä menisi olisi linnunratapleko.

partikselle/pienelle plekollehan suosirus on 100l per kala mutta jos tulevat keskenään toimeen niin kyllä tuonne partis ja pleko mahtuisi. Itselläni on kolme vielä keskenkasvuista partista ja aikaisemmin niiden kanssa tuo hieroglyfipleko 160l akvaariossa, eikä niiden yhteiselossa ollut mitään ongelmaa. Noh... samalle kurkullehan eivät mahdu joten kaikilla oli aina omat. Tietenkin ennaltakäsin ei voi tietää mitä tapahtuu koska jos eivät tulekkaan sitten toimeen niin voivat tapella ikävästi. Asiaan voi auttaa jos rakentaa akvaarioon paljon piilopaikkoja ja koloja reviireiksi, etteivät ainakaan niistä joudu kinaamaan.

[siniusva]

Sokkeloplekolla ja hieroglyfiplekolla näyttäisi olevan aika lailla samat vaatimukset. Itselläni oli samassa lämmössa yksi hieroglyfi saman kokoisessa altaassa, ja siellä ihan viihtyi. Vielä ainakin yksi ihan kiva pleko mikä menisi olisi linnunratapleko.
partikselle/pienelle plekollehan suosirus on 100l per kala mutta jos tulevat keskenään toimeen niin kyllä tuonne partis ja pleko mahtuisi. Itselläni on kolme vielä keskenkasvuista partista ja aikaisemmin niiden kanssa tuo hieroglyfipleko 160l akvaariossa, eikä niiden yhteiselossa ollut mitään ongelmaa. Noh... samalle kurkullehan eivät mahdu joten kaikilla oli aina omat. Tietenkin ennaltakäsin ei voi tietää mitä tapahtuu koska jos eivät tulekkaan sitten toimeen niin voivat tapella ikävästi. Asiaan voi auttaa jos rakentaa akvaarioon paljon piilopaikkoja ja koloja reviireiksi, etteivät ainakaan niistä joudu kinaamaan.

Pohjakalojen suhteen, voisin siis ottaa yhden partamonnin ja yhden pienemmän plekon? Täytyykin kehitellä paljon piilopaikkoja. Selailin hieman plekoista tietoa, hieroglyfi ja sokkelo eivät ilmeisesti ole kovin ahkeria puhdistajia? Olisiko jokin puroplekolaji parempi puhdistaja?

Paratiisikalat tykkäävät huomattavasti vilpoisammasta vedestä, eli lämpötilojen puolesta ei mene noihin arvoihin. Vaikka näilläkin lämpötilahaarukka on hilattu tuonne 27 asteen paikkeille, on noin lämmin vesi meidän kokemuksen myötä liian tukalaa niiden makuun.
Meillä viihtyivät aikanaan siellä 24 asteen tuntumilla, lämpöisemmässä käytös muuttui todella verkkaiseksi ja apaattiseksi, möllöttivät vain paikallaan. Viileässä olivat mukavan eloisia.

Aivan, niinhän tiedoissa näyttää että paratiiseilla lämpö 16-26, kun taas safiiritetroilla 24-27. Eli esim. 25 asteen lämpö olisi paratiiseille ylärajoilla ja safiiritetroilla suht. alarajalla.. En tiedä missä lämmössä tai vesiarvoissa safiirini ovat tottuneet edellisessä paikassa olemaan, mutta nyt muutaman päivän luonani olleena ovat ainakin näyttäneet voivan hyvin kun lämpömittari on näyttänyt 26-27. Voisin kyllä safiireillekin kokeilla 25-26 lämpöä, ettei olla ihan niiden ylärjoilla.
Kirjoahvenista voisikin löytyä joku kiva. Mielessä olisi joku n. 10 cm pituuteen kasvava laji, joka saisi olla väristykseltään näyttävä. Perhoskirjoahven voisi olla kiva, mutta olen lukenut että voivat olla "heikkoja" (?). Palettikala tai lippukirjoahven voisi myös ehkä sopia (?)

