Paineistettu hiilidioksidi ja mitä siihen tarvitaan.

[Mari Kurki]

En tiedä onko hiilarin kanssa, mutta painepullojen kanssa yleensä. Ja ei kai se sitä tarvitse että on sattunut, tiedetään että riski on. Minulle se ainakin riittää perusteeksi suhtautua noihin painepulloihin melko suurella kunnioituksella.
HAS:n kuukausikokouksessa oli joskus ihan hirvittävän monta vuotta sitten luento asioista mitä hiilidioksidijärjestelmän kanssa tulee ottaa huomioon turvallisuuden kannalta ja oli kieltämättä melko opettavaista kuultavaa. Jatkoilla luento ristittiin uudelleen: Sata tapaa tappaa itsesi ja naapurisi pullollisella hiilidioksidia
Vitsailusta huolimatta, oli kyllä painavaa asiaa.

[Koss]

Tuohon hiilaripullon vaarallisuuteen vaikuttaa muutama seikka, eli asunnon ja hiilidioksidipullon koko, sekä se, minkälainen ilmastointi asunnossa on.

[Melanie]

Katsoinkin akvaariolinnassa noita teidän systeemejä, huh, vähän hermostuttaisi olla siinä tekniikan ympäröimänä töissä. Minulla juuri tuo (ja sit se tili joka on aina nollan paikkeilla) on se kompastuskivi. Pelottaa suoraan sanottuna. Toki haaveilen kunnon reheävästä isostakin altaasta mutta ajatus saa kyllä kypsyä vielä joitakin vuosia luulen.
Onko sitten niin että on loppujen lopuksi kaloillekin huonoa jos kasvit eivät saa hiilaria? Sithän täytyy miettä uudestaan! Mutta muuten taidan tyytyä pikkuisen altaan kilju-rehevöitymiseen.

[jenniliini82]

Kirjoittelen nyt tämän otsikon alle. Eli mulla ollut nyt viikon uusi täysautomaattinen hiilarisetti, sisältää siis 2kg pullon,ph-kontrollerin, sera flore 1000 aktiivilevitin. Allas siis 200x50x50 ja valoina 3x70w monimetallit.

Kontrolleri kalibroitiin kaupassa valmiiksi, eli oli heti käyttövalmis. Laite näytti altaan ph:ksi 7,8 ennen hiilidioksidin käyttöön ottoa. (pientä heittoa tippatestissä mikä näytti 7,2). Kh on 4. Tuonne 6,8 ph arvoon haluisin päästä. Aluksi asensimme kontrollerin 7,4 ja kuplan 1/sekuntti. Ph laski jo jokusessa tunnissa sinne. Kuplaa piti lisätä jo n.2/sekuntti että saimme ph:n laskemaan 7. Mutta kun oli veden vaihto ph tietenkin nousi eikä se enää laskenutkaan millään takaisin tuohon arvoon.(kraanavesi on melkein 8 ph) Kuplaa lisättiin hieman n.2,5 kuplaa/sekuntti ja nyt pysytellyt 7.

Levitin myös ottaa vedenvaihdoissa ilmaa sisälleen kun on yhteydessä ulkosuodattimeen. Onko sillä merkitystä co2:sen levityksessä? -en osannut arvata että kuplaa pitää syöttää noin paljon ennenkuin tulee tuloksia? Eniten kummastutti miksi ph:ta oli niin vaikea saada laskemaan veden vaihdon jälkeen kun se aluksi laski helposti.

[dogfish]

En ymmärrä miksi tuo kuplalaskuri neuvottiin asentamaan, jos kerran ostit täysautomaattisen systeemin liikkeestä. Sillä ei ole mitään merkitystä, koska kontrolleri säätää hiilarin määrää. Kannattaa tarkkailla kalojen vointia jos systeemi syöttää hiilaria mutta ph pysyy korkeana. Syy voi olla kontrollerissa ( epäkunnossa) tai huonossa vednkierrossa, jolloin hiilarin määrä vaihtelee akvaarion eri osissa. Kuitenkin jos ostit systeemin liikkeestä, kannattaa kääntyä myyjän puoleen. Siitä palvelustahan sinä olet maksanut.

