Ukkolehtis runtelee naarasta.

[jo-oo-pa]

Eli koiras on nyt syönyt kudun yleensä vuorokauden jälkeen kutemisesta joka kerta. Naaras yrittää puollustaa kutua jolloin koiras hyökkäilee kimppuun, sylkee naaraan irronneita suomuja suustaan ja repii naaraan evät. Ainoastaan ensimmäinen kutu onnistui ja kalat hoitivat sitä yhdessä. Onkohan ainoa keino erottaa kalat?

[Pullahiiri]

Jaiks, onpa ärhäkkä koiras. Minkä kokoinen allas on ja onko paljon kasveja, ts. pääseekö naaras piiloon vai tapittaako siinä hölmönä ja ottaa osumaa? Oletko varma että ovat koiras ja naaras (itselläni on ollut naaraspari ja tekivät tuota samaa, ei tosin suomuja lennellyt)?

[jo-oo-pa]

Allas on 340l ja runsas kasvinen eli piiloon pääsisi jos haluaisi. Yrittää kuitenkin puollustaa kutua eikä lähde karkuun. Kyllä mielestäni on koiras, ensimmäinen kutu onnistui poikasiksi asti ja hoitivat poikasia yhdessä. Koiras on melkein puolta isompi kuin saman ikäinen naaras.

[Pullahiiri]

Ok, no sitten on koiras kun on kerta munat hedelmöittyneet. Onpa erikoista.. Jos sinusta tosiaan näyttää siltä että tulee ruumiita niin erota kalat, ei kuitenkaan pitäisi tosiaan olla siitä kiinni etteikö pääsisi karkuun. Ilkeä ukko.

[jo-oo-pa]

Aluksi oli 5 kpl kaloja ja nämä kaksi ainakin hoiti kutua ja poikasia.
Ja kyllä mielestäni noista selvästi erottaa sukupuolet kutuaikana.
Ovat kyllä sovussa ja yhdessä kutuajan ulkopuolella. Miksihän koiras haluaa syödä kudun?

[jo-oo-pa]

Tänään taas kutu. Molemmat hoitivat kutua vuorotellen ja yhdessä.
Yövaloksi laitoin pöytälampun ja kun varsinaiset valot sammuivat söi koiras kudun heti, naaraan yrittäessä puollustaa sitä.

[dabi]

Kuulostaapa hurjalta Itse erottaisin ja etsisin naaraalle uuden kutuparin. Eihän perheväkivaltaa tule hyväksyä
Itsellä ei moista ole tapahtunut enkä kyllä sen ihmeemmin osaa sanoa tuohon mitään

[Amos]

kokeile jättää vähän enemmän valoa ja siten ettei valon määrä muutu äkkinäisesti. Muutenkin voisit koittaa rauhoittaa akvan ympäristöä.

[jo-oo-pa]

Jep tarvii kokeilla jotain lisävaloa. Ei viitsisi tota altaan omaa lampua poltella yötäpäivää.
Muuten ympäristö on kyllä rauhallinen kun on seinään upotettu allas eli vain etulasi auki ja paikassa, jossa ei edes ohi kävellä.
Tänään jätin akvaariohuoneen kattovalon päälle, valaisee altaan suhteellisen hyvin, mutta 5min ja kutu syöty.
Vasta kun sammuttaa valot kokonaan jättää koiras naaraan rauhaan.

[akiholm]

Tuttu tilanne.., Itselläni on n. 7v. orinocon tuontia oleva koiras 350l. akvaariossa; enkä tänäpäivänä voisi kuvitellakaan ottavani "kaveriksi" toista lehtikalaa. Kala(t) tulivat siis luonnonkantana kokoonpanolla 4 kpl, joista heikoin putosi porukoista melko pian ehtimättä kotiutua väljempiin tiloihin. Jälkeenpäin muistelen kalan olleen muita värittömämpi, ulkoisesti en kuitenkaan pystynyt kuolinsyytä toteamaan. Jäljelle jäänyt kolmikko paljastui 1+2, yhdellä koiraalla, josta jo pian muodostui melkoinen alfa; kutuja kerta toisensa jälkeen molempien naaraiden kanssa, pahimmillaan haaremi oli täydessä touhussa altaan eri päädyissä.
Pikkuhiljaa vaatimukset rouviaan kohtaan kasvoivatkin hurjiksi; ensimmäistä tappoa en nähnyt, selkä oli kuitenkin mutkalla,selkäranka siis poikki..,
Hetken aikaa kaikki siis "hyvin", en osannut pelätä viim. naaraan puolesta, kun sopuisalta vaikutti kuukauden verran..,
Tuli sitten vedenvaihtopäivän jälkeinen aamu, aikuinen partamonni oli teloitettu suodattimen ja takalasin väliin, suodatin oli lentänyt irti lasista ja vainaja kuollut siihen paikkaan (heti) . Agressiovaihde jäi kuitenkin päälle ja jo samana päivänä teki itsestään lesken..