Mutta vesitestien tuloksia odotellessa. Helpointa olisi jos löytäisi suoraan jo altaassa oleviin vesiarvoihin sopivat kalat, jotta minun ei tarvisi alkaa tekemään mitään taikatemppuja vedelle

[hh_]

Suurinosa peloista vaatii tuota erittäin lämmintä vettä viihtyäkseen, ehdoton minimi tuntuu olevan tuo 26, monet suosivat sitä 27-28 asteen lukemia.
Myös hapekas ja virtaava vesi on plekoille yleensä tarpeen. Partamonni on tosin poikkeus, se menee missä vaan

Suurimmalle osalle ahvenistakin tulloo hiki noissa plekolämmöissä, perhoskirjo on yksi joka niihin arvoihin ainakin menee.
Tosin tämän lajin kohdalla se herkkyys on usein mistä varoitellaan paljonkin.
Loistokääpiöahven on toinen lämpöisessä viihtyvä laji.

[päivänvarjo]

Juu parasta vain odotella aluksi niitä testejä ettet kiinny etukäteen johonkin lajiin liikaa, koska se harmittaa jos ei sitä voikkaan hankkia.

Jos suunnittelet lämmön laskua 25-26 asteeseen niin plekolle se on aika viileää, kun ne ovat lämpimän veden kaloja.

Palettikaloista olen usein kuullut että ovat hyvin reviiritietoisia ja äkäisiä, ja että ovat kovia lisääntymään ja poikasista on hyvin vaikeata päästä eroon. Itse ihastuin loistokääpiöahveniin kun näin niitä kurjessa. Urosten pyrstöevästä tulee aivan mieleen kynttilän liekki.

[siniusva]

Kiitoksia kommenteista!

Vähän mietiskelin, että jos ahvenpariskunnan sijasta akvaan sopisi sinirihma, luin että ne pärjäisivät yksinäänkin?

Vähän kiehtoisi seuraavanlainen yhdistelmä: (Kokosin sulkuihin löytämäni vaatimukset lajeille)

9kpl safiiritetra "Hyphessobrycon columbianus" (pH 5,5–7; 24–27°; pehmeä vesi)
1kpl sinirihmakala "Trichogaster trichopcerus" (pH 6–8, 23–28°, miel. pehmeä, mutta ei niin kovin suurta merkitystä Faunattaren tietojen mukaan)
1kpl mustanaamiopleko L103 "Peckoltia sp. vittata" ( pH 5,5–7,5; 25–29°, veden kovuus ??)
1kpl tulipartamonni L059 "Ancistrus hoplogenys" (pH 6–7,5; 22–27°, veden kovuus ??)

Pyrkisin pitämään altaan veden n. 26–27°, pH n. 6,5 ja hieman pehmeänä? Luultavasti testit tulevat vasta maanantain postin mukana, eli en pääse altaan nykyistä vettä vieläkään testaamaan. Mutta jos vesi osoittautuu keskikovaksi, onko silloin vaikea muuttaa kovuutta jollain tapaa näille lajeille sopivaksi vai lähdenkö lajien etsintään uusista lähtökohdista? Kuitenkin altaassa uiskentelee jo tetrat, jotka vaatimat pehmeää pH alle 7 vettä, joten eiköhän siihen ainakin mun täytyisi pyrkiä muuttamaan vettä?

Tarkoitus on saada laariin paljon piilopaikkoja ja jonkun verran kasveja. Kasvien kanssa olen näin aloittelijana myös hukassa, että mitä kannattaisi hankkia. Korkeutta akvalla on vain 40cm, eli mitkään kovin korkeat kasvit ei käy. Tällä hetkellä laarissa on pari miekkakasvia ja alku jotain muuta mitä en nyt osaa nimetä.

Huomenna lähtee altaasta uuden kodin saaneet lehtikalat ja isopurjepleko, joten pääsen sen jälkeen sisustamaan laaria uuteen uskoon.

[siniusva]

Pleko ja lehtikalat lähtivät eilen uuteen kotiin, safiiritetrat jäivät... MUTTA viime yönä on suodatin lakannut toimimasta Jouduin aamulla lähtemään töihin, joten pääsen suodatinkaupoille vasta illalla. Altaassa on lauantaina tehty 50% vedenvaihto ja eilen n. 30%:nen jotta sain lähtevät kalat siirrettyä. Kalojen muutto-ohjeiden mukaisesti paastotin kaloja ennen muuttoa pari päivää, tetroille annoin ruuan eilen illalla muiden kalojen lähdettyä maailmalle, joten tuskin paljon on vedessä ainakaan pilaantuneita ruokahiukkasia. Pärjäävätkö tetrat altaassa iltaan, jolloin saan uuden suodattimen? Riskinä varmaan nitriitin nouseminen? Altaassa on tähän asti ollut Bioflow 400 -sisäsuodatin.

