SUODATUSTA VANHAAN MALLIIN..,

[akiholm]

Mitä olen keskusteluja suodatuksesta täällä seurannut, en voi kuin ihmetellä tätä tehojen ihailua, tyyliin; Mulla on 200 l. akva kahell ulkosuod. ja lisänä kaks sisäduod. riittääksse?
Tällaisessa pesukoneessa en usko minkään elollisen viihtyvän, poikkeuksena ehkä eril. imunuoliaislajit ym. voimakkaasti virtaavien, happikyllästettyjen jokien asukit. Ymmärrän toki, että nyk. niin suosittu hiekkapohja vaatii tehokkaampaa suodatusta kuin sekalaisemman
koostumuksen omaava hienorakeinen (2-5 mm) sorapohja (joka itsessään yhdessä kasvien/kalusteiden kanssa on biologinen suodatin).
Omat akvaarioni (350 l. ja 200l.) ovat vain sisäsuod. varustetut, ed.main. pohjatyypeillä seuraavasti; isommassa Eheimin Aguaball 2403 ja saman valmistajan Pick Up 2010. pienemmässä Aguaball 2212. Molemmat siis "suosituksiin" nähden rankasti alisuodatettuja !
Haluan jo tässä vaiheessa huomauttaa, ennen kuin kritiikkiä alkaa satamaan; mol.Aguaballit ilman diffuusoria, heikentää vain vaakavirtausta ja niiden antama pystyvirtaus olematonta. Molempien ylin suod.kori+ hienosuod. kori tungettu täyteen SubstratPro;ta, sekä ylin suodatinkori
koteloitu (vedentulo estetty silikonilla). vedenvaihto/ huoltorutiinit, vedenvaihto 50% vko., pohjan varovainen ruoppaaminen etualalta kerran
kk. ja suodatinten pesu kun virtaus on silmin nähden heikentynyt/ pörinän ääntä havaittavissa (n.kk. välein korkeintaan).
Olen 35.v harrastanut ja viljellyt eril. kaloja ja kasveja, konseptini täytynee jollain muotoa toimia, kalat ja kasvit viihtyvät/ lisääntyvät ja käyttäytyvät lajeilleen tyypillisesti. Kohtuullisella valaistuksella, mol. Amazon/ sov. et.amer, en ole kypsien pohjien kanssa koskaan käyttänyt
kasvilannotteita, kasveja saa kuitenkin karsia rankalla kädellä parinviikon välein...
summa summarum; PALJON KASVEJA, VÄHEMMÄN KALOJA

[akiholm]

Sorry, keskityin enemmän tekstiin, ehti tulla "vähän" persoonallisella rivijaottelulla

[Ihmettelija]

Itsellä menossa 225l:n kanssa hiukka tuohon samaan yksinkertaisuuteen pyrkivä prokkis, reilun viikon vedet olleet pytyssä.
Toisena ajatuksena on ollut kuluttaa mahdollisimman vähän rahaa, tarkoituksena olisi pitää bubjetti alle 200€, tosin olen itselleni viimeisenä rajana pitänyt 1€/l. (Tämä summa siis sisältää pytyn, jalustan, kansilasit, valasimen, suodattimen/-met, lämmitin, ajastin, kannot, kasvit ja kalat. Ylläpitäminen sitten erikseen)
Ainut ongelma johon olen näin alkutaipaleella törmännyt on ettei Aguaball 2212 jaksa pitkänmallisessa altaassa kierrättää vettä toisessa päässä ollenkaan. Vaihtoehdot tähän ongelmaan mietinnän alla ja mattosuodatin vakavasti harkinnassa.

Täytyy katsella jos runosuoni sykkii ja jaksaa joskus raapustaa jotain tännekkin aiheen tiimoilta kun prokkis etenee.

Sori jos meni OT:ksi.

[Maisu]

Kyllähän sisäsuodattimilla kelpaa suodatella isompaakin normaalikalastoista akvaariota kunhan massat ovat kunnollisia ja niitä suodattimia maltetaan olla puhdistelematta turhaan. Hieno hiekka sinällään ei lisää suodatustarvetta, vain se kaikkein hienoin nollakoko on sitä luokkaa että menee tukkoon ja siinä taas suodatuksella ei voi pelastaa oikein mitään. Mutta siinä kyllä on vinhasti ajatusta, ettei jätetä pienenkään akvaarion suodatusta yhden ainokaisen (yhä useammin kiinalaisen) suodattimen vastuulle, vaan kalojen elämästä on huolehtimassa kaksi erillistä laitetta, joista toinen voi toki olla jokin muukin vispilä/pulputin, kunhan pitää veden liikkeessä.

