Viljely ja levääsyövä allaskaveri

[tipiti]

Olen päättänyt testata uutta ulottuvuutta akvaarioharrastuksessa. Kalat ovat aina kuteneet, mutta poikasien selviämiseen en ole liiemmin kiinnittänyt huomiota. Joku hassu sitkeä poikanen on jopa saattanut selvitä hengissä.

Nyt on kuitenkin allas monnisille tehty varta vasten niiden elämää ja poikasia varten. Sinne kuitenkin pitäisi mielestäni saada jokin levääsyövä kala. Onko kokemusta seuraavista kaloista ja ötököistä syövätkö mätiä:

Otot
Pittbull pleko eli katinkultamonni (näiden kudetus pitäisi tapahtua samoissa vesissä kuin monen monnisen)

Entä tietääkö joku syökö omenakotilot kalojen kutua?

Kiitos jo etukäteen vastauksista!

[kirahvi1]

Kalojen viljelyssä voi olla monenlaisia vastoinkäymisiä, mutta levä ei kyllä ole niiden aiheuttaja. Miksi sinne pitäisi laittaa jotain muita kaloja?

[tipiti]

Ei mulla mitään varsinaista viljelyallasta ole. Yhden pönttö, jonka olen sisustanut lajityypilliseen sistukseen kynäkaloille ja monnisille. Tuumasin, että siellä niille saa rauhassa tulla poikasia jos tulee eikä siellä ole mitään isoa mörrimöykkyä syömässä poikasia.
Satun myös pitämään otoista ja plekoista, jolloin olisi aika hienoa jos nekin voisivat lisääntyä tuossa pöntössä, jos niikseen tulee.
Omenakotilo sitten puolestaan sattui olemaan ylimääräisenä, joten nakkasin purkkiin syömään kuolleita kasvinosia.
Mielestäni myöskään mahdollinen levä ei ole kovin nättiä.

[kirahvi1]

Minä melkein väittäisin, että lähes mikä tahansa kalalaji syö mätimunia ja kalanpoikasia. En oikein jaksa uskoa, että kukaan olisi asiaa varta vasten katinkultamonneilla testannut. Sinullahan on nyt koeasetelman paikka. Laita tänne kuvaraporttia tulemaan, miten homma edistyy tai on edistymättä.

[shays]

Minun kokemusten mukaan omppukotilot syö myös kutua.

[Fisutar10]

Toki omput syövät kutua, kun sattuu hollille tai pääsee käsiksi. Vainu ruoan perään on myös melkoinen. Kokemukseni mukaan ainakin plekot ja partikset kun kutevat kututuubiin, omput yrittävät änkeytyä sisään, mutta yleensä omppu ei pääse sinne sisälle. Joskus partis käy herkuttelemassa vartioinnin välissä ruokaa ja omppu voi sujahtaa kututuubin sisään. Tällöin on hieman tenkkapoo, sillä omppua on vaikea saada pois tuubista kun mennyt edeltä ja munarypäs on vaarassa. Kuitenkin pääsääntöisesti plekot ja partikset vartioivat tuubia, joka on niin naftikin, ettei omppu pääse sisään. Näin omppu ei aiheuta ongelmia. Eri asia, jos kutisi kannon alle, niin ompulla helpompi pääsy munaryppäille.

Käsittääkseni joku käyttää kierteiskotiloita vioittuneen kudun putsauksessa. Kuoriutumattomat mätimunathan voivat pilata koko "sadon", mutta omput kyllä ahmivat koko mädin . Kalanpoikasiin omput eivät koske ja ovat mielestäni tosi hyviä esim. verkkohäkin laitoijen putsareita kun poikaset kuoriutuneet. Nostan niitä tarkoituksella poikasverkkäkkiin talkkariksi. Ja kaloihin omppu ei käy käsiksi, jos ei ole kuolut tai kuolemankielissä.

Monniset kun kutevat, yleensä kalat suurimpia vihollisia paikalla. Omput varmasti myös osingolla, mutta yleensä heti noukin turvaan kudut, jos mahdollista.

Yksi riesa omppujen suhteen on tyhjät kututuubit, jotka houkuttelevat omppuja sisään ja joudun tyhjäämään ne nostamalla pois vedestä ja koputtamalla omput pois. Omput melko sinnikkäitä eivätkä plekot helposti pääse sisään tuubiin sitten. Ja jos partis tai pleksu alkaisi kutea tuubiin, jonka perällä omppu, olisi huono homma. Näin en ole kyllä nähnyt käyneen.

Kerran omppu jäi partiksen evään kiinni toistamiseen ja oli ikävä irroittaa se. Omppu yritti iskeytyä varioivan uroksen tuubiin luultavasti. Mutta sinäänsä omput hyödyllisiä ja harmittomia kavereita:).