[kirahvi1]

Kannattaa varmaan sitä suodatinta vielä purkaa ja koota uudelleen. Saattaa se vaikka vielä toimiakin. Jos vesi on liikkeessä ei nitriitti tule nousemaan vanhassa akvaariossa eli ilmapumppu auttaisi tässä. Yhden vuorokauden ja varmaan useammankin kalat saattavat pärjätä ilman mitään veden kiertoa. Hapen puutoksen huomaa siitä, että kalat tulevat pintaan hengittämään. Siinä vaiheessa voi käyttää vetyperoksidia tai happitabletteja. Anna valojen palaa koko ajan ja poista pintakasvit.

[siniusva]

Täytyypä töiden jälkeen yrittää vielä koota kertaalleen sitä suodatinta. Sen verran mitä aamulla kerkesin niin putsailin ja yritin saada toimintaan, mutta ei pihaustakaan. Ilmapumppua minulla ei valitettavasti ole. Taidan kyllä joka tapauksessa hankkia altaaseen kunnollisen ulkosuodattimen. Onneksi ei nyt enempää enää ole altaassa kaloja.

[siniusva]

Poikkesin tuossa ruokatunnilla paikallisessa akvaarioliikkeessä ja mukaan tarttui Eheim classic 350. Ja jos se vanha sisäsuodatin vielä pärähtää käyntiin niin saavat vaikka molemmat vettä suodattaa. Sain ainakin nyt mielenrauhan kun on suodatin minkä laittaa illalla altaaseen

[siniusva]

No nyt on vesiarvot mittailtu! Huh huh, ei ollut ihan odottamani veden kovuus

La 18.8 50% osavedenvaihto (kalaston siirrot)
Su 19.8 30% osavedenvaihto (kalaston siirrot)
Ma 20.8 30% osavedenvaihto (suodattimen vaihto)

Ti 21.8 illan vesiarvot:
LIUSKATESTI:
Cl2 0–0,8
pH n. 7
KH 3–6
GH 16
NO2 0
NO3 0–10

TIPPATESTIT (GH-testi valitettavasti puuttuu)
pH n. 7,5
KH 5–6
NO2 0
NO3 0

Ma 22.8 aamun vesiarvot:
LIUSKATESTI
Cl2 0–0,8
pH n. 7
KH 3–6
GH 16
NO2 0
NO3 0


En ollut ajatellut vesijohtovettä täällä aivan noin kovaksi ja ajattelin kuitenkin vielä testata vesijohtovedenkin.

Vesijohtovesi (liuska)
Cl2 0,8
pH n.7
KH 3–6
GH 16
NO2 0
NO3 0

Olen akvaarioon vettä laitettaessa käsitellyt veden AquaSafella.



Nyt näyttää siltä että ei olekaan helppoa löytää tuohon veteen sopivia kaloja, vai mitä te sanotte noista vesiarvoista? Ongelmana on nyt vielä se, että jätin ne safiiritetrat itselleni ja ne ovat kyllä pehmeän veden kaloja... Miten helppoa vettä on saada edes hieman pehmeämmäksi?

EDIT: Onko nuo liuskatestit kuinka luotettavia?

[tikkuhirviö]

Kokeileppa laittaa turveuutetta akvaarioon.

[hh_]

Huomasin altaastasi kuvan tuolla ketjussa, millainen pohjamatsku akvaariossasi on?
Näytti minun silmääni tosi vaalealta soralta. Nuo tuppaavat joskus olemaan materiaaliltaan sellaisia jotka kovuutta nostavat turhankin hanakasti!
Voisiko syy olla tuossa?

[siniusva]

Huomasin altaastasi kuvan tuolla ketjussa, millainen pohjamatsku akvaariossasi on?
Näytti minun silmääni tosi vaalealta soralta. Nuo tuppaavat joskus olemaan materiaaliltaan sellaisia jotka kovuutta nostavat turhankin hanakasti!
Voisiko syy olla tuossa?

Sora tuli altaan mukana, en osaa siitä enempää sanoa kuin että on lähes valkoista soraa. Mitä suosittelisitte siihen tilalle jos tälläinen vaalea sora kovettaa vettä?