Jostain syystä monilla on käsitys että akvaario tarvitsee erillisen suodattimen "keräämään roskia" ja toisen "biologiseen suodatukseen" - ikään kuin nämä kaksi olisivat jotenkin erillisiä ja toisistaan irrallisia asioita. En käsitä tätä roskankeräysajatusta ollenkaan; toki, jos on tehty jotain todella erikoisen sotkevaa akvaariossa, niin voi laittaa ylimääräisen suodattimen pyörimään muutamaksi tunniksi, mutta mistä ihmeestä akvaarioon tulisi niin paljon roskaa kaiken aikaa että siihen tarvittaisi oma suodatin? Ei mene minun järkeeni mitenkään. Kasvinosat otetaan karsiessa haavilla pois heti samantien eikä nyt kenelläkään niin huonossa kunnossa voi kasvit olla että niistä koko ajan jotain irtoilisi - tai sitten oikea ratkaisu olisi huolehtia paremmin kasvien tarpeista.

[djuphavsfisken]

Itselläni oli sekä ulkoinen että sisäinen suodatin ja kamppailin jatkuvasti levien kanssa. Kun ulkosuodattimesta hajosi tiiviste, enkä saanut heti hankittua uutta, levänkasvu loppui parissa viikossa. Tällä hetkellä 400-litrainen siis pyörii pelkällä sisäsuodattimella ja kaikki ovat onnellisia.

[Aqualung]

Miten se suodatin sitä levää sinne tuottaa? Ettei vaan olisi pari erillistä tapausta pienen ajan sisällä kyseessä.

[djuphavsfisken]

En tosiaan tiedä. Vaikutti syy-seuraukselta. Mitään muuta ei tapahtunut. Olen ainakin tällä hetkellä hyvin tyytyväinen.

[Aqualung]

Se on pääasia!

[akiholm]

Itsellä menossa 225l:n kanssa hiukka tuohon samaan yksinkertaisuuteen pyrkivä prokkis, reilun viikon vedet olleet pytyssä.
Toisena ajatuksena on ollut kuluttaa mahdollisimman vähän rahaa, tarkoituksena olisi pitää bubjetti alle 200€, tosin olen itselleni viimeisenä rajana pitänyt 1€/l. (Tämä summa siis sisältää pytyn, jalustan, kansilasit, valasimen, suodattimen/-met, lämmitin, ajastin, kannot, kasvit ja kalat. Ylläpitäminen sitten erikseen)
Ainut ongelma johon olen näin alkutaipaleella törmännyt on ettei Aguaball 2212 jaksa pitkänmallisessa altaassa kierrättää vettä toisessa päässä ollenkaan. Vaihtoehdot tähän ongelmaan mietinnän alla ja mattosuodatin vakavasti harkinnassa.

Täytyy katsella jos runosuoni sykkii ja jaksaa joskus raapustaa jotain tännekkin aiheen tiimoilta kun prokkis etenee.

Sori jos meni OT:ksi.

Tervehdys Ihmettelija!
Hanki heti alkuun avuksi altaan "seisovaan" päätyyn ilmapumppu + hohkakivi,
katso AW;stä joku saattaisi lahjoittaa/ myydä edullisesti käytetyn, pois muo-
dista olevan, silti toimivan härvelin. Tehojahan ei kummoisesti tarvita, kun-
han pintaveden saa liikkeelle!

ps. Melkoisen niukalla budjetilla olet menossa, et kai haaveile ns. kaloineen
pakettia.

Maisulle vielä; Upeata törmätä samanmielisiin " konservatiiveihin", jatketaan
aiheesta joskus kerhohuoneella..?

[Ihmettelija]

^^Kyllä tässä kaloistakin haaveillaan kun tuli realisoitua osa kannoista ja muusta tavarasta mitä pytyn mukana tuli ja vielä olisi jotain jäljelläkin. Tällä hetkellä ollaan kokonaisbubjetissa 137€:ssa, silikonit vaihdettuna, 2x36W Arcadian uudet loisteputket hommattuina (hakematta vielä, vanhat paikallaan), hiekka/sora, kannot, kasveja jo jonkin verran (suurin osa ilmaisia). Eheimin compact 600 tuli pytyn mukana joten sitä olisi tarkoitus hyödyntää (mattosuodatin) ja näin alkuun pyörittää vettä tuolta toisesta päädystä pois.(löysin sen vasta tänään )
Kaloja tuolla ei vielä ole, odoteltu rauhassa kypsymistä ilman sen kummempia lisäaineita.

Tämähän ei ole ainoa pytty taloudessa mutta nuo muut on enemmän tai vähemmän "rakenneltu" sen kummemmin miettimättä rahanmenoa ja laskeminen lopetettu kun nelinumeroinen summa on alkanut lähestyä.(Ostettu lähes kaikki siis uutena ja liikkeestä)
Tähän projektiin ei ole tarkoitus sekoittaa mitään jo taloudessa olevaa ja kaikki on tarkoitus ostaa käytettynä silloin kun mahdollista, periaatteessa jos mennään 1€/l niin 88€ on jäljellä.

Katsotaan mitä tuleman pitää ja tuleeko tästä mitään.

