kuinka iso allas kerrostaloon?

[catfish freak]

Itselläni on 16 allasta, pienin 12l ja isoin 500l, kaikki samassa huoneessa, kerrostalon kakkoskerroksessa. Naapurit vaan ei tykkää ajatuksesta, että pari kuutiota vettä on heidän olohuoneensa yläpuolella...

Joka tapauksessa lattiat on kestäneet aivan mainiosti, no problem.

[Teemu Salonen]

Jouduttiinko kellaritiloissa/talon rakenteissa tekemään korjauksia? Jos, niin oliko varmasti kotivakuutuksesta eikä vastuuvakuutuksesta korvattu? Oli kummasta vaan, niin korvauspäätöksestä olisi mielenkiintoista tarkistaa perusteet, miksi jotain korvattiin, tai jos ei korvattu.

Pelkällä kuivatuksella selvittiin. Kaikki kulut korvattiin ihan peruskotivakuutuksesta.

[veksi]

Ei sungas taloja tehdä mututuntumalla. Lattiat on mitoitettu normien mukaan. Eikä ne salaisuuksia ole. Isännöitsijän luulisi tietävan tai ainakin saavan selville. Mulla on sellainen mielikuva, että asuinhuoneistossa lattia on mitoitettu 150kg/m2 suuruusluokkaan. Akvaa ajatellen se on vähän. Toivottavasti olen väärässä.

[Hedelmiina]

Mä oon joskus aikasemminkin kirjottanu tän tänne, mutta siis tuossa yhdessä tekstissä tätä jo sivuttiinkin, eli mitä yksi akvaariokauppias (vuosia akvaarioita sisään-ja ulos kantanut ja myynyt) sanoi minulle kun tuon seitsemänsatasen ostin; "mikäli akvaario mahtuu sisään asuntoon ovesta ja sen kantaa ihmisvoimin niin nykytalojen rakenteet sen kyllä kestää" (eriasia onkin sitten lautalattiat tms. vanhoissa taloissa)

[Koomikko]

Ei sungas taloja tehdä mututuntumalla. Lattiat on mitoitettu normien mukaan. Eikä ne salaisuuksia ole. Isännöitsijän luulisi tietävan tai ainakin saavan selville. Mulla on sellainen mielikuva, että asuinhuoneistossa lattia on mitoitettu 150kg/m2 suuruusluokkaan. Akvaa ajatellen se on vähän. Toivottavasti olen väärässä.

Jos lattian kantavuus olisi 150kg/m2 niin siinä ei enään uskaltaisi edes vaimoa halata ettei mentäisi lattiasta läpi. Siinä sais jo yksikseenkin sukkasiltaan hiipiä
Veikkaan että kerrostalo huoneisto kestäisi vaikka sen täyttäsi vedellä kokonaan. Saattaa hieman kuitenkin vuotaa

[jejoka]

Kerrostaloon mahtuu just sen kokoinen allas kuin rappusista tai hissistä mahtuu kuskaamaan

[Teemu Salonen]

Ei sungas taloja tehdä mututuntumalla. Lattiat on mitoitettu normien mukaan. Eikä ne salaisuuksia ole. Isännöitsijän luulisi tietävan tai ainakin saavan selville. Mulla on sellainen mielikuva, että asuinhuoneistossa lattia on mitoitettu 150kg/m2 suuruusluokkaan. Akvaa ajatellen se on vähän. Toivottavasti olen väärässä.

Jos lattian kantavuus olisi 150kg/m2 niin siinä ei enään uskaltaisi edes vaimoa halata ettei mentäisi lattiasta läpi. Siinä sais jo yksikseenkin sukkasiltaan hiipiä
Veikkaan että kerrostalo huoneisto kestäisi vaikka sen täyttäsi vedellä kokonaan. Saattaa hieman kuitenkin vuotaa

Tän samasen herran, jonka kanssa noista kantavuuksista keskusteltiin jutteli, et tollanen perusontelolaatta kestäis jotain 400kg/m2+varmuuskertoimet. Eli kyllä melkomoista taakkaa saa laittaa.

[pisarat2]

Ei sungas taloja tehdä mututuntumalla. Lattiat on mitoitettu normien mukaan. Eikä ne salaisuuksia ole. Isännöitsijän luulisi tietävan tai ainakin saavan selville. Mulla on sellainen mielikuva, että asuinhuoneistossa lattia on mitoitettu 150kg/m2 suuruusluokkaan. Akvaa ajatellen se on vähän. Toivottavasti olen väärässä.

Huvitin itseäni mielikuvalla kylpyammeesta kerrostalon kylpyhuoneessa. On nimittäin melko tuttu varuste eteenkin vähän vanhemmissa taloissa. Kylpyamme painaa jonkin verran jo tyhjänäkin, saatikka sitten vedellä ja asukkaalla täytettynä.

[Zansku]

Ja ajatelkaa nyt vaikka kirjahyllyjen pistekuormia. On se kumma, että ihmisiä alkaa heti pelottamaan kun on kyse vedestä lasikipossa, mutta monta kertaa painavampi kirjahylly on ihan ok vaikka notkuvalattiaisen talon ullakolla.