Kokeileppa laittaa turveuutetta akvaarioon.

Kiitos vinkistä, taidan kokeilla hetimiten.

[Zansku]

En sanoisi liuskatestien kovuuslukemia ihan kamalan luotettaviksi. Riippuu toki testistäkin. JBL:n testi on suht tarkka, Tetran on todella suurpiirteinen.

Ja tuo, että hanavedessä ja akvaariossa on liuskatestin mukaan sama arvo kovuudessa antaisi viitettä siitä, ettei sora nostaisi kovuutta. Tietysti, jos on kyseessä esim. Tetran liuskatesti, jossa kovuusasteikko loppuu kuuteentoista, ei tästä voi vetää varmoja johtopäätöksiä. Käypä jossain lähistösi akvaarioliikkeessä mittauttamassa vesiarvot, monet liikkeet tekevät sen ihan ilmaiseksi. Tai sitten osta se Gh-testikin tippatestinä itsellesi.

[Jelayne]

Minulla ainakaan Easy-lifen liuskatesti ei pidä paikkaansa melkein missään. Kovuudeksi sanoo 16.8 vaikka on oikeasti 8 ja pH:ksi sanoo 5.5 vaikka on hieman yli 7.

Edit: ja oman paikkakunnan vesilaitoksen sivuilta pitäisi löytyä hanaveden vesiarvot, myös se kokonaiskovuus.

[hh_]

Itse en sanoisi liuskatestejä luotettavaviksi mitenkään päin.
Meillä ovat kaikki arvot olleet aina hyvät, nitriitit ja nitraatit nollassa vaikka allas ollut toiminnassa hyvän tovin ja kypsytelty aikoinaan mallikkaasti. Tippatestit sen sijaan ovatkin antaneet aina ihan erilaisia arvoja verrattuna liuskoihin.

Kaikki vaaleat sorat eivät sitä vettä ihan automaattisesti koveta, tuli vain vaihtoehtona mieleeni kun sinulla tuommoinen ongelma altaassasi on..Eroja löytyy niidenkin välillä.
Pohjamatskuja löytyy pilvin pimein erilaisia, on soraa ja hiekkaa monella värityksellä ja raekoolla.
Meillä oli aikaisemmin altaissa soraa, mustaa sellaista. Oli perhanan hankala pitää puhtaana ja lapota sai tyyliin tuntitolkulla kun sitä paskaa tuli ja tuli sieltä välistä aina vain lisää.

Nyttemmin molemmista altaista löytyy hiekkapohja, toisessa ihan hienoa ja toisessa sellaista rannalta löytyvää hiukan isompirakeista hiekkaa.
Hyvä puoli noissa on ettei pohjalta tarvitse kuin lapolla imaista kakat pois, joskus hiukan hiekkaa pöyhiä varmuuden vuoksi ellei altaasta löydy kierteisiä.
Hiekkapohjalla viihtyy myös monet pohjakalat, kuten nuoliaiset ja monniset, joita sorapohjalla ei voi pitää. Antaa siis vapauksia kalalajienkin hankintaan, jos pohjakaloiksi haluaa muitakin kuin plekoja.
Makuasia mikä sinun silmääsi miellyttää , itse liputan hiekan puolesta, pois en enää vaihda!

[siniusva]

Nyt en tiedä enää mitä testiä uskoa, JBL:n GH-tippatesti antoi juuri tulokseksi 9.

Käyttämäni muut tippatestit ovat Seran ja liuskatesti Tetran.

Netistä ei löytynyt paikkakunnan vesiarvoja, mutta lähetin vesilaitokselle tiedustelua kovuudesta. En vielä saanut sieltä vastausta viestiin.

[Zansku]

Missäpäin asut? Joissain paikoissa Suomea talousvesi on hyvinkin noissa lukemissa. Esim. Turun vesilaitos ilmoittaa veden kovuuden olevan suunnilleen tuota luokkaa, kasin paikkeissa. GH 9 voi siis olla ihan mahdollista. Se ei ole katastrofaalisen korkea kokonaiskovuus. pH 7,5 rajoittaa lajistoa hieman enemmän, mutta sekin saattaa toki akvaariossa vielä laskea. pH:n osalta liuskatestit eivät ole ihan luotettavia vaan lähinä suuntaa-antavia, joten mittaapa vielä tippatesteillä hanaveden pH.