Sori edelleen jos on OT:ta

[Sulfa]

Mahtavaa, kun löytyy muitakin "dinosauruksia"!

Mulla pyörii sekä 180 litrainen että 470 litrainen pelkillä sisäsuodattimilla. Pienemmässä oli puolisen vuotta ulkosuodatin, mutta otin senkin nyt pois, kun hittojako sillä siellä tekee. Hyvin tuo näyttää pelittävän ilmankin, vesi on kirkasta, ei levää ollenkaan ja kalat voi hyvin. Sama juttu isommassa, joka on ollut käynnissä tosin vasta 3 kuukautta.

Tuon isomman kanssa vähän jännitin, mutta mitään ongelmia ei ole toistaiseksi ollut. Ei edes sitä surullisen kuuluisaa nitriittipiikkiä ole altaassa ollut ja edelleenkin allas on etulasiin ilmaantuvaa täplälevää lukuunottamatta täysin levätön. Joten näyttäisi siltä, että suodatus olisi sinnekin riittävä. Lisäksi tuossa isommassa altaassa on 50 kpl näitä kamalan vaativia, herkkiä ja muutenkin hankalia viirikirjokaloja, jotka kaikkien lähteiden mukaan tuntuvat kuolevan heti, kun niille sanoo "böö" - ja täysin ilman ongelmia. Paahtavat hulluna menemään viirit väristen ja kukkoilevat toisilleen saniaspusikoiden herruudesta. Tästäkin päättelisin, ettei altaan toiminta voi olla kamalan pahasti pielessä.

Itse myös kammoan nykyistä ajatusmaailmaa siitä, että jokaiseen altaaseen pitäisi laittaa kovimmat tykit, mitä markkinoilta löytyy, riippumatta siitä, mitä altaassa asustaa ja mikä altaan funktio on. Samoin se, että altaat pitäisi aina saada tungettua mahdollisimman täyteen mitä suurempia kaloja, tuntuu itsestäni oudolta ja vieraalta. Kun lähdin suunnittelemaan tuota 470 litraista, oli ensimmäinen ajatus, että vain pieniä kaloja ja ei ulkosuodatinta lainkaan. Kiitos Maisun kertomusten täällä AW:ssä uskoin, että myös isomman altaan pyörittäminen ilman jumalattomia myllyjä on mahdollista. Tuhannet kiitokset siis Maisu!

Kummassakaan altaassa ei ole massiivista ylikansoitusta, mikä edesauttaa vähäisemmällä suodatuksella toimimista. Lisäksi kasveja on paljon, vaikkakaan ei pohjaan kiinnittyneinä, vaan kannoissa ja kivissä sekä pinnalla (jaavansaniainen, anubiaat, pistia ja konnanputki). Rusolehteä löytyy pari puskaa isommasta altaasta pohjaan kiinnittyneenä. Molemmissa altaissa on suodattimissa vaahtomuovipatruunoiden lisäksi substrat pro'ta, mikä antaa bakteereille lisää kiinnittymispinta-alaa. Niitä suodattimia, jossa substrat pro on, ei pestä ja puunata jatkuvasti, vaan ne saavat pöristä siellä tasan niin pitkään, kun vesi tulee selvästi läpi. Patruunasuodattimia pesen 1-4 viikon välein, tarpeesta riippuen. Lisäksi olen sitä mieltä, että ne bakteerit, jotka pitävät allasta pystyssä, ovat paljolti kiinnittyneitä kasvien lisäksi kantoihin ja kiviin, joita kummassakin altaassa on todella paljon.

Itse olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni, joten minulle tämä on oikea toimintatapa. Jos minulla olisi allas täynnä puuplekoja, niin saattaisin kaivatakin niitä "tykkejä" sinne allaskaappiin, mutta meikäläisen pikkukaverit pärjäävät loistavasti tuolla menetelmällä, millä altaat nyt pyörivät. Saan nukkua yönikin rauhassa, kun ei tarvitse pelätä ulkosuodattimien aikaansaamaa vesivahinkoa (ja tästä kommentista joku tietysti vetää kasvikset nessuun... ).

Niin juu, ja mitkä niitä altaita sitten pyörittää: 180 litraisessa on liki 10 vuotta elämäntehtäväänsä toteuttanut eheimin powerline 2048 yhdellä lisäkorilla ja omilla suodatinpatruunoillaan + suihkuputkella sekä JBL:n cristalprofi i100 täynnä substrat pro'ta. 470 litraisessa niin ikään JBL:n cristal profi i100 täynnä substrat pro'ta , 2 kpl eheimin biopower 240 omilla täytteillään eli yksi vaahtomuovipatruuna ja loput korit täynnä substrat prota sekä toisessa takanurkassa juwelin bioflow 3.0 (kyllä, hankin ihan vartavasten tämän kamalaksi parjatun suodattimen, koska sinne mahtuu paljon suodatinmateriaalia ja sinne koteloon saa lämmittimen kätevästi piiloon). Ne suodattimet, missä pystyy säätämään virtausta, on säädetty aika pienelle virtaukselle, että bakteerit pystyisivät tekemään työnsä, eivätkä lentäisi kovan virtauksen voimasta tiehensä.