[Koss]

^^Olen käännellyt levitintä ympäri jotta ilma poistuu siitä ennen hiilarin lisäystä. Ei kai siinä muuten mitään, mutta se ilma saattaa estää kaasun pysymisen levittimessä, jos sitä on runsaammin. Jos haluttuun arvoon ei pääse kyseisellä kuplatiheydellä, kannattaa nostaa kuplien määrää näin alkuun. Mikäli se ei auta, voi avuksi olla vedenkierron lisääminen levittimessä. Kannattaa kuitenkin muistaa että tiputtaminen kannattaa tehdä hitaasti, ettei kalat kärsi siitä.

[jenniliini82]

dogfish: Ei ole kuplalaskuria, mutta kuplan määrää on lisättävä että altaaseen menee enemmän hiilaria. Kontrolleri huolehtii vain siitä että asetettu ph pysyy siinä missä pitää. Myyjä neuvoi nostamaan kuplien määrää jos ei päästä haluttuun tulokseen. Vedenkierron pitäisi olla hyvä. Altaassa on kaksi ulkosuodatinta 900l/h ja 1400l/h(jbl:n cristal profi greenline),tuohon suurempaan asennettu levitin. Ja sisäsuodatin powerlinen 2252.

Koss: Olemme käännelleet ja väännelleet levitintä kyllä ja sieltä poistuikin aika tavalla ilmaa. Olisiko liitoksissa vikaa? Levitin vuoti alussa hieman mutta kun kiristimme kaiken hyvin myös itse levitten alaosan niin ei ole enää vuotanut. En ole uskaltanutkaan suuria määriä ph:ta kerralla pudottaa. Myyjä sanoi että tällaisen automaattisen vehkeen kanssa ei ole pelkoa että kalat saisivat liikaa hiilidioksidia.

[Koss]

Varmaan päästi ilmaa joko letkun liituksista tai levittimen tiivisteestä. Vaikka laite on automaattinen, voi sillä liian nopeasti tiputtaa pH:ta.

[Sisso]

Kannattaa muistaa, että kaasun kulutukseen vaikuttaa paljon se paljonko pintavesi liikkuu. Co2-lisä ja voimakas ilmastus tai pinnan liike ajaa vedestä kaasua ja yleensä lisällisiin akvoihin suositellaan vain hyvin maltillista pintavirtausta. Menee muuten lapsi pesuveden mukana: hiilaria haihtuu jos pinnan liikehdintä/ilmastus on voimakasta, jolloin joudutaan syöttämään enemmän kaasua josta voi seurata hiilarimyrkytystä kaloille. Myös runsashappisessa akvassa voi tulla hiilarimyrkytys joten hiilarin määrää on aina seurattava ja arvoioitava suhteessa happeen. Sopivalla syötöllä voi pintaliikkeen pitää maltillisena ilman että kalojen henkikulta on vaarassa ja silti kaikki syötettävä kaasu tulee hyvin käytettyä.

Toisekseen kovassa vedessä, jos omaa sellaista, osa hiilarista muuttuu karbonaateiksi minkä käyttäminen ei luonnistu kaikilta kasveilta joten taas kaasun määrää joudutaan lisäämään.

Kolmanneksi taaaaaas kerran muistutus siitä, että jos vesi on kovaa, pHn laskeminen ei pehmennä sitä mitenkään, vesi on kaloille edelleen kovaa. pHlla ja veden kovuudella ei ole suoraa korrelaatiota. Pehmeissä vesistöissä veden pehmeys ja pH on olosuhteiden seurausta, ei seurausta pH-arvosta kuten monasti väärin ajatellaan. Menee syyt ja seuraukset helposti sekaisin. Pelkän pH-arvon tuijottaminen kontollerissa ei ole mikään tae hyvinvoivista kasveista. Eikä etenkään hyvinvoivista kaloista jos vesi on niille liian kovaa! Vaikka lisää ravinteita, se ei tarkoita että lisää riittävästi. Tämä on yleisin ongelma kontrollerin kanssa: kuvitellaan että sen kanssa homma ei voi epäonnistua. Tai että homman täytyy toimia sen kanssa. Oikein käytettynä se on oiva apuväline, mutta se ei vapauta akvaristia ymmärtämästä ravinteiden merkitystä tai pientä määrää vesikemiaa.