[siniusva]

Mittasin tippatestillä vesijohtoveden GH:n, sain tulokseksi 8–9 (Miten se kuuluu laksea, kun kahdeksannen tipan jälkeen oli haaleamman vihertävää ja yhdeksännen jälkeen oikein vihreää?)

En ole vesilaitokselta vielä saanut kovuuslukemia, mutta jossain kaupungin sivuilla taisi lukea, että vesi on keskikovaa. Pirun kalkkista vesi täällä on ainakin (Ulvilassa), sen näkee jo kylpyhuoneesta kun koko ajan saa putsailla kalkkisaostumia kaakeleista.

[Zansku]

Laitoin Googleen "ulvilan vesijohtovesi" eka hakutulos oli tämä sivu http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?menu=%7 ... ilaatu.xml jonka tekstin viimeisessä kappaleessa sanotaan, että veden kovuus on "tällä hetkellä 1,2 - 1,4 mmol/l eli n. 7-8° dh joka vastaa keskikovaa vettä."

[siniusva]

Laitoin Googleen "ulvilan vesijohtovesi" eka hakutulos oli tämä sivu http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?menu=%7 ... ilaatu.xml jonka tekstin viimeisessä kappaleessa sanotaan, että veden kovuus on "tällä hetkellä 1,2 - 1,4 mmol/l eli n. 7-8° dh joka vastaa keskikovaa vettä."

Juu tuolta tuon keskikovan bongasinkin, mutta noiden nettisivujen päivitystahdin tuntien on parempi varmistaa nykyinen tilanne vesilaitokselta

[siniusva]

Mutta nyt voin palata takaisin tähän kalastosuunnitteluun, olettaen että täällä on keskikova vesi ja pH pyörii siin 7,5 paikkeilla. Tarkoitus olisi, etten joutuisi pahemmin vettä muokkailemaan, vaan löytäisin juuri altaaseen sopivat lajit. Safiiritetrat ovat pehmeän veden laji, joten eivät taida suoraan sopia altaaseeni. Mietinkin, jos etsin niillekin vielä uuden kodin.

Näin pari päivää sitten seeprakirjoahvenia ja tuli pieni ihastus niihin.

Voisiko tälläinen olla järkevä yhdistelmä jos safiiritetrat muuttavat muualle?
Allas 160 litraa, pH 7,5, keskikova vesi, lämpö 22–24
2-3 seeprakirjoahvennaarasta
1-2 partamonnia

Onko teillä ehdottaa vaihtoehtoista pohjakalaa noihin arvoihin? En halua akvaarioon ahdasta, vaan muutaman mukavan yksilön.

[siniusva]

Kuulumisia tämän altaan osalta:

Tetrat lähtivät tänään pehmeämmän veden kotiin ja minulle tuli keskikovan veden asukkeja Koska kukaan ei kritisoinut seeprakirjoahven-haaveitani, niin päättelin sen olevan ok valinta altaaseeni. Varmistin suunnitelmani vielä akvaarioliikkeen kauppiaaltakin.

Altaassa siis asustaa 2 seeprakirjoahvennaarasta ja 2 maatiaispartamonnia (toinen albiino ja toinen normaali). Kalat ovat vielä pieniä (ahvenet 3-4 cm ja monnit 2-3 cm). Lisäsin piilopaikkoja kaloille, jotta jokaiselle löytyy oma nurkka. Lämmön yritän pitää n. 23 asteessa.

Tetrojen onkimisen jälkeen olikin hyvä hetki tyhjätä allas ja laittaa se vatupassin mukaan suoraksi, nyt ei tarvi murehtia vinon alustan vaikutuksesta laseihin. Laitoinpa vielä retkipatjan altaan alle. Sitten uusi sisustus ja uudet kalat, nyt kelpaa katsella Toivottavasti uudet asukit viihtyvät ja tulevat toimeen keskenään.

Kiitos kaikille vinkkejä ja neuvoja antaneille! Vaikka aluksi oli suunnitelmat erilaiset niin olen silti tyytyväinen valintaani altaan asukeiksi. Seuraavaksi minun pitää alkaa perehtymään altaani kasveihin ja niiden tarpeisiin. Kasvit eivät ole vahva alani, taidanpa ottaa akvaariokasvikirjan käteeni ja alkaa opiskelemaan.