Kummassakin altaassa on siis enemmän kuin yksi suodatin eli ei ihan "vanhaan malliin", mutta vähän sinnepäin kuitenkin. Tuota isompaa allasta olen pohtinut, että sieltä saatan ottaa toisen biopowerin jossain välissä pois, kunhan altaalla on hieman enemmän ikää ja kasvit ovat kunnolla juurtuneet ja kasvaneet tai sitten annan sen pöristä tuolla entiseen malliin. Katsotaan, miten tilanne kehittyy.

Ai niin, pienemmässä altaassa on takana soraa ja edessä hiekkaa ja isommassa pelkkää hiekkaa, jos tällä tiedolla on jollekulle jotakin merkitystä. Hiekka on Weberin puhallushiekkaa.

[Kimbela]

Eiköhän tuo kalaston valinta aseta vaatimukset suodatuksellekin. Tuosta levän määrä hommasta en oikein saa kiinni suhteututtana suodatukseen (eli jos ei suodateta ollenkaan ei kasva levääkään?) Jokainen akvaariohan hakee jonkin tasapainotilan pidemmän päälle, se millainen tasapainotila on eri asia.

Itselläni on tällä hetkellä 400 litran altaassa 4 ulkosuodatinta... (Altaassa pyörivät myös huollon alla olevan 600l altaan suodattimet)

Kun taas pikkualtaissa mennään aika minimitekniikalla.

Isommassa altaassa on oltava mielestäni aina vähintään 2 suodatinta, olivat ne sitten sisällä tai ulkona jos (kun) toinen hajoaa niin toinen jää [kokemusta on]. Sisäsuodattimet ovat kokemukseni mukaan kulutustavaraa, käyttöikä on lyhyempi kuin ulkosuodattimella.

[akiholm]

Tervehdys dinosaurus heimolaiseni Sulfa!

Oletan/ tiedän sinun tuntevan etulasissa viihtyvän "täplälevän" olevan viherlevää siitä parhaasta päästä, viihtyy
vain hyvissä olosuhteissa, levän väri terveen vaalean vihreää ja lähtee esim. vanhalla pankkikortilla kuin se har-
mittava seurustelutauti(väittämän mukaan) töölöstä..,
Otsikosta "hieman sivuun", otan ketjun aloittajana oikeuden sanoa pari valittua sanaa valaistuksesta; Olen men-
nyt yhtälailla lopullisen totuuden perässä, joskaan en enää vuosikausiin, oikeiden "putkien" perässä.
Pari vuotta meni yrityksen ja erehdyksien masentavaa polkua, enkä enää jaksanut moista pelleilyä.
Kaikki kalliit "akvaariolamput" ongelmajätteenä niille kuuluville hautuumaille Milloin mikäkin levä jopa
bakteeri (sinilevä) vieraili altaissani, kaikki sekaisin. Tämä siis vain minun subjektiivinen näkemykseni näistä
ainoista akv. kelpoisista spektreistä (T 8)
Tänäpäivänä altaitani valaisee "markettiputket"; 3 x 36 W (130 x 55 x 50), 2 x 36 W (200 l.en muista mittoja,
enkä nyt kesken kirjoittamisen rupea mittailemaan..,).
Itselläni käytössä, AIRAM , valk.super-teho T8 36 W 3350 lumenea sekä OSRAM , Daywhite Active T8 36 W myös
3350 lumenea. Mitään ongelmia en ole kokenut näiden perus sävyisten putkien kanssa ( aluksi tietenkin valaistus
olosuhteiden muuttuessa, vaikka vaiheittain lamput vaihdoinkin).
Papukaijalehtiä eikä muitakaan kovin valonnälkäisiä kasveja en ole koskaan kokeillutkaan, mutta esim. Rotalat
ja Vesitähdikit punertavat kauniisti latvoistaan tällaisellakin valaistuksella, vaikka allaskorkeudet ovat 55 ja 50
cm.
Edes helposti levääntyvät Anubiaat ja Jaavansaniaiset eivät ole enää levän peitossa, kun spektreiltään neutraa-
limmat putket tulivat, lumenet näyttävät riittävän kasveille. Jostain kumman syystä nimenomaan näillä lajeilla
altaissani laiskotellaan levän laiduntamisessa, vaikka duuniin otin koeajan jälkeen vakituiseksi Ancistrus sp. ja
Crossocheilus siamensis ( kalani kuitenkin; langei, M. Varjo , Akvaristi 2009 ). Edellä mainituissa kasveissa ky-
seessä tietenkin suvut, eivätkä lajit. Parempi korjata kun tuli huomattua, ei inkvisition tarvitse..,

