Tunnustusten luola

[Vle1ko]

Joo, kyllähän nuo puhuu jenkkifoorumeilla, että kuinka kalasta saa mahdollisimman aggressiivisen.
Tuntuu olevan nuo isot petokalat suosiossa tuolla rapakon toisella puolen, tietenkin ne ängetään mahdollisimman pieniin akvaarioihin
ja sitten brassaillaan että kenellä on suurin ja hurjin kala.

[Fisutar10]

Joo, kyllähän nuo puhuu jenkkifoorumeilla, että kuinka kalasta saa mahdollisimman aggressiivisen.
Tuntuu olevan nuo isot petokalat suosiossa tuolla rapakon toisella puolen, tietenkin ne ängetään mahdollisimman pieniin akvaarioihin
ja sitten brassaillaan että kenellä on suurin ja hurjin kala.

Huh huh Todella eläinrääkkäystä ja itserakasta... veikkaanpa, että aasialainen tapa myös samansuuntainen tässä asiassa...

[Vle1ko]

Sanos muuta.. En tiedä sen suuremmin aasialaisesta tavasta,
mutta esimerkiksi tässä videossa http://www.youtube.com/watch?v=_F1c69Daj8Y
ovat ilmeisesti leikanneet Piraijalta alahuulen pois pelkästään sen takia, että kala näyttäisi pelottavammalta..
Heti rupeaa verenpaine nousemaan

[007]

Sanos muuta.. En tiedä sen suuremmin aasialaisesta tavasta,
mutta esimerkiksi tässä videossa http://www.youtube.com/watch?v=_F1c69Daj8Y
ovat ilmeisesti leikanneet Piraijalta alahuulen pois pelkästään sen takia, että kala näyttäisi pelottavammalta..
Heti rupeaa verenpaine nousemaan

Voi raukkaa

[päivänvarjo]

Joo tuo on todellakin jo eläinrääkkäystä. Tuonne oli joku laittanut ihan hyvän kommentin kuvaajalle ''I HOPE YOU BURN IN HELL FOR THIS!!!''

[Kalaa kalaa]

Sikamainen temppu, toivottavasti jokin sikäläinen eläinsuojeluyhdistys puuttuu tuollaiseen.
Onhan joka maassa nykyään järjestöjä joita eläinten hyvinvointi kiinnostaa.

Minusta olisi mahtavaa jos Suomesta leviäisi maailmalle toisenlaisia videoita...nimittäin kuvia erityisen hyvin hoidetuista ja kauniista akvaarioista ja toinen toistaan upeammista kaloista.

[Fisutar10]

Nimenomaan...noista ikävistä esimerkeistä joku voi saada idean...vaikka pitäisi olla varoittavia esimerkkejä. Puhumattakaan nykyisin kun saa ikävillä asioilla enemmän julkisuutta kuin hyvillä ja se taas voi johtaa erinäisiin ikäviin tekoihin, kuten on nähty...toki taustasyitä on monia kuin julkisuushakuisuus, mutta yksi tekijä sekin...

[päivänvarjo]

Tuollaisia ja tuon tapaisia videoita on netissä kyllä niin paljon, että ei niihin kaikkiin keretä mitenkään puuttua Ikävä tosiasia tosiaan on että ihmisiä ei kiinnosta jos jollain menee hyvin, vaan ikävät uutiset ovat mielenkiintoisempia.

Tähän nyt vähän tästä keskustelun aiheesta poiketen, niin tuossa jokunen päivä sitten näin kun faceen oli laitettu että tässä 20 kuvaa mitkä saavat uskomaan ihmisten inhimillisyyteen, tai jotain vastaavaa. Siellä oli kuvia siitä kuinka joku auttaa ojaan loukkuun jääneen koiran ylös, tai antaa köyhälle kenkänsä tai muuta vastaavaa. Mua rupesi oikein naurattamaan että tuollaiset asiat ovat kuitenkin mitättömiä siihen verrattuna mitä pahaa ihminen on tehnyt ja tekee edelleen. Katsottiin tuossa muutama päivä sitten kaverin kanssa tuo meri dokumentti elokuva Oceans. Oli kamalaa katsoa kun siinä näytettiin näitä tonnikala verkkoja, ja kuinka sinne jäi valashaita sun muuta jumiin ja kuolemaan, tai sitten näitä hain pyynti aluksia missä hai kalastetaan ja siltä leikataan pyrstö ja selkäevä kokonaan pois, ja sitten se heitetään elävänä takaisin mereen. Tietenkään ne eivät pysty uimaan ilman evia ja vajoavat pohjalle kitumaan ja kuolemaan. Että muutamat pienet hyvät teot kuitenkin korvautuvat paljon suuremmalla määrällä pahaa. Suosittelen katsomaan kyseisen elokuvan.

