Veden kovuus GH vs dH

[monitoimikone]

Kaikki on ollut selvää tähän saakka ja kalat terveitä.

Sitten sain uuden akvaarion ja ostin uudenlaiset vedentestausliuskat joissa kovuus on ilmoitettu GesamHärtenä.
Eihän siinä mitään. Toisessa akvassa on edellinen omistaja heittänyt niin paljon kovuutta nostavaa murua soraan, että kovuus on testin mukaan GH 300, minkä testi määritteli erittäin kovaksi.
Kaikkien kalojen tiedoissa kuitenkin lukee dH kovuuden kohdalla. Ajattelin tyhmänä, että tässä on oltava jossain muuntotaulukko tms, mutta edes netistä lukemalla en nyt vaan YMMÄRRÄ että onko tästä kokonaiskovuuden tietämisestä nyt lopulta mitään hyötyä.
Miten muutan sen siihen muotoon, että arvo 300 muuntuu johonkin järkevään muotoon?

Vastaus löytyy netin ihmeellisestä maailmasta ja aqualaisten päistä, mutta minä en nyt vaan löydä mitään järkeä enää mistään (muusta kuin että kovaa tuo vesi on, piste)

[Anniquu_]

http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php tuolta löytyy muuntotaulukko. (onnistuuko muunto, vai selitetäänkö lisää?)
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/osmoosi.php Tuossa asiaa siitä, että miksi veden kovuudella on merkitystä kalojen elintoiminnoille. Myös Markku Varjon Akvaariokalat-kirjassa on pieni teksitpätkä kalojen aineenvaihdunnasta tuolta kantilta.

[monitoimikone]

Tottahan toki ymmärrän näin ihan perusinsinöörinä veden pitoisuuksien merkityksen kalojen elintoiminnoille, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Tai ainakin näin luulen. Tarkoitin GH:n tietämisellä sitä, olisko ennemmin fiksumpaa selvittää myös karbonaattikovuus? Vai onko sitä väliä edes selvittää väliä jos PH pysyy vakaana

Ja googlettamalla ensimmäinen antamasi linkki tulee tosiaan esille. Sitä olen lueskellut jonkunkin verran ennen tämän kysymyksen asettamista, sillä sivu ei aukaise minulle mitään mistä tajuaisin jotain. Eli aivot ripuloi. Siksi kysyin täällä koska esim http://koti.mbnet.fi/tuitsu/aquaario/ki ... _vesi.html antaa ymmärtää että GH on sama kuin dH, jolloin arvo 300 on järjetön.

Tarkoittaako GH kovuus siis ihan suoraan milligrammoja litrassa? Eli veden GH 300 on noin 17dH? Vai menikö jotain nyt ohi?
Jos se nyt oikeasti oli noin, niin sitten on kyllä vähän nolo (joskin internetin ihmeellistä maailmaa tutkiessa en ole sitten ainoa jolla jauhaa aivot tyhjää ja kemian opinnoista liian kauan).

[JEK]

GH (GesamtHärte) on suure jonka nimi on kokonaiskovuus, KH on sitten taas karbonaattikovuus ja dH on kovuuksien yksikkö (deutsche härtejotakin).

Kovuutta voidaan myös ilmaista Ca ja Mg ionien konsentraatiolla (jolloin siis käytössä nämä mg/ml, ppm, yms yksiköt).
1dH = 17ppm.

[Kiksu]

Tuossa tuitsu/aquaario-linkissä jätettiin mainitsematta, että GH voidaan ilmoittaa myös muissa muodossa kuin dH-asteina. Useimmat vesitestit ilmoittavat tuloksen dH-asteina. Sopivatko kalasi noin kovaan veteen? Saatko kovettavia murusia tarvittaessa pois?

KH ilmoitetaan yleensä myöskin dH-asteina, jolloin 1 dH on 0,36 mmol/l vetykarbonaattia. Kannattaahan sekin selvittää varsinkin kun akvaarioon on lisätty jotain kovettavaa, joka saattaa vaikuttaa myös KH-arvoon.

[Ruma mies]

Kaikki on ollut selvää tähän saakka ja kalat terveitä.

Sitten sain uuden akvaarion ja ostin uudenlaiset vedentestausliuskat joissa kovuus on ilmoitettu GesamHärtenä.
Eihän siinä mitään. Toisessa akvassa on edellinen omistaja heittänyt niin paljon kovuutta nostavaa murua soraan, että kovuus on testin mukaan GH 300, minkä testi määritteli erittäin kovaksi.
Kaikkien kalojen tiedoissa kuitenkin lukee dH kovuuden kohdalla. Ajattelin tyhmänä, että tässä on oltava jossain muuntotaulukko tms, ... Miten muutan sen siihen muotoon, että arvo 300 muuntuu johonkin järkevään muotoon? ...