[doradi]

Mulla on semmonen ajatus että tuo suodatuksen ja levänkasvun yhteys tulee siitä että runsas/kova suodatus --> yleensä vesi liikkuu pinnassakin enempi --> lähtee hiilidioksidit poies --> kasvit ei tykkää. Yhdessä altaassani jossa on hiilidioksidilannoitus näkee kyllä, että jos vedenpinnan jättää alas ja siksi suihkuputki liikuttelee enempi veden pintaa, niin levät tykkää. Luulisin että tämä periaate toimii ilman CO2-lannoitustakin, syntyyhän sitä hiilidioksidia altaassa muutenkin. Tosin en sitten tiedä miten asia menee, jos ei ole kasveja lainkaan, toimiiiko ollenkaan noin. Ehkä joku CO2-viisas osaa kertoa.

[akiholm]

Tervehdys Doradi!
Samantyyppisiä ajatuksia minullakin levien ja hiilareiden / varsinaiskasvien yht.
En usko kaikissa altaissa lisä hiilidioksidia tarvittavankaan, kasvien kasvussa ja
viihtyvyydessä kun on aina tämä niukkuus tekijä l. kolmen kopla ; Valo,hiilidioksi-
di, ravinteet (tärkeimpänä rauta). Näiden ollessa tasapainoisessa suhteessa
toisiinsa, on tietynlainen vakaus luotu. On hyvä muistaa kasvienkin tuottavan
hiilidioksidia silloin kun yhteyttämistä ei tapahdu (pimeässä), näin ollen kohtuulli-
sella kalastolla on riittävästä hapensaannista öiseen aikaan akvaristin huolehdit-
tava. 200 l;ssa olkoonkin yhdellä sisäsuodattimella, on kaverina altaan toisessa
päässä ilmapumppu + hohkakivi pintaa liikuttamassa . En uskaltaisi jättää altaan
happikiertoa yhden laitteen varaan, taisi jäädä mainitsematta ensimmäisessä vies
tissä. Maisu onneksi huomasi korostaa asiaa, sillä alkuyöstä sammunut vedenkier-
to saattaa aiheuttaa varsin järkyn herätyksen; ei välttämättä kerkeä " normiin"
päivän askareihin. Happikato / tukehtuminen uhkana.

Onko teillä käynyt teksteillenne uudelleen rivitystä, varsin persoonallisesti oli
edellinen viestini muotoutunut tilaansa täyttämään..?

[Sisso]

Miten se suodatin sitä levää sinne tuottaa? Ettei vaan olisi pari erillistä tapausta pienen ajan sisällä kyseessä.

Ei se suodatin suoranaisesti levää tuotakkaan, mutta se tiedetään että suodattimiin (tai mihin vaan kivenkolosiin) kertyvä orgaaninen aines saa levät innostumaan. Tämä koskee nimenomaan kasviperäistä jätettä. Tää perustuu levien kykyyn "aistia" ympäristöään ja levien "haistaessa" runsaasti kasviperäistä jätettä, ne tulkitsevat tilanteen niin että kasvit on huonossa jamassa, "mädäntymässä", jolloin niillä on paremmat mahdollisuudet vastata kilpailuun ja ne alkavat lisääntymään. Tää on silkkaa kemiallista taistoa. Leväkukinnan aikana onkin syytä pitää suodattimet ekstrapuhtaina ja vaihdella vettä reippaasti, tämä vähentää sekä leväitiöiden määrää että vähentää orgaanista jätettä vedessä jolloin levillä ei ole "hajua tilanteesta". Kasvien kyvyistä viestiä/aistia erilaisilla hormooneilla ym aineilla sekä hallita kasvuympäristöään saadaan koko ajan lisää tietoa ja se on aika huikeaa meininkiä se!Ne ovat kaikkea muuta kuin passiivisia!

Mutta itse aiheeseen palatakseni, olen samoilla linjoilla aloittajan kanssa. En voi kuin ihmetellä paljonko ihmiset pistää kaloja akvoihinsa jotta tarvitaan moinen määrä suodattimia. Lisäksi ihmettelen innostusta hillittömiin puhureihin, etenkin kun iso osa harrastuksen piirissä olevista kalalajeista on kotoisin seisovista tai hitaasti virtaavista, ts vähähappisista, vesistä kuten Amazonas. Kiksu hyvin muistuttikin eräässä toisessa keskustelussa miten ennen muinoin vettä kierrätettiin lämmittämällä akvoja alapuolelta. Niin...kaasuliekillä. Siinä teille suodatin!