Tämän iskun näin, koiras kiihdytti täyttä vauhtia ja iski( suu tällöin kiinni) täyttä vauhtia naaraan kylkeen, isku oli niin kova että naaras muutaman värähdyksen jälkeen vajosi kieppuen pohjaan. Oletettavasti suuret sisäelin vammat tai sydämen pysähtyminen/ molemmat aiheuttivat kuoleman.
Tuohon aikaan kalaston muodostivat mustatetra parvi, lajia pidän aina Phterophylluksen kanssa, sekä eril. amazonasin pohjakalat, mm.Ancistruksia..Lehtikala(t) siis pääroolissa ilman häiriötekijöitä, Gymnocorymbus parvena nimenomaan agressioiden tasaajana
Ja sitten se varoituksen sana, kun koiras laittaa lamput (silmät) tuleen ja raidat hiilen mustia (luonnonmuoto), takuuvarmaa on, että joku saa turpiinsa. kunnioittakaa sitä ja toimikaa nopeasti, sillä aikuisen lehtarin vauhti+massa yhdistettynä terävällä luisella "kuonolla" = MURHAAVAN TEHOKAS

26. 1. 2013 tilanne; "Herttua" n.15 cm. Itse rauhallisuus, ui omanarvon tuntoisena missä haluaa/milloin haluaa. Seuraa/ edes vähän jotain komenneltavia ovat Cryptoheros sajica(koiras) sekä Krobia xinguensis(koiras), jotka kyllä saavat olla TÄYSIN rauhassa, kunhan muistavat väistyä "purjehdus reitiltä". Kokemukseni mukaan uskallan suositella kaikille ahven harrastajille tällaista herrainklubia, kunhan pojat eivät
ole liian saman näköisiä, kokoisia, käyttäytymiseltään turhan identtisiä.
Tarvittavat harmittomat reviiri nahinat esim. Krobiani (n.18 cm.) hoitaa itsekseen, värien/evien/kyljen esittely omalle peilikuvalle silloin tällöin pitää egon kunnossa. HUOM! Tyttöjenklubin ollessa kyseessä, tilanne ei ole näin ongelmaton=saattavat kutea lasiin peilikuvansa kanssa
ja puolustaa kutuaan rajustikin.
Oh hoh, Tulihan tekstiä..,

[akiholm]

Hupsista, tuli kirjoitettua kitthilän murtheella lehtikalan suku..,
Suku on siis Pterophyllum. EIKÄ Pt(H)erophyllum, kuten aiemmin "väitin"
Varsin törkeä moka maamme vanhinta akvaarioseuraa kohtaan, vaakuna kalanaan kuitenkin Pterophyllum scalare!

[keppsi]

Voi ei kuulostaapas erikoiselta..

[jo-oo-pa]

Nyt olisi kummatkin kalat tuolla lahjoitetaan puolella. Eri altaisiin tietysti.

[jarios]

Sulla scalarea Orinocosta? Weird! Jännä toi sun kuvaus, btw. Haluisin nähdä noi sun kalas. Mahdollista? Itse asun Helsingin Puistolassa.