GH on suure ja dH sen yksikkö. Ne suhtautuvat toisiinsa kuten "pituus" ja "metri". Eikö liuskatestisi ohjeessa ole kerrottu, missä yksikössä GH-arvo kerrotaan?

... edes netistä lukemalla en nyt vaan YMMÄRRÄ että onko tästä kokonaiskovuuden tietämisestä nyt lopulta mitään hyötyä. ...

Sen tietämisestä varmaan on hyötyä sellaiselle, jolla on syvällinen ymmärrys vesikemiasta. Itselläni ei sellaista ole ja siksi olenkin tyytynyt karbonaattikovuuden mittaamiseen omissa akvaarioissani. Karbonaattikovuuden vaikutus on kokonaiskovuuden vaikutusta suoraviivaisempi tai ainakin helpommin ymmärrettävissä. Se lisää veden puskurointikykyä pH-arvon vaihteluita vastaan ja nostaa pH-arvoa. (Myös karbonaattikovuutta mitataan samalla yksiköllä dH.)

[Kiksu]

Ei vaadi kovin syvällistä vesikemian tietämystä etsiä kirjasta tai netistä tieto siitä, minkä kovuista vettä jollekin kalalajille suositellaan ja selvittää oman veden GH. Jos se on sopiva, voit hankkia kalan. Jos se ei ole sopiva, joko muokkaat sen sopivaksi tai jätät kalan hankkimatta. Kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi tältä osin on GH-arvon tietämisestä hyötyä.

[Ruma mies]

Ei vaadi kovin syvällistä vesikemian tietämystä etsiä kirjasta tai netistä tieto siitä, minkä kovuista vettä jollekin kalalajille suositellaan ja selvittää oman veden GH. Jos se on sopiva, voit hankkia kalan. Jos se ei ole sopiva, joko muokkaat sen sopivaksi tai jätät kalan hankkimatta. Kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi tältä osin on GH-arvon tietämisestä hyötyä.

Kiksu hyvä, tämä on oiva mielipide, mutta mahdoitko tarkoittaa sen johonkin muuhun keskusteluun? Antamasi neuvo olisi erinomainen, jos joku tässä keskustelussa olisi kysynyt esimerkiksi näin: "Onko tarpeellista vai tarpeetonta etsiä tieto siitä, minkä kovuista vettä kaloilleni suositellaan?"

Kukaan ei kuitenkaan esittänyt sellaista kysymystä, vaan keskusteltiin eri kovuustyyppien suureiden ja mittayksiköiden suhteista ja yksiköiden muuntamisesta toisiksi yksiköiksi.

Lisäksi olet väärässä, kun annat ymmärtää, että eri kalalajien GH-tarpeen selvittäminen on helppoa. Etsin kokeeksi bing-haulla kolmen yleisen akvaariokalan (Betta splendens, Microgeophagus ramirezi ja Poecilia reticulata) kovuustarpeita kirjoittamalla hakuikkunaan kalan tieteellisen nimen ja sanan "hardness". Valitsin jokaisen kalalajin osalta ensimmäiset viisi sellaista tulosta, joissa on ilmoitettu joku kovuustieto. Tulokset ovat alla:

Betta splendens
8 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
5 - 20 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
5-19 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
5 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
dH range: Moderate (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)

Microgeophagus ramirezi
80 ppm total dissolved solids (=ilmeisesti gH!)
General hardness: Soft (= ilmeisesti gH!)
Water Hardness: 0-2 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
dH 0-10 (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
120-140 ppm (6-8 dH) (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
<50 ppm (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)

Poecilia reticulata
Water Hardness: 10 - 20dh (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
Hardness: 10 dH - 20 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
Hardness: 10-30 dGH (kokonaiskovuus!)
Hardness up to 30 dGH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)
Hardness: 9 – 19 dH (ei tietoa, onko kyse kH:sta vai gH:sta)

Siis viidestätoista ensimmäisestä tuloksesta vain kolmesta selvisi, onko kyse kokonaiskovuudesta vai karbonaattikovuudesta.

[Sisso]

Olet ihan oikeassa siinä, että eri lähteet antavat hyvinkin erillaisia suosituksia, mutta kun niitä haarukoi riittävästi ja pysyttelee siellä turvallisella keskiarvoalueella, tuskin menee kovin pahasti metsään. Lienemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tietyt lajit ovat sopeutuneet pehmeään veteen ja tietyt keskikovaan-kovan ja tämä on kaloilla yleensä se optimaalisin ympäristö, etenkin niiden lisääntymisen kannalta?