Mitä tulee hiilariin^, sen tarpeellisuudesta on ihan turha kinata. Se on ravinne muiden joukossa ja sen tarpeen määrittää aina kasvuvauhti jonka puolestaan määrittää aina valo. Se ei kinaamalla miksikään muutu koska se on luonnon oma lainalaisuus joka noudattaa vain omia lakejaan. Ja mitä tulee veden pintakiertoon ja hiilariin^^, tässä parhaimman tavan määrittää se, lisätäänkö hiilaria vai ei. Huono vedenkierto akvassa lisää leviä, ne tykkää tyvenistä kohdista. Pintakierto on taas oma lukunsa joskin nämä yleensä liittyvät toisiinsa käytännön syistä. Valosta kun puhutaan, kasveille sopii hyvin laaja spektrivalikoima, karkasti ottaen 2500-12 000K eikä Kelvineillä saa leviä aikaan jos saa kasvit kasvamaan kunnolla ja tällä on enemmän tekoa valomäärän ja ravinteiden kuin kelvinien kanssa! Kasveille merkitystä on valon määrällä (ja tän määrittelyhän on sitten taas oma lukunsa) mutta ennen kaikkea valon sisältämä PAR (Photosynthetically available radiation) ja PUR (Photosynthetically usable radiation). Vaan näitäpä ei missään tuotteissa ilmoiteta eikä monellakaan harrastajalla ole mahdollista päästä PAR-mittaria käyttämään. Valoon liittyy hirvittävä määrä harhaluuloja ja kovin vaikeaksi halutaan homma itselle tehdä! Ja kun ei suju, vika on valoissa. Vaikka omissa pytyissäni on nykyään valoa varsin maltilla, joskaan ei ihan vähän, en oikein tykkää että aina joku jossain dissaa niitä, jotka harrastaa paljoa valoa koska omat hupinsa siinäkin vaan silloin astutaan maalle joka on paras tuntea, etenkin jos siitä lähdetään keskustelemaan, dissaamisesta puhumattakaan.

Melkein jo pelottaa mitä kaikkea ihmiset uskoo tekniikan saavan aikaan ja mitä kaikkea sen harteille sälytetäänkään!

[akiholm]

Moi Sisso!
Mikäli viittasit ed. kirjoitukseeni, tarkentaisin ettei jää epäselväksi ; en missään
nimessä halua "dissata" erilaisia valaistus ratkaisuja kuin omani ! Siksi mainitsin-
kin peruskasveistani erikseen , mainiten muistaakseni papukaijalehden esimerk-
kinä jota en lähtisi näillä perusvaloilla yrittämäänkään kasvattaa altaissani.
Tarkoituksena ehkä oli varoittaa ns. kasvilamppujen käytöstä jollei tarkkaan tie-
dä mitä on tekemässä. Jos kasvit ovat lähtöruudussa , saattavat levät spurtata
karkuun. Muutenkin levien kanssa vanha hyväksi havaittu (ei piilevät) konsti, va-
lopaasto esim. pimentämällä akva krt. vko ja pitämällä samaan aikaan valaistun
ajan esim. 8 h/ pv. toimii edelleen, levät eivät ole kaikessa viisaudessaan tähän
kikkaan sopeutuneet. Levissäkin on eroja, tupsumainen punalevä viihtyy nimen-
omaan voimakkaassa virtauksessa ja korkeassa happipitoisuudessa. Usein ilmes-
tyen otollisissa olosuht. esim. suodattimen ulospuhalluksen äärelle..,
P****mainen ilmestys, pirun tiukassa, eikä ainakaan omat levikseni jaksa askar-
rella tiukan vastuksen kanssa. Jossain vaiheessa saa kuitenkin vietyä ahventen
eväät nenän edestä, sieltähän sitä kansilasien aukoista "noutopisteestä" saa.
Isommaksi kasvaneet tupsut esim. suodatin rakenteesta saksilla lyhyemmäksi
ja loput parturoidaan tehokkaasti pois. Ilmeisesti levän tuoksu/maku tällöin
muuttuu ja kala muistaa lajinsa.

Muut levät ovatkin kuten Sisso jo totesikin, pääosin vähähappisista vesistä, sei-
sovissa lampareissa/ lähes olemattomassa virtauksessa syrjäyttävät varsinaisen
vesikasvillisuuden ..,

[Kimbela]

Tekniikka akvaariossa on siitä ikävää että kun antaa pirulle pikkusormen se vie koko käden. Muinoin (n. 10v sitten) kun ostin altaaseen toisen 2 x 38W valaisimen levät innosstuivat toki ensimmäisenä asiasta. Tästä seurasi tietty CO2 lannoitus kiljulla, josta seurasi raudan puute jne. Toisaalta kasvit alkoivat kasvaa merkittävästi paremmin, joten vaivannäkö oli (on) sen väärti.