Neljänneksi voipi muistuttaa siitä, ettei kontrolleri huomioi valon määrää mitenkään. Se, että lisää kaasua ei tarkoita, että lisää riittävästi. Monet on ne pytyt, joissa lisätään kaasua ja silti levät kukkii onnelisna, kontrollerilla tai ilman. Valo on aina se, joka määrittää kaasun tarpeen/kulutuksen joten mitä enemmän valoa, sen kovempaa kulutus, kaikkien ravinteiden.

Tiedän masentavan monta pyttyä, isoa pyttyä, joihin on ostettu tekniikkaa mersun hinnan (noh, ehkä käytetyn...) verran ja metsään meni. Ja lopulta akva myyntiin kun ei jaksettu tai viitsitty ottaa asioista selvää. Kannattaa selvitellä itselleen juttuja, mm ravinteisiin littyviä, jo etukäteen ja ennen kaikkea reagoida heti jos näyttää että jokin ei nyt ole kohdallaan jos omat silmät kertoo näin. Eikä vain tuijottaa sokeasti lukuja tai arvoja.

Mitä tulee painepullojen vaarallisuuteen, 2kg pottu n 10m2 huoneessa ei aiheuta minkäänlaista vaaraa, 10kg voisi jo aiheuttaa. Tää on tullut erään alan ammattilaisen suusta kun kyselin asian perään sillon kun pojan suht pienessä huoneessa vielä oli parikilonen.

[jenniliini82]

Sisso: mikä tuo kovuus olisi hyvä vedessä olla että hiilidioksidi ei muuttuisi karbonaateiksi. -ja jos on liian korkea niin miten pehmennän sitä? Kyllähän tuo pintavesi joistain kohdista rikkoutuu aika hyvin. Jotenkin sitä ajatteli että vettä on hyvä hapettaa kun käyttää hiilaria varsinkin kun se on yölläkin päällä näissä automaattisissa. Mutta ilmeisesti kalat voivat siltikin saada liikaa hiilidioksidia, vaikka virtausta on, tämä olikin mulle uutta tietoa. Ravinteina tällä hetkellä menee seachem flourish(peruslainnoite) plus kaliumi ja rauta sekä pohjalannoite(seiskakuulta ja kanankakka tikut). Fosfaattia ja nitraattia en lisää kun aattelin että kalasto(kiekkoja,plekoja ym.) pitää siitä huolen. Voin sanoa että levä on lisääntynyt, eritoten sellaisia vihreitä karvapesäkkeitä sinne tänne. Mutta niitä taisi tulla kun kasvit ei ole vielä kauaa saaneet tuota co2:sta ja valoja lisättiin se yksi 70w samaan aikaan kun setti saapui. Eli aikaisemmin oli vain 2x70w.

[Sisso]

Sisso: mikä tuo kovuus olisi hyvä vedessä olla että hiilidioksidi ei muuttuisi karbonaateiksi. -ja jos on liian korkea niin miten pehmennän sitä?

Rupesin etsimään täsmällistä vastausta kysymykseesi ja mitä löysinkään? Noh, asiasta tuntuu olevan vallalla kahta käsitystä: korkeassa KHssa joutuu lisäämään CO2-syöttöä ja toisen, jonka itse koin vakuuttavammaksi perustelujensa takia, ettei KHlla olisi mitään vaikutusta CO2n liukenevuuteen ellei sitten sitä kautta, että ko pytyn kasvilajit ei tykkää kovasta vedestä mutta se on taas eri luku se. Olisin kallistumassa Barrin&co perusteluihin, ettei KH vaikuta asiaan. Ja vaikka vaikuttaisikin, tuskimpa niissä lukemissa mitä yleensä pidetään kasviakvoissa joten en murehtisi sitä tämän tiedon valossa. Pikkusen puuduttava pläjäys siihen suuntaan jos joku jaksaa ja tahtoo selvitellä asiaa tarkemmin http://www.barrreport.com/showthread.ph ... tion-of-KH. Lukaistuani Nordkalkin alkalointiohjeen toooosi pikaseen, pHlla on enemmän tekoa asian kanssa: kun pehmeää vettä (pH 6-6,5) aletaan alkaloimaan (esim soodalla) alkaa veden vapaa hiilidioksidi sitoutua bikarbonaateiksi. Kun pH on n 8,3, on veden vapaa hiilidioksidi käytännösä muuttunut kokonaan bikarbonaateiksi. Kun mennään yli pH 8,3 alkaa bikarbonaatit muodostumaan karbonaateiksi. Osa kasveista suosii karbonaatteja hiilen lähteenään ja siksi lajien toleransseissa/suosimisessa KHn suhteen on eroja, mutta tällä ei sitten ole ilmeisesti käytännössä tekoa hiilarin ja sen määrän kanssa. Tässä lienee tullut klassinen virhepäätelmä KHn ja pHn välillä koska useinhan pH nousee samalla kun KHta nostetaan joten on tehty virhepäätelmä että (mahdollinen) Co2-lisäyksen tarve johtuisi KHn noususta. Näin ne urbaanilegendat syntyy, vedellään suoria viivoja asioiden, joilla ei ole yksiviivaisesti tekemistä keskenään, välille. Älkää vaan kysykö miten hommaan mahtaisi vaikuttaa jonkin pH-miinus tuotteen käyttö....Repee pää.

