Tervetuloa akvaariokalojen pariin.
Nektariina kirjoitti:
Nuo hammaskarpit ja makkarakalat miellyttivät eniten omaa silmää (tietysti livenä saisi kaikista paremman kuvan, googlella kun nyt mentiin). Paratiisikala on tosi hieno myös, mutta tylsä jos altaassa on vaan kaksi kalaa... Joten otan mielummin sitten muita isomman joukon jotain toisia.
Kyllä paratiisikalojen lisäksi voi
muita kaloja ottaa: Josefina tarkoitti vain, että paratiisikaloja ei mene enempää kuin pariskunnan verran, koska ne tuppaavat olemaan vähän luonteikkaita, ja perheriitojen tullen tila loppuu helposti kesken. Itse suosittelisin mieluummin kahta naarasparatiisikalaa: niille on seuraa toisistaan, mutta ne eivät rähinöi, kuten kutuintoinen koiras tuppaa tekemään. Tuo 112 litraa on tosiaan niille vähän siinä ja siinä.
Paratiisikalojen lisäksi akvaariossa voisi olla jokin kalaparvi, vaikkapa kardinaalikaloja tai jotakin seeprakalaa. Seeprakaloissa on kokonainen kokoelma kauniita lajeja, joihin kannattaa tutustua. Lisäksi pohjalle mahtuu väkeä: vaikkapa partamonni imusuineen tai porukka katinkultamonneja, tai parvi monnisia.
Jos kirjastosta löytyy Markku Varjon
Akvaariokalat-kirja, käy ihmeessä lainaamassa se ja selaile kalavaihtoehtoja. Kirja esittelee huikean kokoelman kalalajeja kera selkeiden hoito-ohjeiden, joten sen perusteella on helppo suunnitella kalastoa ja etsiä silmää miellyttäviä lajeja. Saman kirjoittajan
Akvaariokasvit taas auttaa kasvien valinnassa ja hoidossa.
Nektariina kirjoitti:
Aloin nyt myös miettimään tuliliskoja. Sitten vaan tarveisi vedenviilentimen? Niin ja itselleni on hieman epäselvää kun netistä löytää paljon ristiriitaista tietoa, että voiko siis tulareita pitää kalojen kanssa vaiko ei?
Käsittääkseni ei, ilman että jompi kumpi osapuoli kärsii. En ole tuliliskoasiantuntija, mutta hoito-ohjeiden perusteella niille veden pitäisi olla matalaa, eli allas pitäisi jättää vajaaksi, ja akvaariossa olla reilunkokoinen maa-alue. Näin pienessä altaassa se vie jo niin paljon tilaa, että kaloista jäljelle jäävään vesimäärään mahtuisivat korkeintaan aivan pienimmät miniatyyrilajit. Ne taas saattavat alkaa olla jo niin pieniä, että mahtuvat tuliliskon suuhun. Lisää ongelmia tuo se, että tuliliskojen ja muiden sammakkoeläinten ulosteet ovat ärhäkkää tavaraa, joka helposti likaa veden pisteeseen, jossa kalat kärsivät myrkytysoireista.
Joonas Gustafsson on vastannut eri sammakkoeläinten ja kalojen yhdistämistä koskeviin kysymyksiin varsin tyhjentävästi
tässä klassikkoartikkelissaan.
Vielä yksi olennainen asia: akvaario täytyy kypsyttää, eli hankkia sinne kalojen jätökset käsittelevä bakteerikanta, ennen kalojen lisäämistä. Muuten kalojen tuottama nitriitti aiheuttaa niille myrkytyksen heti alkuun. Kypsytys onnistuu nykyään kaikkein näppärimmin pullosta: akvaarioliikkeet myyvät bakteeritiivisteitä, joilla purnukasta tulee kerralla asutuskelpoinen.