[tipiti]

Omput siis lähtevät johonkin toiseen altaaseen.

Katselin tuossa yksi ilta ilmeisesti kutua, jonka sisällä tapahtui liikehdintää. Ovat niin pahuksen pieniä nuo monnisten (tod. näköisesti Corydoras Gracilis, toinen vaihtoehto C91) kudut lasilla, että ei niitä mitenkään voi saada pois lasilta. Ei myös löydy niin tiheää verkkoa, joka kudun oikealla puolella pitäisi. Omenakotilo kuitenkin touhusi kudun ympärillä eikä pysähtynyt kutua syömään, joten kudun syömistä en ainakaan itse voi olla todistamassa.

Ottojen en ole koskaan nähnyt syövän minkään sortin eläinkunnan tuotetta. Artemialla kuitenkin niidenkin kutuhalun pitäisi saada herätettyä, joten jotain eläinperäistä kuitenkin syövät levien lisäksi.

Katinkultamonnien kuteminen pitäisi puolestaan tapahtua samoissa oloissa kuin monnisten ja samalla tavallakin vielä lasille.

Täytyy kuitenkin asiaa kokeilla. Yhtenä päivänä näin yhden poikasen kiitävän lasin reunustaa pitkin, joten ainakin tuo formula-ajoja pitävä poikanen oli selvinnyt.

Vaikea kuitenkaan uskoa, että kuoriutuneita poikasia monniset, otot tai katinkultamonnit söisivät. Kaikkea tietenkin voi tapahtua eikä tämä tietty mikään uskon asia ole.

[kirahvi1]

Nyt minun on pakko kritisoida tipitiitä. Kun sinulla on upeita harvinaisuuksia altaassa, niin minkä ihmeen vuoksi sinä otat mitään riskiä jälkikasvun suhteen? C. gracilis on sen verran erikoinen laji, että yhdestä poikasesta saat helposti parikymppiä. C91 ei liene koskaan kutenut akvaariossa. Tämä on huutava vääryys yhdistyksen jäseniä kohtaan. Sinun tulisi heti laittaa pystyyn 20-30-litrainen gracilis-kudetusallas vaikka sitten lelulaatikkoon, jos muuta paikkaa ei ole.

[Fisutar10]

Onko lajinmääritys 100%:en tai 99,9%, jos hyvin harvinainen laji...

[tipiti]

Tokihan se vääryys on, mutta koska kudetustietoja ei ole, niin ajattelin ensiksi harjoitella tuolla altaalla. Kaapista toki löytyy usempikin 20 litrainen pönttö kudettamiseen, mutta jospa nyt ensiksi harjoiteltaisiin ja sitten katseltaisiin asiaa uudestaan. Olisi edes tiedossa se minkälaisilla vesiarvoilla ja sähkönjohtavuuksilla mennään, kun nyt olen mennyt vähän mutulla.
Tuonne purkkiin ajattelin laitta Gracilisten ja C91:sten isäksi ainakin CW009 ja toisenkin monnislajin, jonka lajia juuri tähän hätään en muita.
Ja juu, tietenkin ne ovat aitoja!

[kirahvi1]

Tarkoitatko sinä, että sinulla ei ole tuota Fullerin kirjaa: Breeding Corydoradinae Catfish Second Edition?

[tipiti]

Erinnäisten pienien mutkien vuoksi ei ole. Hankintalistalla on kuitenkin, mutta C91 kudettamisesta siinä ei ilmeisesti ole tietoa. CW009:n kudettamisen esteenä taitaa olla ollut vain esteenä lajin huono saatavuus. Muuten pitäisi olla aika helppo...

[kirahvi1]

Minä laitan tähän kaikille tuon Corydoras graciliksen tiedot. Mielestäni niissä täytyy kuitenkin olla ainakin kaksi virhettä: pH tuskin voi olla oikeasti noin matala ja sitten munien kokonaismääräksi kerrotaan 4, vaikka tekstissä sanotaan, että naaras asettaa 1-5 munaa kerralla. Ei kai juuri millään kalalajilla voi olla vain neljä mätimunaa koko kudussa.

Corydoras Gracilis:
Kutuporukka: 2N+2M standardimitta M=35mm ja N=40mm. Emokalat ovat akvaariossa syntyneitä (saksalaisia).
Tankki: 25*25*50cm= n. 31L pH 4,6!!!(En usko), lämpö 22 Celsiusta.
Sisustus: Ohut kerros hiekkaa, suuri jaavansaniainen, hiukan jaavansammalta ja paksulti tammenlehtiä.
Emokalojen ruoka: Tetra TabiMin, pakastesurviainen ja elävä tubifex.