Vettä saa pehmennettyä (siis veden kokonaismineraalipitoisuutta laskettua) joko RO-vedellä, ioninvaihtimella tai riittävällä turvesuodatuksella, ei turvelitkuilla. Jos on ilmestynyt viherlevää, se kertoo että kasveilta puuttuu jotain. Tolla 3x70w valo-hiilarimäärällä kannattaisi ottaa käyttöön fosfaatti- ja nitraattilisät. Ainakin kunnes voit sulkea pois varmasti niiden, tai minkään muun, ravinteen (mukaan lukien hiilari), puutoksen ja/tai niin halutessasi hakea sopivan tason niille. Jos valo ja ravinteet vastaa kasvien tarpeita päivästä 1, ei levää pääse muodostumaan mutta eipä hätiä, saa sen häädettyä myöhemminkin. Vaikka alku vähän tökkisikin kasvien miettiessä uusia olojaan (levien ei tarvitse miettiä, ne osaavat ottaa tilaisuudesta vaarin valoa nopeammin!), levien pitäisi ymmärtää väistyä viikossa-parissa jos asiat on kasvien suhteen kohdillaan. Toistan itseäni, mutta se että lisää ravinteita ei tarkoita, että lisää riittävästi. Se, että lisää hiilaria, ei tarkoita että lisää riittävästi. Me ajetaan helposti tän "lisäämisen" paradoksiin. Kiinnittäisin enemmän huomiota akvan kokonaisvedenkiertoon kuin pintakiertoon niin kauan kun kalat ei osoita hapenpuutteen merkkejä. Jos keski-pohjakierto on huono, keski-alavesien kalat saattavat jäädä hapetta vain sen takia, ei liian hiilarin tahi maltillisen pintakierron! Hyvällä kokonaiskierrolla saa vähänkin hapen koko akvan käyttöön, huonolla vain osan. Saa olla tarkkana mikä johtuu mistäkin.

Hiilidioksidi käyttäytyy hään tavoin eli isoina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen punasolussa ja siksi sen suhde happeen on tärkeä. Reilulla valolla akvassa vallitsee vähän kauhun tasapaino hapen ja hiilarin(-ravinteiden) välillä ja joka akvassa tämä tasapaino täytyy hakea erikseen, mitään ohjeita ei ole eikä löydy. Kaikki on hyvin, jos levät pysyy riittävissä määrin loitolla (jokainen määritelköön itse mikä on "riittävissä"), kasvit voi hyvin, mutta myös kalat ja muut öttiäiset voi hyvin. Palapelissä on siis monta osaa, jotka kaikki pitää hakea yksitellen kohdalleen samalla muita seuraten ja tarvittaessa säätäen. Mitä enemmän on valoa, sen herkempi säätö.