Noiden esimerkkien kaivaminen oli melkoisen turhaa, koska ko lajille sopivaa KH arvoa ei ikinä ilmoiteta vaan aina puhutaan vain sopivasta kovuudesta (eli GHsta), jolla on merkitystä kalan hyvinvoinnille. KHlla ei niinkään ja se harvoin muodostuu ongelmaksi, tai kynnyskysymykseksi, edes. Tulkitsemaan kykenevä ihmisenä voin päätellä itselleni täysin vieraasta lajista Betta slendensistä listasi perusteella, ettei se ole ihan pehmeän veden laji vaan enemminkin keskikovan. Oikein?

Tämä keskustelu lähti siinä kohtaa sivuraiteille kun ohitit GHn mittaamisen turhana (?), mitä se ei ole. Musta ylipäätään riittää, että ymmärtää GHn "koostuvan" pitkälti kalsium- ja magnesium- (sekä eräistä muista) suoloista, joilla on merkitystä niin kasveille kuin kaloillekin. Ei se sen syvällisempää ymmärrystä tarvitse. Njaa, ehkä auttaa jos tietää sen verran, että 300ppm ei ole sama kuin 300dh jos lukee ulkoimaisia
tietolähteitä. Mutta jos lähtee kahlaamaan läpi ulkomaisia tietolähteitä, kannattaa ymmärtää paljon muutakin (tai ymmärtää ettei ehkä ymmärrä kaikkea ihan oikein...) ennen kuin lähtee noudattaman niitä sokeasti, voipi mennä metsään muuten.

TDS: Totally dissolved solids eli käytännössä sähkönjohtavuus. Erinomainen mittari vedenlaadulle!

[Sisso]

Lisään nyt vielä että sana hardness on sama kuin GH. KH ilmaistaan alkalinity-sanalla joten äkkiseltään vilkaistuna lista on varsin yksiselitteinen ottamatta kantaa varsinaisiin suosituksiin.

[Ruma mies]

Kaksi ja puoli vuotta olen harrastanut akvaariota tyytyväisenä siitä, että GH-arvoa ei tarvitse mitata. KH-arvoakaan en olisi mittaillut, ellei olisi tullut tarvetta muokata sitä pH:n heilahtelujen kurissa pitämiseksi.

Tämän keskustelun innostamana menin kuitenkin ostamaan GH-tippatestin ja mittasin sen. Arvo oli sama kuin aloittaessani tämänkertaisen akvaarioputken kaksi ja puoli vuotta sitten. Se ei tietysti osoite, etteikö välissä olisi voinut olla heilahtelua. Ehkä jatkossa tihennän mittausväliä ja teen seuraavan mittauksen vaikka vuoden kuluttua varmistaakseni, että arvo on edelleen sama.

On varmaan totta, että on harrastajia, joille GH-arvon mittaaminen on tarpeen. Jos on tarve muokata kokonaiskovuutta kasvien tai kalojen takia, mittaaminenkin on tietysti tarpeen. Minulla sellaista tarvetta ei ole, koska kokonaiskovuuden osalta kalat viihtyvät hanasta tulevassa vedessä ja kasvitkin olen saanut elämään siedettävästi hiilidioksidin määrää ja KH-arvoa säätämällä.

[Kiksu]

GH on siitä mukava veden ominaisuus, että se ei pahemmin muutu ellei sitä vesilaitoksella säädellä toiseksi (putkistojen suojaamiseksi korroosiolta käytetään kalkkia, silloinkin muutos on merkityksettömän pieni) tai harrastaja itse muokkaa ko. arvoa. Riittää kun tietää onko vesi tai kalojen vaatimukset pehmeän, keskikovan vai kovan alueella. Parin yksikön heitto sinne tai tänne ei yleensä ole ratkaisevaa. Vesilaitoksen nettisivuilta löytyy tieto veden kovuudesta, joten omaa testiäkään ei välttämättä tarvitse. Kudetettaessa vaativia kalalajeja GH-arvo saattaa olla tärkeässä asemassa, koska joidenkin kalojen poikaset kuoriutuvat vain, jos vesi on hyvin pehmeää. Luonnossa tällaisten lajien kutuaika osuu usein sadekauden alkuun, jolloin sadevesi vaikuttaa pehmittävästi eli käytännössä laimentaa veden mineraalipitoisuutta.