[Kalaa kalaa]

Maailma on täynnä julmuutta ja ihmisten itsekkyyttä, mutta pienetkin hyvät teot ovat minusta kuin kynttilä pimeässä huoneessa.

Vaikuttaa aika vähän - mutta vaikuttaa silti !

[Vle1ko]

Komppaan edellistä

[Quu007]

Miksei tehdä niin että linkitetään sinne jatkoksi läjä Suomalaisten tosi akvaristien mahtavia videoita ja kuvia hyvin hoidetuista ja hyvinvoivista ja OIKEIN hoidetuista lätäköistä......
Tehdään "Imperiumin vastaisku" against animal cruelty.... ... ...This is how you keep your fish happy...

[Kalaa kalaa]

Tuo kuulosta hyvältä !

Suomesta sekä harrastajien että jo täysammattilaisten parhaat altaat videolle ja youtubeen - siis ne joissa kalat on silmin nähden upeassa kunnossa, nauttivat elämästään ja kasvit kukoistaa.

Siinä olisi esimerkkiä maailmalle.

Sillä ei sitten olisi väliä kuvataanko partamonnia taikka miljoonakalaa, vai jotakin erittäin harvinaista ja kallista kalalajia - kunhan olosuhteet ja hoito on ko.lajille oikeat.

Siinä olisi esikuvaa.

[Quu007]

Juuri näin...miten on aloitetaanko keräilemään vidoita?
Kuka sen alottais ja pystyykö sen tekemään jotenkin niin että kaikki pystyisi laittamaan jonkun yhden otsiko alle(ko)? Mä en ole koskaan laittanu juutuupiin mitään niin en osaa sanoa että mikä olisi paras vaihtoehto ja miten se saataisiin toimivaksi syteemiksi...

[Kalaa kalaa]

No sama täällä,en tiedä miten sinne sais edes yhden videon ladattua saati yhden otsikon alle kokoelmaa...

Ideana olisi kyllä hieno, kiinnostaisi niitden katseleminen itseäkin joten miksei ulkomaailmaakin.

Suomi voisi olla kalaharrastajien järkevyydestä tunnettu, kun nyt mainetta niittää nuo ulkomaiset pätkät, joissa ruokitaan isoja kaloja elävillä akvaariokaloilla ja lemmikkihiirillä...tai tavoitellaan vain suurta suurta ja suurta...kuten tuo ylen syötetty kultakala joka siinä kellui ihan pallona yhdessä filmissä.

Edelleen minusta hyvin sisustettu ja hyvin hoidettu, vaikkapa miljoonakala-allas ,on upeampi näky kuin nuo rääkkäysvideoiden muka hienot altaat isoine kalliine kaloineen..

Jos tällasia videoita joku kokoaa, ehdotan että kuvatut akvaariot koetetaan kuvata siten että näkyy miten kullekin kalalajille on pyritty luomaan mahdollisimman viihtyisä allas.

Sellasten katsominen kertakaikkiaan piristäisi.

[Ildar]

Idea ja ajatus on ihan hyvä, mutta aika turha on kuvitella, että muutama tai edes muutama sata suomalaista harrastajaa kalavideoineen saisi aikaan muutoksen täysin toisenlaisen kulttuurin harrastajissa.

[Quu007]

Kyse onkin siitä että saataisiin näyettyä "Maailmalle" miten Suomessa hoidetaan akvaarioasiat ja kalojen hyvinvointi...
Tuskin mitään muutosta aikaan saataisiin mutta oltaisiinpahan ainakin jonkun valtakunnan esimerkkeinä...