Kasvit tuottavat hyvin yhteyttäessään paljon happea, joka osin korvaa pinta-agitaation. Jos akvaan ei syöty yöllä hiilaria ja syöttö katkaistaan hyvissä ajoin ennen yötä, pitäisi kasvien tuottaman hapen riittää yön yli, mutta lienee tapauskohtaista tämäkin. Vertauksena pinta-agitaatiosta tai ilmastuksesta voisi käyttää lasillista hiilihapotetua juomaa. Jokainen meistä varmasti osaa päätellä kokeilemattakin mitä tapahtuu jos sitä vispaa vispilällä. Tai ravisteleppa limppapulloa. Jos ei haittaa hiilarin tuhlaantuminen, voi pintavettä liikuttaa miten paljon tykkää, mutta se on vähän ojasta allikkoon koska kaasua pitää tulosten saavuttamiseksi syöttää vastaavasti enemmäm ja silti on olemassa riski ylisyötöstä. Se on olemassa aina kun haetaan mahdollisimman kustannustehoksta valo-ravinne-suhdetta! Näistä syistä kaloja pitää aina seurata tarkasti kun hiilaria säädetään, koska mikään testi tai mittari ei kerro miten kalat voivat ja tietysti myös silloin kun valaistusta säädetään, mikään testi tai mittari ei kerro miten kasvit voivat. Silmät kertovat miten asiat oikeasti ovat.

[Sisso]

Lisätään vielä tohon pH-KH-Co2-juttuun, että niiden välistä suhdetta kuvaavaa taulukkoa katsellessa havaitsee saman asian: kun pH nousee, vedessä olevan vapaan hiilidioksidn määrä alkaa laskemaan vaikka KH "yrittääkin" sitä ylläpitää. Siinä mielessä C02-arvo akvassa on riippuvaisempi pHsta, mutta koska usein korkeassa pHssa myös KH on korkea ( ja hiilarin määrä vähäinen) syy-seuraussuhde menee helposti sekaisin. Co2-tilanne huononee siis enemmän pHn kuin KHn vaikutuksesta joskin käytännösä nämä kulkevat usein käsi kädessä. Mutta jos akvan KH ja pH on korkeat ja vedessä on tämän seurauksena vähän vapaata hiilidioksidia, sitä tietysti joutuu lisäämään enemmän kuin pyttyyn, jossa KH-pH-suhde takaa jo lähteissään enemmän vapaata hiilaria. GH tai veden ns kovuus (eli kokonaismineraalirikkaus)ei kaiketi liity tähän yhtälöön muuta kuin ravinteena muiden joukossa. Ja kuten todettua, jos hiilaria ei ole tarpeeksi (kasvit suosivat Co2 hiilen lähteenään), ne käyttävät karbonaatteja mistä seuraa KHn laskua. Sinänsä mielenkiintoista koska nyt kaiketi löytyi selitys sille, miksi meillä KH yrittää jatkuvasti alas. Kasvit kyllä kukoistaa, mutta ilmeisesti nestehiilen potku ei ihan riitä?

[Grimberg]

Tässä selitys mitä mikäkin osa tekee ja miksi ne ovat hyvä olla kuvien kanssa:

Pullo on 6kg pullo, josta lähtee hiilidioksidia 2 akvaarioon. Kaikki hommattu Tampereen Akvaariokalasta.

Paineen alennin. Pullosta tuleva paine täytyy alentaa paineenalentimella. Paineenalennin näyttää sekä ulos menevän hiilidioksidin paineen, että pullon sisäisen paineen. HUOM! Hiilidioksidi järjestelmästä on todella paljon enemmän hyötyä jos pullo ei ole tyhjä.

IMGP0719.JPG (118.2 KiB) Katsottu 15767 kertaa

Neulaventtiili on akvaarionlähtevän hiilidioksidin määrän hienosäätöön.

IMGP0724.JPG (110.66 KiB) Katsottu 15767 kertaa

Magneettiventtiili on sähköllä toimiva on-off kytkin. Niin kauan kuin magneettiventtiili saa sähköä, niin akvaarioon pääsee hiilidioksidia. PH-controllerit käyttävät juurikin tätä ominaisuutta avaamalla ja sulkemalla virtapiirin akvaarion PH-arvon mukaan.

IMGP0721.JPG (111.6 KiB) Katsottu 15767 kertaa

Hiilidioksidi levitin on pakollinen joka akvaariossa.

IMGP0725.JPG (123.93 KiB) Katsottu 15767 kertaa

PH-controlleri ei ole välttämätön, mutta helpottaa monia asioita. mm. sitä ettei tarvitse pelätä että meneekö akvaarioon liikaa hiilidioksidia vai ei. PH-controlleri nimensä mukaisesti ja edellä mainitulla tavalla säätelee PH-arvoa. Tosin, tämä edellyttää sitä että hiilidioksidi pullo on täynnä... HUOM! PH-kontrolleri käyttää elektrodia ja tämä täytyy kalibroida aika ajoin. Riippuu elektrodista itsestään.