[Sisso]

Moi Sisso!
Mikäli viittasit ed. kirjoitukseeni, tarkentaisin ettei jää epäselväksi ;

Eh, en viitannut mutta se kortti vaan usein nostetaan esille jossain vaiheessa kun aletaan hiipimään perusasioiden äärelle kuten me nyt tässä ollaan vähän tehty. Samat ilmiöt ja voimat ne jyllää akvasta riippumatta, high-tec-tankit on vaan siitä kivoja (kivoja ja kivoja...) että kaikki tapahtuu x-sataa kertaa nopeammin joten niiden kanssa oppii hyvin, hyvässä ja pahassa. Meillä on taipumusta mustavalkoisuuteen, jopa täällä Awlla, musta tällaiselle ei ole tarvetta mutta eipä silti unohdeta niitä perusasioita, kuten esim juuri sitä mihin suodattimia oikeasti tarvitaan: ylisuureen kalastoon. Mä vähän veikkaan että isoin osa aloitteljoiden mokista johtuu siitä, että keskitytään epäolennaisuuksiin kuten tekniikan räpläämiseen eikä anneta akvan vaan olla ja pidetä sitä hyvänä, etenkin kasveja. Olen kyllä itsekin syyllistynyt tähän, nyttemmin jo oppinut vähän malttia.

Kimbela on tuskallisen oikeassa ^, juuri noin kävi meilläkin: yksi asia johti toiseen ja sitten naista vietiin kuin pässiä narussa. Sitten tuli toppi ja puhalsin pelin poikki.

[akiholm]

Naulankantaan Sisso!
En vaan minäkään jaksa ymmärtää tätä kalojen ahtaamista / hirviövonkaleiden harras-
tamista siksi, että tekniikka antaa meille " luvan kokeilla " milloin mitäkin..,
Tosiasiahan on ; olkoon kuinka suuri allas tahansa , tankki suhteutuu kokoonsa isoilla
" monstereilla " vrt. norm. kokoiset esim. kokoluokka 200 - 300 l. akvaariot , jotka sopi-
valla kalastolla , viehättävästi sisustettuna ( kasvit , kannot , kivet etc. kalojen ja akva-
ristin tyyliin sovitettuna ) on suorastaan pikku biotooppi parhaimmillaan.
3 metrisessä paikallaan pötköttävä metrinen Tiikerilapamonni taas , ( Pertti Rassin mu-
kaan ) yhtä mielenliintoinen kuin koivunhalko. Sen sijaan 30 kpl parvi tetroja hie-
man hämyisessä Amazon akvaariossa antaa ihan erilaisen tilan tunnun jo 250 litran al-
taassa.
Ihana , kamala tekniikka mahdollistaa yhä harvinaisempien ja ISOMPIEN kalojen ilmaan-
tumisen harrastukseemme . Googlasin amerikan sivuilta mitä hirveimpiä videoita , näi-
täkö ( nuoret miehet ? ) halajavat jättitankkeihinsa esim . "Wolf fish ", joka ainakin ul-
konäöltään näyttäisi isolta riippujalta ..?

Vähän lähti aiheen viereen , vaan eikö näin käy oikeassakin hyvässä keskustelussa?

[Aqualung]

Siirsin ketjun tänne yleisellä puolelle kun tässä nyt ei varsinaisesti olla rakentamassa mitään.

Tomi/ylläpito

[Kimbela]

Vaikka menisi asian viereen, niin tärkeintä kai on asialinjan keskustelu. Mitkä sitten ovat isoja kaloja? Jo muinoin pienenä poikana halusin tiikerinuoliaisia, mutta edes yhdeksi ansiokseni voin lukea sen että en tunkenut niitä 80l altaaseen 20 vuotta sitten. Ensimmäiset (joista vieläkin porskuttaa 5) tiikerinuoliaiset hommasin joskus 2000 -luvun alussa 400 litraseen, joka kylläkin alkaa olla niille pieni, tosin pääsevät hetimmitien 600 litraseen kunhan se alkaa pitää vettä (yhä työn alla). Tikrut tonkivat sen verran ahkerasti pohjaa ja niittavaat pehmeämpiä kasveja että kovempi suodatus on ainakin minun mielestäni tarpeen. Lisäksi tykkäävät virtaavasta vedestä. Reservissä pyörii yksi 250 litranen allas, jossa on vain yksi pienempi Eheimin ulkosuodatin ja kaksiputkinen valaisin ja virtausta ei käytännössä lainkaan, tuo allas pyörii aika omillaan, eipä siitä myöskään juuri tarvitse leviä rapsutella.

[Kiksu]

Onko teillä käynyt teksteillenne uudelleen rivitystä, varsin persoonallisesti oli
edellinen viestini muotoutunut tilaansa täyttämään..?

Kyllä kone tai tämä ohjelma rivittää tekstin uudelleen. Älä välitä siitä. Kirjoita vain tekstiä vaihtamatta itse riviä, kone kyllä vaihtaa rivin kun ei enempiä sanoja mahdu. Myöskään tavuviivoja ei pidä/tarvitse laittaa. Paina Enteriä (x2) vain kun teet kappalejaon. Voit jakaa tekstin kappaleisiin myös kun koko teksti on valmis laittamalla kursorin haluamasi lauseen ison kirjaimen eteen ja painamalla Enteriä 2 kertaa.