Mua ainakin itseäni harmittaa ihan suunnattomasti ihan kaikki eläinrääkkäykset liitty se sitten vaikka torakkaan tai hevoseen...

[lehtikalasoppa]

Nä keskustelut on ihania, no nyt akvaristit älkää tappako minua, sillä nämä kalat ovat olleet tässä altaassa jo kohta 1,5 vuotta ja yksikään ei ole kuollut! Tosin nämä ovat pieniä yksilöitä, koska adoptoitu "huonosta" kodista
275l altaassa 6 luonnonlehtikalaa ja 4 platinalehtikalaa
kalat kulkevat hienosti parvena ja uiskentekevat iloisina, sillä kasveja ei paljoa, muuta kuin takaseinällä paljon miekkalehtiä, ja sivuilla myös, edessä vain muutama 7cm korkea pieni kasvi

[Tindra]

90-luvulla akvaarioharrastuksen alkuaikoina meillä otettiin sisäsuodatin (ainoa suodatin) pois päältä aina yöksi! Siis kun ei me tiedetty, että suodattimen pitäisi olla koko aika päällä, niin otettiin yöksi pois päältä, jotta olisi hiljaista. Ihme kyllä mitään katastrofaalista ei silti tapahtunut Niihin aikoihin päädyin myös lopettamaan muutaman seuralaan liian aggressiivisen kalan (miekkapyrstöjä), kun ne eivät antaneet jonkin tietyn toisen kalan olla rauhassa. Ekan altaani mukana tuli ilmapumppu, jonka letkussa oli kyllä takaiskuventtiili, mutta varmuuden vuoksi pumppua pidettiin silti veden pinnan yläpuolella ja pumppu piti silloin usein kovaa mekkalaa akvaarion kannen päällä, oli siinä välissä jopa n. 5 cm paksu tyynykin joskus, silti se saattoi resonoida ja pumppua tuskissaan käänneltiin, että olispa se nyt hiljaa. Nyt se pumppu on ihan hiljainen, kun saa olla pöydällä. Mulla oli joskus vain kaksi neontetraa, kun muut parvesta olivat kuolleet, en viittinyt ostaa uusia neontetroja lisää enkä luopua kahdesta vuosia mulla olleesta vanhuksesta, lopulta toinen taisi jäädä yksin toisen kuoltua.

[avene]

Olen alkanut vasta nyt lukemaan akvaariokirjoja ajatuksen kanssa ja opetellut enemmän termistöä ja ihan tätä nippelitietoa.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kyllä sitä huomasi, miten omat tiedonmuruset oli alkuun ihan päin peetä, mutta oikealla tiedolla
ja kasvavalla taidolla eteenpäin.

[Kalaa kalaa]

Itsellä harmittavin episodi oli yhdessä akvaariossa johon iski pilkkutauti, siitä tavallisesta mokasta johtuen etten karanteenannut ostamiani uusia kaloja.

Laitoin sinne lääkitykset ohjeen mukaan ( punktol, lääke jota en kovin hyvänä ees pidä) , mutta yksi isohko monni jotenkin kärsi lääkityksestä , meni kamalan näköiseksi ja piti lopettaa.
Luultavasti koko lääke ei passaakaan sitten monneille.

Voi helkkari että otti päähän, hyvä monni menetettiin kun kuvitelin ettei terveen näköisissä kaloissa voi olla loisia.

IKINÄ enää ei yksikään kala jää karanteenaamatta.

Muistan kyllä ikuisesti tuon karvaan tappion..mikä hirveä vaiva oli saada allas taas puhtaaksi pilkkutautiloisista.

[Boomscarf]

Minulla ei ole minkäänlaista karanteeniallasta - vielä.
Mulla on joku 8kpl platyja, jotka sain kaverilta lahjoituksena uuden akvaarion mukana. Pidän niitä pehmeässä vedessä kardinaalien ja monnin kanssa koska kaverikin on niitä pitänyt (silti lisääntyneet/eläneet pitkään tästä huolimatta) enkä viitsi veitselle niitä laittaa - en aio hakea enempää niitä koska tarkoitus olisi laittaa ainoastaan pehmeän veden kaloja.