IMGP0734.JPG (105.31 KiB) Katsottu 15767 kertaa

PH-controllerin pistoke. Oikealta tuleva johto tuo sähkö sekä PH-controllerille sekä magneettiventtiilille. Keskellä laitteesta lähtevä johto on itse magneettiventtiilille menevä sähköjohto. Vasemmalle menevä johto taas on PH-controllerille.

IMGP0735.JPG (109.6 KiB) Katsottu 15767 kertaa

Kuvista puuttuu PH-anturi.

[Nimeni]

@ Grimberg
Unohdit:
- Yksisuuntaventtiili (Jos vettä pääsee solenoidi, solenoidi tulee rikki/palaa)
- Bubble Counter....

[Sisso]

Mä puolestani kiitän Grimbergiä hyvästä ja havainnollisesta kuvasarjasta ja toivoisin tätä ketjua stickyksi ihan noiden kuvien takia. Kuvasarjahan vastaa suurin piirtein täydellisesti otsikkoon.

Sellaisen huomautuksen toivoisin aina liitettävän mukaan kun puhutaan pH-controllerista, että se sen lisäksi että se huolehtii ettei akvaan pääse hallitsematonta määrää kaasua, se voi myös tehdä sen, ettei akva saa riittävästi hiilidioksidia. Kasvien hiilidioksidin tarve ei ole missään suhteessa pH-arvoon vaan valoon. Contolleri tai pH-arvo ei huomioi valon määrää mitenkään ja vain se ratkaisee kasvien CO2-tarpeen.

Nimeni listaamat asiat on toki hyvä huomioida osaksi järjestelmää, mutta unohtelusta huomauttamisen sijaan ne voisi lisätä vaikka itse tai muutoin nätisti pyytää lisäämään ne jos itseltä ei löydy tähän mahdollisuutta, mikä sekin on ymmärrettävää. Kuvia erilaisista levittimistä, aktiivisista ja passiivisista, olisi myös hyvä saada, koska tuo yllä esitelty lasi-keraaminen levitin on sellainen, ettei sen potku riitä kovin isoon pyttyyn vaikka muutoin on varsin mainio kapistus (jos kestää sen aiheuttama sihinää ja kuplamerta akvassa). Listaan voisi lisätä myös C02-testin, sellaisen jatkuvanäyttöisen, mutta henk koht olen sitä mieltä, että sen voi jättää pois koska varmaan 75% sen käyttäjistä ei osaa käyttää ja/tai tulkita sitä oikein. Sen sokea tuijottaminen on saanut paljon harmia aikaan monestakin syystä ja toisaalta käytäntö on osoittanut että niitä olisi syytä olla kaksi erilaisilla KH-liuoksilla (joita meillä ei myydä kaiketi missään(?)) jotta tulos olisi todenmukaisempi.

------

Stickyksi muutettu.
-Pullahiiri

[Grimberg]

Nimeni, kiitos palautteesta. Totta, nuo jäivät epähuomiossa laittamatta. Pitää lisätä kunhan pääsen takaisin akvaarioiden luo. Hitto kun ei voi muokata enään niin pitänee tehdä uusi viesti, ellei ylläpito voi asialle jotakin tehdä(?).

Sisso, kiitos palautteesta. Mukava olla avuksi. Pitää lisätä nuo sinunkin huomiosi kunhan saan selvitettyä YP:lta voivatko he unlockata tuon edit kohdan.

OT:Kuinka pitkä tuo aika on että voi muokata tekstejä ja voiko sitä itse muuttaa jostakin?

[Sisso]

Täsmennän hiukan toivettani saada ketjuun kuvia erilaisista levittimistä/levittämistavoista sen verran, että näitä kuvia siis voisi kaikki foorumilaiset lisätä. En suinkaan tarkoittanut, että että sen hoitaisi (vain) Grimberg. AWlaisten pytyistä löytyy levitintä varmasti moneen lähtöön plus TSI-versiot!