[Ihmettelija]

Kuulostaapa tutulta tämä "perheväkivalta", meilläkin sai kudun jälkeen muutamia vuosia sitten ukko emäntänsä hengiltä ja kutu hävisi parempiin suihin.
Siihen saakka oli kaikki ollu hyvin meilkein 3 vuotta ja pari päivää kudun jälkeen oli emäntä hengettömänä tankin pohjalla.
Muutenkin ihme ukko kun monta vuotta tämän episodin jälkeen kulki (jo ennenkin) meidän "taiston" kanssa kokoajan kun "paita ja perse" pitkin tankkia, siinä paljon oltu vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostuneita. "Taiston" poistuttua isommille vesille mökötteli muutaman viikon ja alkoi käyttäytyä "normaalisti", nyt seuranaan 3 nuorempaa naarasta joita paimentaa joka päivä.

[akiholm]

Kuulostaapa tutulta tämä "perheväkivalta", meilläkin sai kudun jälkeen muutamia vuosia sitten ukko emäntänsä hengiltä ja kutu hävisi parempiin suihin.
Siihen saakka oli kaikki ollu hyvin meilkein 3 vuotta ja pari päivää kudun jälkeen oli emäntä hengettömänä tankin pohjalla.
Muutenkin ihme ukko kun monta vuotta tämän episodin jälkeen kulki (jo ennenkin) meidän "taiston" kanssa kokoajan kun "paita ja perse" pitkin tankkia, siinä paljon oltu vastakkaisesta sukupuolesta kiinnostuneita. "Taiston" poistuttua isommille vesille mökötteli muutaman viikon ja alkoi käyttäytyä "normaalisti", nyt seuranaan 3 nuorempaa naarasta joita paimentaa joka päivä.

Heippa Ihmettelija ! Upeaa lukea muidenkin kokemuksia sinällään upeasta kalalajista kuin Pterophyllumme
onkin , minua ei ainakaan tulla vakuuttamaan koskaan kys. lajin rauhallisuudesta , onko olemassa sisäsiistiä
ahventa onkin jo toinen kysymys ..,

[akiholm]

Missä kansainvälisesti hyväksytyssä luonnonmukaisen ( Orinoco kanta , selkä täplikkään punertava . )tutkimuksessa lehtikalan kork. olisi 50 cm..,
Harvempi lippukaan pääsee ( edes kotivesissään moisiin mittoihin)
Sen sijaan tuubiuskovaisille tiedoksi , suurentava etulasi on keksitty ajat sitten yleisöakvaarioihin , onhan se 10 cm. millis aika käheä hammaskarpiksi .
Oudoksuttaa hieman erilaisilla termeillä heittely , toistaiseksi emme ole päivitetty kuin kolmeen lehtikala lajiin kaikki sisältäen
mahd. rist. kesk. sekä omia kantojaan ( vrt. Tapas / Rio negro etc.) . Tottahan on ettei kaloilla ole määrä mittaa , ne kasvavat kokoisiksiin riittävän energiantarpeen ym. muunkin kuin geneettisten ominaisuuksien vuoksi . Määräikäkin tuntuu osalla harrastajista
olevan hakusessa esim. 10 v. neontetra ei hyvissä olosuhteissa ole mahdottomuus ja se suurin hauki on edelleen löytymättä.

[akiholm]

Missä kansainvälisesti hyväksytyssä luonnonmukaisen ( Orinoco kanta , selkä täplikkään punertava . )tutkimuksessa lehtikalan kork. olisi 50 cm..,
Harvempi lippukaan pääsee ( edes kotivesissään moisiin mittoihin)
Sen sijaan tuubiuskovaisille tiedoksi , suurentava etulasi on keksitty ajat sitten yleisöakvaarioihin , onhan se 10 cm. millis aika käheä hammaskarpiksi .
Oudoksuttaa hieman erilaisilla termeillä heittely , toistaiseksi emme ole päivitetty kuin kolmeen lehtikala lajiin kaikki sisältäen
mahd. rist. kesk. sekä omia kantojaan ( vrt. Tapas / Rio negro etc.) . Tottahan on ettei kaloilla ole määrä mittaa , ne kasvavat kokoisiksiin riittävän energiantarpeen ym. muunkin kuin geneettisten ominaisuuksien vuoksi . Määräikäkin tuntuu osalla harrastajista
olevan hakusessa esim. 10 v. neontetra ei hyvissä olosuhteissa ole mahdottomuus ja se suurin hauki on edelleen löytymättä.