[Maisu]

Olen kokeillut vuosien varrella ylisuodattamista, kokonaan suodattamatta jättämistä ja jopa vanhavesiteoriaakin. Minun täysin subjektiivisten kokemusteni mukaan sekä ylisuodatuksella että kokonaan suodattamatta jättämällä on mahdollista saada aikaan sinilevää. Ylisuodatustapauksissa olen saanut sitä kahdesti; kokeillessani sellaista omatekoista viemäriputkesta rakennettua hyvin ilmastettua lisärakennelmaa sisäsuodattimen ulostuloon liitettynä, jolloin nitraatti osoittautui painuvan täysin nollaan, sekä pyörittäessäni muutaman pienen kalan asuttamaa 257-litraista neljällä tehokkaalla suodattimella. Molemmissa tapauksissa levä myös katosi kun suodatus vaihtui. Mitään muita leviä en kuitenkaan ole ylisuodattamalla saanut aikaan.

Tiedän että meillä on tässä maassa kokeneita erikoislajien harrastajia, jotka eivät varsinaisesti suodata vettä mitenkään. Heilläkin vesi on kuitenkin liikkeessä ja sitä vaihdetaan viikottain. Tuossa minun suodattamattajättämistapauksessani vesi ei liikkunut, ja hitaasti sinilevä alkoi vallata alaa. Se oli selvästi helpommin selätetty tuossa tapauksessa kuin noissa ylisuodattamalla aikaansaaduissa tapauksissani.

Itselleni on myös sattunut kaksi tapausta, joissa yksittäisen akvaariotyyppisen loisteputken vaihtaminen pois on selvittänyt leväongelman. Ensimmäinen tapaus kauan sitten oli Philipsin Aquarelle, jonka aikana sain tehdä iltakaudet töitä pitääkseni ulkonäöltään piilevää muistuttaneen tummanpunaisen sitkeän punalevän poissa laseilta. Putki vaihtoon ja levä katosi, simsalabim. Toinen tapaus oli, jos mahdollista, vieläkin selvempi; minulla oli jokin Saksasta tuomani loisteputki nanoriutan päällä, johon tuli kymmeniä senttejä pitkää kuitumaista vihreää levää. Aikani tapeltuani purin nanon ja laitoin tilalle tanganjikaa, ja sama levä tuli siihenkin. Kun vaihdoin sisällykset toiseen altaaseen toisen valon alle, levä hävisi samantien. Näiden kokemusten jälkeen on pakko olla sitä mieltä että myös yksittäinen putki voi olla syyllinen levään. (Tämä menee vähän aiheen ohi mutta kun nyt asiaa jo sivuttiin niin menköön.) Ei valaistukseenkaan tarvita nykyään mitään kovin ihmeellistä, minusta 840 on ihan mainio putki kasvien kasvatteluun edelleenkin. Eri asia on että nykyään harrastajaa miellyttää hieman valkoisempi valo, mutta on sellaisia kasviongelmia tullut täälläkin vastaan että niistä näkee jo lukiessa että keltaisemman valon osuuden lisääminen todennäköisesti auttaisi. Sellaiset ohjeet tosin tulkitaan helposti liian vanhanaikaisiksi ja ohitetaan.

Kimbelan kanssa olen pikkuisen eri mieltä tuosta ulkosuodattimien pitemmästä käyttöiästä. Minulla kyllä sisäsuodattimet ovat niitä iänkaikkisuuden kestäneitä eivätkä ulkosuodattimet ole olleet ollenkaan niin kestäviä. Kaupunkilaisjärjellä ajateltuna sisäsuodattimissa on vähemmän rikkoutuvia ja vaihdettavia osia jolloin todennäköisyys että jotain hajoaa on pienempi. Tosin eivät nykyisin valmistettavat taida kummassakaan kategoriassa yltää lähellekään niitä käyttöikiä mihin aiempina vuosikymmeninä valmistetut laitteet pääsivät, pelkään pahoin että kehitys on sama kuin kaikella muullakin elektroniikalla.


PS. Kiva lukea että kirjoituksistani on ollut hyötyä!

[Kimbela]

Suodattimien yleisestä laadusta olen kanssasi samaa mieltä. Toisaalta minulla ei ole ollut noita ihan parhaita sisäsuodattimia koskaan. Pikaisesti laskien hajonneita: Hydor Crystal R20, Eheim Aquaball, Eheim Pickup x3 (eri kokoisia 2012,2010, 2008), vanha Rena (tosin kesti tosi pitkään), Eheim Aquaball. Ulkosuodattimia on hajonnut kaksi Eheim 2215 ja Eheim 2026 (tämän voisi ehkä saada kuntoon osia vaihtamalla). Olikohan siinä kaikki... Ai niin kaksi Tetra Billiä on hajonnut muovin hapertumiseen, mutta noita nyt ei lasketa.