Vakavissani olen myös miettinyt 100l akvaariooni lehtikalapariskuntaa koska ovat vaan niin hienon näköisiä - jollain kaverilla taisi lapsena nähdä niitä useamman alle 100l akvaariossa. Sitten kun olisivat tarpeeksi isoja niin antaisin ne vaikka kaverille pois. Ei taida tosin olla kovin vastuullista tämä, joten olen jättänyt asian sikseen - katsotaan kun joskus kekkaan sen 250l pönikän itselleni...

[7330]

Itsellä harmittavin episodi oli yhdessä akvaariossa johon iski pilkkutauti, siitä tavallisesta mokasta johtuen etten karanteenannut ostamiani uusia kaloja.

Laitoin sinne lääkitykset ohjeen mukaan ( punktol, lääke jota en kovin hyvänä ees pidä) , mutta yksi isohko monni jotenkin kärsi lääkityksestä , meni kamalan näköiseksi ja piti lopettaa.
Luultavasti koko lääke ei passaakaan sitten monneille.

Useimmat kalalääkkeet ovat vaarallisia suomuttomille kaloille: ohjeessa ainakin nykyään kehotetaan aloittamaan puolesta annoksesta ja lisäämään määrää varovasti, jos altaassa on monneja.

No, olin juuri vajaan viikon poissa kotoa pilkkutaudin jyllätessä altaassa. Reissua oli suunniteltu pitkään, eikä sitä oikein lykätäkään voinut. Lomahoitaja lääkitsi ja vaihtoi vettä, joten en olisi itse voinut paljon sen enempää tehdä. Palatessa lähes puolet altaan kalastosta oli kuollut, mukaanlukien kaikkein harvinaisimmat yksilöt. Sopii arvata, paljonko harmittaa. Ja taas oli ihan oma vika: karanteenasin kyllä uudet kalat, mutta liian lyhyen aikaa, enkä tajunnut pilkkuja vielä silloinkaan, kun ne olivat selvästi näkyvissä.

Olisihan se mukavampaa, jos olisi joku jota syyttää, mutta nyt ei voi kuin potkia itseään silkasta typeryydestä.

[Fisutar10]

Itsellä harmittavin episodi oli yhdessä akvaariossa johon iski pilkkutauti, siitä tavallisesta mokasta johtuen etten karanteenannut ostamiani uusia kaloja.

Laitoin sinne lääkitykset ohjeen mukaan ( punktol, lääke jota en kovin hyvänä ees pidä) , mutta yksi isohko monni jotenkin kärsi lääkityksestä , meni kamalan näköiseksi ja piti lopettaa.
Luultavasti koko lääke ei passaakaan sitten monneille.

Useimmat kalalääkkeet ovat vaarallisia suomuttomille kaloille: ohjeessa ainakin nykyään kehotetaan aloittamaan puolesta annoksesta ja lisäämään määrää varovasti, jos altaassa on monneja.

No, olin juuri vajaan viikon poissa kotoa pilkkutaudin jyllätessä altaassa. Reissua oli suunniteltu pitkään, eikä sitä oikein lykätäkään voinut. Lomahoitaja lääkitsi ja vaihtoi vettä, joten en olisi itse voinut paljon sen enempää tehdä. Palatessa lähes puolet altaan kalastosta oli kuollut, mukaanlukien kaikkein harvinaisimmat yksilöt. Sopii arvata, paljonko harmittaa. Ja taas oli ihan oma vika: karanteenasin kyllä uudet kalat, mutta liian lyhyen aikaa, enkä tajunnut pilkkuja vielä silloinkaan, kun ne olivat selvästi näkyvissä.

Olisihan se mukavampaa, jos olisi joku jota syyttää, mutta nyt ei voi kuin potkia itseään silkasta typeryydestä.