[KrisAnn]

Pari juttua kerrostaloista.

Kerrostalot 1880–1920
- Runko ns. paikalla muurattu kahden kiven täystiilimuuri
- Rungon keskellä sydänmuuri
- Välipohjat usein puurakenteiset
Kerrostalot 1920 – 1950
- Tiilimuurirunko
- Keskellä teräsbetonipilarit
- Alalaattapalkisto (rakenne teräsbetonia ja puuta)
Kerrostalot 1950 – 1960
- Paikalla valettu teräsbetonirunko
- Paikalla valettu teräsbetonivälipohja ja päällä uiva betonilaatta eriste näiden välissä.
Kerrostalot 1960 – 1975
- Ns. "kirjahyllyrunko" teräsbetonista (väliseinät kantavia seiniä)
- Välipohjat paikalla valettua teräsbetonia tai elementtejä joiden jänneväli korkeintaan 4m.
Kerrostalot 1975 –
- BES-täyselementtitalo.
- Välipohjat esijännitettyjä ontelo- tai kotelolaattoja.

Nykyään välipohjat suunnitellaan voimassa olevien palomääräysten mukaan ja runkotyypin vuoksi ne siirtävät myös vaakakuormia ja jäykistävät rakennuksen. Eli näiden lujuus ylittyy moninkertaisesti jos niitä vertaa pientalojen välipohjiin joissa mitoittavina kuormina käytetään monesti 2kN/m2 (omapaino + hyötykuorma).

Jos sitten halutaan sijoittaa puolen tonnia painava akvaario vanhempaan kerrostaloon (rakennettu ennen 1960-lukua), niin se välipohjan rakenne kannattaa todellakin selvittää etukäteen. Parhaassa tapauksessa akvaarion jalustan tukipisteet osuvat juuri alalaattapalkkien väliin, ja sen uudelta näyttävän parketin alla voi olla satavuotias lautalattia, sitten tapahtuu riks raks ja poks...

Ennen nykyistä BES-järjestelmää rakennetuissa ”kirjahyllyrunkoisissa” rakennuksissa osa ulkoseinistä ei kanna välipohjan kuormia vaan ne siirtyvät väliseinien kautta perustuksille, joten tällaisen rakennuksen ulkoseinän viereen ei kannata välttämättä myöskään mitään jättimäistä allasta sijoittaa. Ennen nykyisiä standardeja rakennettujen kerrostalojen rakenteiden ja liitosten mitoitukset eivät täytä tämän päivän normeja, joka kannattaa pitää myös mielessä.

KrisAnn , suunnittelupäällikkö (yritys saa nyt jäädä mainitsematta).

[Eväkäs]

Kiitos KrisAnnille selvityksestä!

Sain tänään lisätietoja ongittua sieltä kiinteistöliitosta, sekä tarkistin isännöitsijältä sen ontelolaatan keston.

Elikkäs... Vastuut menevät niin, että asukas/osakas vastaa omasta huoneistostaan ja sen vaurioista. Kiinteistö kiinteistön vaurioista.
Hallituksella ei ole mahdollista kieltää akvaarion hankintaa... piste.

Mikäli sattunut vahinko katsotaan tuottamukselliseksi (väärä asennus, tahallinen rikkominen, jne...) on osakas/asukas vastuussa osittain myös kiinteistön vaurioista. Kysyin katsotaanko tuottamukselliseksi se että ylittää lattian kantokyvyn tietämättään/tietoisesti. Tähän ei ollut suoraan vastausta, mutta tarkentavat spostiin myöhemmin. Eli sähköpostia odotellessa.

Teknisen isännöitsijä otti kantaa tässä kohtaa vain meidän kiinteistön lattian kestoon. Alkuun vastaus oli juurikin tuon tässä ketjussa käytetyn suuntainen että ihan niin ison kun nyt saat ovesta mahtumaan. Pelottelin hieman että okei, meille tulee sitten olohuoneeseen 500x200x200 (20m3=20000kg) allas joka rakennetaan paikallaan... mihin kohtaan se on hyvä sijoittaa?
Niin sitten saimme ihan oikeankin keskustelunkin aikaseksi. Eli juu ontelolaatan hyötykuorma on 8000kg. Ei kuulemma ole ihan hirveästi merkitystä mihin kohtaan laattaa kuorma kohdistuu, mutta mitä lähemmäs tukipistettä (eli siis kantavaa pystyseinää) sen parempi.
Eli jos tuosta nyt vapaasti maallikkona tulkitsee niin jos akvaario on kahden ontelolaatan päällä lähellä pystyseinää se ei siis saa painaa yli 12000kg (muut esineet saman laatan päällä jne). Eli ei ... meille ei ole tulossa 20m3 allasta (tosi harmi), mutta kuten jo aikasemmin sanoin jos hiukan edes käyttää järkeä niin ainakaan tässä talossa lattia ei alta katoa.

Edelleen selvittäkää paljonko lattian kantavuus on ... jos ostatte ISOA akvaariota.

Toivottavasti tästä oli nyt edes jotain hyötyä?

-Eväkäs