Kutu: Vedenvaihdot kylmällä sadevedellä kerran tai kahdesti viikossa. Normaali T-asento. Naaras asettaa 1-5 munaa kerralla etupäässä tammenlehdille. Mätimunat siirrettiin (ilmeisesti tammenlehtien mukana) kuoriutumispurkkiin, johon laitettiin kutuakvaarion vettä. Emokalat eivät ilmeisesti syö muniaan, koska myös kutualtaaseen ilmaantui poikasia.

Mätimunat: 100% hedelmöittyneitä, joista 100% kuoriutui. Koko 1,2mm. Kuoriutuminen kolmessa päivässä (50-70 tuntia).
Poikaset: Alkavat uida 2-3 päivää kuoriutumisesta. Ruoka: mikromatoja, esiliotettua jauhettua ruokahiutaletta ja vastakuoriutunutta artemiaa. Ruokinta ensimmäisen kerran kun vuorokausi on kulunut uimaan lähdöstä. Ruokintafrekvenssi 2*päivässä.

Kasvu (standardimitoin eli kuonon kärjestä pyrstön tyveen):
7vrk 8mm
1kk 12mm
2kk 18mm
3kk 25mm
Aikuisväritys 6-8 viikon iässä.

Kudetus voi olla erittäin tuottoisaa, mutta poikaset voivat olla herkkiä vesiarvojen muutoksille (pH ja sähkönjohtavuus). Lämpötilamuutokset eivät tuota ongelmia. Kutuajankohdat olivat 3.5.2008 ja marraskuu 2011.

[tipiti]

Kiitoksia!
Uskoisin väitteen olevan totta, että mätimunia tulee vain 1-5. Olen nähnyt nimittäin mini graciliksen näköisen tyypin ja lisäksi kaksi mätimunaa lasissa, joissa oli liikehdintä. Mitään isoa rypästä ei ole ollut. Ph:ta ei ainakaan itselläni ole ollut noin alhaisella, mutta humushappoja olen yrittänyt pitää paljon. Lehtiä löytyy ja turveuutetta lisään. Ph taitaa olla noin 6,5. Lämpötila noin 23 astetta.
Noh saas nähdä mitä näistä tulee. Omput kuitenkin saavat nyt lähtöpassin altaasta ja noita muita monneja jään pohdiskelemaan mitä niille teen.

[kirahvi1]

Minä taas uskon, että mätimunien määrä ja pH ovat väärin. Fuller on kirjaa varten kerännyt tietoa saksalaisilta ja siinä on tapahtunut joku kämmi. Ei kai se muuten voisi olla tuottoisa laji kudettaa. Uskoisin, että noin pienellä munien määrällä kyse olisi aivan sukupuuton partaalla elävästä lajista. Luonnossa aikuiseksi selviää vain murto-osa poikasista. Rio Negron "mustassa vedessä" pH voi olla 4,5-5,7, mutta laji ei ole sieltä kotoisin.

[tipiti]

Täsä me ny ollaan! Graciliksen aluiksi veikkaan, mutta eipä haittaa vaikka ovat C91 jälkeläisiä.
Ph 6,5, Gh 5, Kh 2

[kirahvi1]

Onnea vaan, kyllä se tuon vauvakuvan perusteella voisi olla gracilis. Kuinka monta C. gracilista sinulla on altaassa ja millaisella sukupuolijakaumalla? Koska laji ilmeisesti munii mielellään hyvin alas, kuten pohjalla oleville lehdille, altaassasi täytyy olla kymmeniä munia. Tosin osa niistä on tietysti tullut jo syödyksi. Jos tuo lasissa oleva mätimuna on samalta lajilta, on altaassa kudettu ainakin kahteen otteeseen 3-7 päivän välein.

[tipiti]

Noh... Eipäs nyt hurrata. Kyllä noita poikasia aina maailmaan saadaan, mutta eri asia kuinka saada ne aikuisiksi!

Näin toisessa kohtaa lasia myös munia aikaisemmin viikolla, joten altaaseen on tosiaan aikasen paljon kudettu, jos vielä lehdilläkin on. Lehdiltä en osaa katsoa munia, sillä nuo ovat niin mikro pieniä, jottei edes omenakotilo niitä näe. Katselin tuota omenakotilio, kun se hääräsi kudun ympärillä ja tuumasin yhden munan olevan sen tuntosarven pään kokoinen. Ei siinä paljoa kuvetta kasvateta, vaikka graciliksen munan söisi!
Omput kuitenkin saavat lähteä jahka uusi koti löytyy.

Tuolla on kuusi gracilista. Alunperin niitä oli kahdeksan. Yksi on varma naaras, mutta minusta ainakin toinen naaras on. Naaraita siis on 1-3 kpl.

Allas ei ole järin korkea, vain 35 cm. Kutua olen löytänyt pohjalta noin 5 sentin korkeudesta.