[Melanie]

OT:Kuinka pitkä tuo aika on että voi muokata tekstejä ja voiko sitä itse muuttaa jostakin?

Luulen että kunnes joku kirjoittaa seuraavan kommentin. Korjatkaa jos olen väärässä.

[Grimberg]

Täsmennän hiukan toivettani saada ketjuun kuvia erilaisista levittimistä/levittämistavoista sen verran, että näitä kuvia siis voisi kaikki foorumilaiset lisätä. En suinkaan tarkoittanut, että että sen hoitaisi (vain) Grimberg. AWlaisten pytyistä löytyy levitintä varmasti moneen lähtöön plus TSI-versiot!

Juu, en moiseen urakkaan viitsi edes yrittää ryhtyä yksin. Tai toki, jos joku maksaa... Lisäilen toki muutaman ns. perusmallin levittimen.

[Jokioinen]

*Grimber teki sen minkä takia threadin edes tein... Yksinkertaisesti kuvien ja selitysten kera. Ja toivottavasti tulee sticky tästä.

Levittimistä olis kans kiva saada kuvia. DIY on usein parempi kuin ostettu.

Itseä mietittänyt yksi asia. Millainen pullo kelpaa täytettäväksi hiilidioksidilla? Mistä niitä voi ostaa käytettynä? Ihan normaali hitsauspullo?

[Aqualung]

Pitää olla leimattu CO2 pullo jota huolivat täytettäväksi. Sammutinhuolloista kannattaa kysellä pelloille hintoja.

[stabil]

Mielestäni kannattaa olla minimissään n 240l allas ennekuin kannattaa hommata leimattua ja täytettävää pulloa, joka kylässä ei ole edes täyttöpisteitä. Kertta käyttö co2 pullojen hinnat ovat tulleet aika reippaasti alaspäin itse ostin täältä
http://www.lemmikkitalo.fi/akvaario/tek ... imeen.html
tuon kolmen pullon setin ei pahan hintainen jbl c02 pullolle jää hintaa vain 25,-
Itse on tullut rakenneltua koko hässäkkä itse, mutta suosittelen ostamaan valmiin setin, tulee loppupelissä edullisemmaksi. Kun hyvätohjeet niin tietää heti missä mennään.

[Grimberg]

Mielestäni kannattaa olla minimissään n 240l allas ennekuin kannattaa hommata leimattua ja täytettävää pulloa, joka kylässä ei ole edes täyttöpisteitä. Kertta käyttö co2 pullojen hinnat ovat tulleet aika reippaasti alaspäin itse ostin täältä
http://www.lemmikkitalo.fi/akvaario/tek ... imeen.html
tuon kolmen pullon setin ei pahan hintainen jbl c02 pullolle jää hintaa vain 25,-
Itse on tullut rakenneltua koko hässäkkä itse, mutta suosittelen ostamaan valmiin setin, tulee loppupelissä edullisemmaksi. Kun hyvätohjeet niin tietää heti missä mennään.

Ongelma tuossa että ostaa kertakäyttöpulloja on siinä, että uusi 2kg pullo on n. 120[ur

[jesseh]

Mitenkäs tarpeellinen tuo takaisku on magneettiventtiilin ja levittimen välillä? Eihän se vesi edes venttiilille astikkaan voi valua kun venttiili on kiinni, koska jonkinlainen painehan sinne letkun ja levittimen väliin jää. Tiedä sitten mitä magneettiventtiili vedestä tykkäisi jos sinne sitä pääsisi. Ainoa tilanne jossa mielestäni olisi hyötyä olisi letkurikko.

Lisäksi ihmetyttää tuo jbl taifun levitin kun ohjeessa lukee että vaatii käynnistyäkseen kunnolla 48h. Ja näyttääkin siltä, ettei kuplat heti kovin hyvin nousekkaan, mutta mitenkäs yöksi pysäyttäminen sitten vaikuttaa levittimeen?

[dogfish]

Suosittelen takaiskuventtiiliä. Mulla on levittimenä Sera flore liitettynä Eheim 2260:n poistoletkuun. Kun pullo tyhjenee esim yöllä, suodattimen paine työntää veden hetkessä hiilari letkua pitkin magneettiventtiiliin huolimatta letkun pituudesta. Kerran kävi näin jopa takaiskuventtiilin kanssa.