Näitä typeryyksiä tehnee jokainen akvaarioharrastusuransa ja monella muullakin sektorilla. Itse pyydystin monnisia myyntiin ja kiireessä otin kannon pois akvasta ämpäriin. Tietysti ämpärissä ei ollut vettä yhtään pohjalla edes Meni tovi aikaa, laitoin kannon takaisin ja huomasin ämpärin pohjalla yhden kuolleen pikku plekon. Ei auttanut kuin pistää se biojätteeseen Ei mahda mitään...mutta nykyisin en ota kantoa pois akvasta kirveelläkään. Jos pitäisi ottaaa, ämpärissä tai saavissa olisi aimo annos vettä. Onneksi ei tarvitse koskaan putsailla kantoja levästä...paniikkia pukkaisia tarkistaa jokainen kolo. Oppirahat maksettu .

[Avanti]

Alotetaan 80-luvulta. Ostin ekan akvaarioni n. 100 litraa ja vuosien saatossa oli jos jonkin moista väärää kalaa. Kerran jopa lehtikaloja. Hoito oli perinteinen kaikki pois ja pesuun menetelmä. Tippatesteihin olin niin koukussa, että tein testejä parhaimmillaan jokapäivä. Kellon tarkkuudella, sitten ohjeiden mukaan lisättiin toisesta pullosta tippa tai kaksi. pelkästään ala-aste aikana tuli näitä arvoja kirjattua vihkon verran. Järjetöntä touhua. Olin mielestäni kunnon akvaristi.

Noin parikymppisenä muutin Tampereelle. Omistin kirjoahvenpariskunnan, jolta odotin niin kovin poikasia, että jätin useana viikonloppuna menemättä katsomaan sairasta äitiäni. Kehtasin vielä soittaa, ettei pysty lähtemään päiväksi pois kun akvassa on kutu. Ostin myös akvaan paikallisesta eläinkaupasta valkomustaraidallisen plekon vain siksi, että se oli muka niin kallis että oli pakko saada. Tämä yksilö ei ehtinyt ekaa vuotta täyttämään.

Suuri virhe oli n.10 vuotta sitten luopua täydellisesti toimivasta isosta akvasta vain siksi, että kyllästyin kullanvärisiin reunalistoihin ja valokupuun. Siirryin nykyiseen parisataa litraseen kokolasiakvaan, jota olen inhonnut jo monta vuotta. Onnekseni se nyt hajosi ja pääsen aloittamaan taas 'alusta'. Tässä akvassa on myös sorapohja, jota ei enää ikinä akvaani tule.

Akvassani oli myös rescue partiksia. Elivät yli 10 vuotta 60 litrasessa akvassa, reilu kaksikymmentä kpletta. Kun näin tuon surkean akvan pyysin, että saisin sen mukaani. En hennonnut kuitenkaan lopettaa kaikkia vaan mies saksi puolet pois ja loput kakssataseen. Tietysti lisääntyivät ja niitä harvennettiin. Tiedostin myös, että vain kaksi näistä on suht isoja ja muut kitukasvuisia. Vajaa viikko sitten 'lähti' loputkin, vain yksi tuolla uiskentelee ja vain siksi, ettei sitä saa kiinni.

Nämä partikset tappoivat kaikki kasvit, koska eivät olleet koskaan ennen tänne saapumistaan saaneet mitään tuoretta. Koko akvaariotouhuni meinasi myös lopahtaa näiden partiksien takia. Ei enää ikinä, yhtäkään, piste.

Käytän ajoittain purkissani isäni vanhaa tekniikkaa, ilmastin ja lämmitin vaikka uudemmatkin olisi. Voivat olla 40-50 vuotta vanhoja, mutta kun toimivat. En kyllä tiedä onko tää synti. Tunnustetaan silti.

Ja lopuksi isäni puolesta. Joskus 60-luvulla oli laittanut ahventen kutupurkkiin lämmittimen. Heilasteli silloin äitini kanssa ja ilta oli kuulema muuttunut erittäin 'kuumaksi'. Kalapariskunta kuoli kuumuuteen.

[jonval]

Mulla on kahden kynsisammakon 180-litraisessa altaassa myös kuusi miekkapyrstöä.





Huh kylläpä olo keveni!